Parlamenttikirjasto

maanantai 24. marraskuuta 2008

Onko yhdessä tekemisen yhteiskunta mahdollinen?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa pohdittiin viime viikolla tietoyhteiskuntakehityksen tilannetta. Puhujina oli edustava joukko tietoyhteiskunnan näkijöitä ja tekijöitä politiikan ja liike-elämän tahoilta, mutta joukkoon mahtui myös aktiivisia kansalaisjärjestöjen ja -verkostojen edustajia.

Monipolvisessa keskustelussa siirtymä sisältöteollisuudesta sosiaaliseen mediaan nousi erääksi keskeisistä teemoista. Jälkimaininkeihin jäikin kysymys siitä, voisiko politiikasta tulla ratkaisujen etsimistä yhdessä?

Tiedosta tekemiseen
Tietoyhteiskunnan sisällöt ja painopisteet käsitteenä ovat muuttuneet ajan kuluessa. Seminaarissa ei taidettu kertaakaan määritellä, mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan. Kirjaston näkökulmasta tietoyhteiskunnassa on pääpaino sanalla tieto, mutta seminaarin monessa puheenvuorossa ei enää puhuttu tiedosta mitään.

Suomessa tietoyhteiskunta on pitkään tarkoittanut tietotekniikkaa ja sen tarjoamista kansalaisille. Kansallinen tietoyhteiskuntapolitiikka ja Arjen tietoyhteiskunta –ohjelma painottavat edelleenkin esimerkiksi infrastruktuurin kehittämistä . Virallisten tietoyhteiskunnan toimijoiden hidasliikkeisemmän koneiston haastajaksi on tullut sosiaalinen media ja sen nopeasti käyttöön otetut uudenlaiset mahdollisuudet ja vilkkaat verkostot.

Sosiaalista mediaa esittelevät puheenvuorot, joita mm. Teppo Turkki, Roope Mokka, Sulka Haro ja Jyri Koskinen tapahtumassa käyttivät, tavoittivat jo askeleita eteenpäin. Tietoyhteiskunta esiintyy niissä pikemminkin pragmaattisena, tekemisen yhteiskuntana.

Verkostot ovat synnyttäneet myös poliittista toimintaa. Esimerkiksi Roope Mokan esittelemä Facebook-yhteisö, USA:sta Suomeen sovellettu Porkkanamafia, kerää yleisöjä yrityksille, jotka lupautuvat tukemaan energiatehokkaita ratkaisuja. Verkkoyhteisö on kyennyt myös jalkautumaan tehokkaasti toiminnaksi verkon ulkopuolella. Yhteisö onkin ihanteellinen malli verkostosta, joka on kehittynyt tukemaan valittua asiaa tai "hyveellistä toimintaa".

Tekemisen politiikka ja tietoyhteiskuntakehityksen suunnitelmat tuntuvat kuitenkin elävän hieman eri ajassa ja ehkä kehittyvätkin erillään toisistaan. Verkkoaktivismi näyttäisi jopa olevan sovelluksissa askeleen tietoyhteiskunnan suunnittelijoita edellä. Ja mitäs tapahtuukaan, kun kansalaiset itse keksivät uudenlaisia ja suunnitelmista poikkeavia poliittisen toiminnan malleja?

Inttämisdemokratiasta wikidemokratiaan
Porkkanamafian suomalainen sisaryhteisö näkeekin itsensä osana uudenlaisen demokratian mallin kehitystä. Roope Mokan mukaan elämme nykyisellään inttämisdemokratiassa, jossa eri näkemyksien paremmuudesta kiistellään oman puolueen eduksi. Hän hahmotteli tulevaisuuden demokratian muuttavan muotoaan wikidemokratiaksi, jossa ei niinkään aseteta erilaisia näkemyksiä vastakkain, vaan etsitään parhaimpia toimintamalleja erilaisia näkemyksiä hyödyntämällä.

Inttämisdemokratiassa kansalaisten roolina on lähinnä antaa äänensä vaaleissa valituille edustajille. Siitä seuraa politiikan yksisuuntaisuus ja poliitikkojen vieraantuminen kansalaisista. Wikidemokratia voisi laajentaa osallistumisen mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen ja suunnan etsimiseen (co-creation).

Esitysten perusteella myös verkkodemokratia eroaa wikidemokratiasta siten, että verkkodemokratiassa on kyse kansalaisten enemmänkin yksisuuntaisesta mahdollisuudesta vaikuttaa hallintoon mm. virkamiesten päätöksiin. Esimerkiksi Ota kantaa.fi –foorumilla kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista kantansa tekeillä oleviin hallituksen esityksiin ja periaateohjelmiin. Oulun kaupungin kuntalaisaloite -sivun -tyyppinen palvelu on ehkä verkkodemokratiaa parhaimmillaan tällä hetkellä Suomessa.

Wikidemokratiassa olennaista on kuitenkin kaksisuuntaisuus, jossa asioiden ratkaisuja etsitään ja kehitetään yhdessä – ei siis vain tyydytä antamaan palautetta. Tällöin esimerkiksi puolue voisi yhdessä jäsentensä tai kansalaisten kanssa kirjoittaa puolueohjelmansa. Myös kansanedustajien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus voisi wikidemokratiassa tapahtua erilaisten wiki-alustojen avulla.

Käydyssä keskustelussa ihmeteltiin, miten ideologisuuden käy wikidemokratiassa. Myös ihmisten kykyä yhdessä tekemiseen epäiltiin. Silti wikidemokratia nähtiin huomionarvoisena kansalaisten poliittisen aktiivisuuden mahdollisuutena, jossa kansalaisten mahdollisuudet tuoda asioita poliittisen päätöksenteon kohteeksi paranisivat.

Verkkolähetys sai liikettä Jaikuun
Tietoyhteiskunta-akatemiaa oli mahdollista seurata netistä verkkolähetyksenä. Valitettavaa kuitenkin on, ettei verkkolähetystä arkistoitu niin, että se olisi ollut myös jälkikäteen katsottavissa. Suurin osa seminaarin esityksistä on kuitenkin tarjolla tulevaisuusvaliokunnan Tietoyhteiskunta-akatemia –sivulla.

Tapahtuma herätti myös vilkasta keskustelua verkossa. Jaikun Seminaarikannussa Tietoyhteiskunta-Akatemiaa selostettiin ja kommentoitiin aktiivisesti. Moni seminaarissa paikanpäällä olijoista seurasi seminaarikannua ja osallistui kirjoitteluun omalla kannettavallaan.

Olisikin ollut mielenkiintoista, jos seminaarissa olisi voinut seurata samanaikaisesti myös seminaarikannun keskusteluja yhteiseltä näytöltä ja jos seminaarikannussa esille nostettuja asioita olisi voitu kommentoida seminaarissa. Vaikka tällainen vuorovaikutuksellisuus ei vielä toteutunut, jäämme kiinnostuksella odottamaan, virkistyykö keskustelu verkon aktiivisten kansalaisten kanssa tulevaisuusvaliokunnan tulevissa seminaareissa.

- Päivi Erkkilä

2 kommenttia:

Jogi kirjoitti...

Katselin nettilähetystä ja se toimi erinomaisesti. Nyt vain toistan täälläkin Jaikussakin esitetyn toiveen siitä, että kun seminaari kerran videoitiin, niin miksei sitä saisi nettiin näytille myöhemminkin... nyt nettilähetys vapautti paikan rajoitteista, mutta ajallinen samanaikaisuuden vaatimus säilyi.

T: Antti Poikola
http://sites.google.com/site/hilabackend/

Päivi Erkkilä kirjoitti...

Kysyin asiaa eduskuntatiedotuksesta ja sain tällaisen vastauksen:

Tietoyhteiskunta-akatemian verkkolähetyksen toteutus oli pilotti. Tämä tarkoittaa sitä, että käytimme ensimmäistä kertaa täysistuntojen verkkolähetyksiin käytettävää jakelutekniikkaa nyt erikseen toteutettuun seminaarilähetykseen. Tavoitteena oli nimenomaan suoran lähetyksen pilotointi.

Lähetys ei ollut ohjattu eikä seminaarin aineistoja sisältynyt varsinaiseen lähetykseen. Näistä johtuen lähetyksen laatu ja käytettävyys eivät olleet verkkolähetyksiltä odotettavaa tasoa. Tämä ei vähennä seminaarin sisällön kiinnostavuutta, mutta verkkolähetyksenä käytettävyys ei vastannut tasoa, johon pyrimme tulevissa seminaarilähetyksissä vuoden 2009 aikana.

Keskustelimme seminaarin järjestäjien eli tulevaisuusvaliokunnan kanssa etukäteen lähetyksestä ja em. seikat huomioiden linjasimme, ettemme tuota tallennetta 19.-20.11 toteutetusta lähetyksestä.

Seminaarilähetyksestä on tullut palautteita, missä on kiitetty seminaarin seuraamismahdollisuutta verkossa, mutta myös tiedusteltu tallennetta. Tavoitteemme on, että tuleviin verkkolähetyksiin täysistuntolähetysten ohella saamme riittävän laadun ja toteutuksen koskien sekä suoria lähetyksiä että tallenteita.

Verkkolähetyksiin liittyen lisäkysymyksiä voi lähettää eduskuntatiedotukseen, jossa yhteyshenkilönä on Petteri Nyman. yhteystiedot ovat ohessa.

Petteri Nyman
Verkkotuottaja
eduskuntatiedotus
Puh. (09) 432 2191
petteri.nyman@eduskunta.fi