Jokelan ampumistapauksen syitä on pohdittu ja useita on löydetty, muun muassa nuorten pahoinvointi, internet ja mielenterveyspalvelujen puutteellisuus. Vastaavanlaisen tapauksen torjumiseksi on esitetty esim. luokattomasta lukiosta luopumista, parempia mielenterveyspalveluja nuorille ja tiukempaa aselakia. Lisäisin näihin vielä yhden: lasten ja nuorten kuulemisjärjestelmien luomisen ja olemassa olevien vahvistamisen.
Nuorten kuulemisen merkitys on tässä: nuori saa kokea, että häntä kuullaan, hänen mielipiteellään on väliä. Kuulluksi tuleminen lisää viihtyvyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä, vähentää pahaa mieltä ja oloa. Olen arvokas, koska mielipiteitäni kuullaan! Kuulluksi tuleminen kehittää kykyä perustella omat näkökannat ja antaa siten paremmat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuulemisen, keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon puuttuminen puoles-taan synnyttävät käsityksen yhteiskunnasta, joka toimii mielivaltaisesti.
Nuorille koulu edustaa yhteiskuntaa koko kouluajan. Tarinat koulujen mielivaltaisista säännöistä ovat lukuisat: voita saa laittaa vain tietylle puolelle leipää, kasvisruokaa saavat ottaa vain he, jotka ovat "virallisesti" kasvissyöjiä, kurssilta saa olla vain seitsemän tuntia poissa ja maauimalassa on uitava, vaikka ilman lämpötila olisi +10°. Mielivaltaa kokenut tekee mielivaltaisia tekoja! Jos minun mielipiteilläni ei ole väliä, miksi muidenkaan mielipiteillä olisi merkitystä?
Koulumaailmassa nuorten kuuleminen on viety pisimmälle ns. demokraattisissa kouluissa, joista tunnetuin ja vanhin lienee A. S. Neillin perustama Summerhillin koulu. Koulun yleiskokouksissa äänestetään kaikista koulun säännöistä. Yhteisesti sovittujen säännösten rikkomisesta rangaistaan myös Summerhillissä, mutta rangaistuksetkin sovitaan yhdessä koulun kokouksissa. Kokouksessa voidaan kuitenkin päätyä myös siihen, että sääntö oli huono tai väärin muotoiltu ja silloin sääntöä muutetaan. Äänestysoikeus on yleinen ja yhtäläinen eli jokaisella oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on yksi ääni. Kolmesti viikossa kokoontuvan kokouksen puheenjohtaja vaihtuu viikoittain ja hän on aina oppilas.
Suomessa lasten ja nuorten kuulemisesta tuli lakisääteistä vuonna 2006. Nuorisolain (27.1.2006/72) 8 §:n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuulemisjärjestelminä voivat olla esim. nuorisolautakunnat, nuorisoval-tuustot, muut vastaavat vaikuttajaryhmät, tietoverkkopohjaiset kuulemisjärjestelmät sekä peruskouluihin rakentuvat demokratiakasvatus- ja vaikuttamisjärjestelmät.
Kouluissa opiskelijoiden puhevaltaa käyttää oppilaskunta, jonka jäseniä kaikki koulut opiskelijat ovat ja jota johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on jo vuodesta 1999 opiskelijoiden kuulemiseksi ollut oppilaskunta. Lakiin perusope-tuksesta oppilaiden kuuleminen tuli vasta viime vuonna: peruskouluissa oppilaskunnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Mahdollisuus oppilaiden kuulemiseen on peruskouluissakin lain mukaan oltava.
Koulun lisäksi nuorisolaki velvoittaa nuorten kuulemisen heitä koskevissa asioissa. Mitkä sitten ovat nuoria koskevat asiat? Eduskunnassa joka toinen vuosi kokoontuva Nuorten parlamentti antaa vastauksen omalta osaltaan. Viidessä Nuorten parlamentin suullisessa kyselytunnissa ovat nuoret tiukanneet ministereiltä vastauksia mm. Kiina-ilmiöön, Itämeren tilaan ja ydinvoiman rakentamiseen, ilmaston lämpenemistä ja ihmisoikeuksia unohtamatta. Osa kysymyksistä on liittynyt suoraan nuorten omaan elämään, kuten eri aineiden opetusmääriin kouluissa tai lapsilisiin tai äänestysikärajan laskemiseen. Nuorten parlamentin istunnoissa esitetyistä 126 kysymyksestä voi päätellä, että kaikki asiat ovat nuoria koskevia asioita.
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka nuorisolain edellyttämä nuorten kuuleminen toteutuu ja mitä yhteiskunnallisia seurauksia siitä on.
Päivi Erkkilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti