Parlamenttikirjasto

maanantai 3. syyskuuta 2007

Kauneusleikkaus kirjastojärjestelmälle?

"Vaikka sialle laittaisi huulipunaa, se on edelleen sika." Näin kiukkuisesti kommentoi Roy Tennant kirjastoluetteloiden kehittymättömyyttä pari vuotta sitten ilmestyneessä kolumnissaan. Kosmeettisten korjausten sijaan Tennant vaatii kirjastoammattilaisia ja järjestelmätoimittajia tekemään vallankumouksen: kirjastoluetteloiden kehittäjien on ajateltava isosti, visioitava rohkeasti ja keskityttävä käyttäjänäkökulmaan. Pikkuparannusten tiellä ei ole enää syytä jatkaa.

Tennantin tuskastuminen tuo mieleen Kansalliskirjaston Digijulkaisut -blogissa taannoin julkaistun vertailun, jossa Amazon ja perinteinen kirjastojärjestelmä asetetaan vastakkain. Kirjastojen kannalta on huolestuttavaa, että käyttäjät suosivat verkkokirjakauppaa paitsi ostoksia tehdessään, myös hankkiessaan tietoa. Vaikka kirjastojärjestelmät tarjoaisivatkin Amazonia monipuolisempia hakutoimintoja, ne koetaan edelleen kömpelöiksi ja hankalakäyttöisiksi. Sikamaista!




Vallankumouksen enteitä on ollut ilmassa jo Tennantin kolumnin kirjoittamisajankohtana. Varsinaista revoluutiota ei ole vieläkään tullut, mutta evoluutio on kirjastojärjestelmien kohdalla viime aikoina kiihtynyt. Kehityksen vauhdittajana on ollut ajatus Kirjasto 2.0:sta: on kysytty, kuinka web 2.0 -filosofiaa ja -teknologioita voitaisiin hyödyntää kirjastoalalla. Juhlallinen tarkoitus on saada kirjaston kätköissä olevat sisällöt entistä paremmin käyttäjien ulottuville: kirjastoluettelon ei tarvitse olla pelkkä varastoinventaariosysteemi, vaan se voi kertoa kirjaston tarjonnasta monipuolisesti ja syvällisesti. Niinpä kirjastoluetteloiden on tuotettava aiempaa enemmän lisäarvoa käyttäjilleen.


Suomalaisten yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä mm. Eduskunnan kirjaston käytössä oleva Voyager-kirjastojärjestelmä ei sellaisenaan ole Kirjasto 2.0 -yhteensopiva. Ohjelmointiasiantuntijat kertovat myös, ettei Voyagerin tarjoama API ole kaikkein helppokäyttöisimpiä, minkä vuoksi web 2.0 -tyyppisten toiminnallisuuksien ohjelmointi Voyagerin päälle on kimuranttia.

Ruotsalaiseen Bibliotek 2.0 -blogiin kirjoittava Urban Andersson valittaa Voyagerin "pientä neliskanttisuutta", sulkeutuneisuutta ja API:n käytön hankaluutta, mutta osoittaa kuitenkin, että taitava ohjelmoija saa Voyagerinkin taipumaan tahtoonsa: Högskolan i Boråsin uusi näyttöluettelo toteuttaa Kirjasto 2.0 -toiminnallisuuksia sangen näppärästi.

Voyageriin tottuneille Högskolan i Boråsin näyttöluettelo tarjoaa monia kiinnostavia innovaatioita:

  • Tekijä-, asiasana- ja otsikko-kenttien indeksitermeihin perustuva kirjoitusvirheiden korjaustoiminto (esim. tarkoititko "kuolutuksen" sijaan asiasanaa "koulutus")
  • Catchwords (viime vuoden hakutilastojen perusteella tehtyjä ehdotuksia haun rikastamiseksi tai uudelleensuuntaamiseksi)
  • Amazonista poimitut kirjojen kansikuvat ja kirja-arviot
  • Sisällysluettelot
  • Anonymisoiduille lainatilastoille perustuvat suositukset ("henkilöt jotka lainasivat kirjan X, lainasivat myös kirjan Y"), jotka on esitetty lainausmääräjärjestyksessä
  • "Samassa hyllyssä" -toiminto (kirjastoluokitukseen perustuva suositusvalikoima, joka on järjestetty lainausmäärien perusteella)
  • Mahdollisuus kirjoittaa omia arvostelua ja käydä keskustelua kirjoista
  • Henkilökohtaiset kirjalistat (bookbag-toiminto)
  • Mahdollisuudet jatkohakuihin muista järjestelmistä (SFX-ohjelmistolla sekä suoraan esim. Worldcatista ja LibraryThingistä)

Högskolan i Boråsin järjestelmä ei vielä ole täysiverinen Näyttöluettelo 2.0, kuten Urban Anderssonkin myöntää, mutta 1.9BETA se varmasti on. Itse jään kaipaamaan lähinnä RSS-syötteitä, käyttäjälähtöistä avainsanoitusmahdollisuutta sekä folksonomioiden tai avainsanapilvien hyödyntämistä.

Suomessa Laurea-ammattikorkeakoulu on luonnostellut Kirjasto 2.0 -lisäpalikoita Voyageriin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kirjaston Voyager-järjestelmä tarjoaa uutuusluettelonsa aihepiirikohtaisina RSS-syötteinä, mikä on erinomainen ja ilman muuta Kirjasto 2.0:n hengen mukainen toiminnallisuus. Tarkoitushan on ennen kaikkea edistää kirjastojärjestelmien sisältämän datan saavutettavuutta, siirrettävyyttä ja ketterää miksailtavuutta.

Näitä edistysaskeleita listatessa tulee mieleen, voitaisiinko Kirjasto 2.0 -toiminnallisuuksien rustata Voyager-ympäristöön esim. pohjoismaisena yhteistyöprojektina? Parviälyn ja yhdistetyn ohjelmointiosaamisen voimalla voitaisiin kenties saada se kauan odotettu revoluutiokin aikaiseksi. Voyager ei taida muuttua Primoksi ihan huomenissa, joten kai maar sitä jottai tarttis tehrä!

Kimmo Tuominen

PS: Eduskunnan kirjaston syyskuun kirja-aarre on Rachel Carsonin Äänetön kevät ja kuluvan viikon kirjavinkki puolestaan Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti, Suomen eduskunta 100 vuotta -kirjasarjan 10. osa, johon sisältyy mm. dosentti Tuula H. Laaksovirran laatima tutkimus eduskunnan tiedotus-, tietopalvelu-, kirjasto- ja arkistotoiminnan kehityksestä.


3 kommenttia:

Matti L kirjoitti...

Voi olla, ettei Voyagerin päälle kannata liimailla lisukkeita, jos varsin onnistuneeseen lopputulokseen päässään sivuuttamalla koko Voyager ja tarjoamalla asiakkaille nykyaikaisemilla teknologioilla kehitetty hakukäyttöliittymä. Tällöin varsinaista kirjastojärjestelmää ei tarvitsisi peukaloida lainkaan. Kirjoitin tästä hieman taannoin.

Onko olemassa hyviä syitä sille, miksi suomalaiset Voyager-kirjastot eivät kokeilisi samaa?

Kirjaston blogi-toimitus kirjoitti...

Hei Matti

Vufind vaikuttaa oikein hupaisalta toteutukselta.

Koituisiko Vufindin nykyvaiheessa kuitenkin ongelmia siitä, ettei Vufindin kanta ole reaaliaikaisessa synkroniassa Voyagerin kanssa? Mietin lähinnä sellaisia tilanteita, joissa Voyager viestii suoraan asiakkaalle OPAC:in välityksellä: onnistuuko uusinta vai ei, löytyikö varastonoutopyydetty kirja vai onko se kadoksissa...

Terv. Kimmo

Olli Sulopuisto kirjoitti...

Minulle riittäisi alkuun jo kestävät urlit ja sen älyttömän selailuhistorian rikkovan timeoutin poistaminen.