Mauno Koiviston parlamentarismi

*Valokuva: Vesa Lindqvist / Eduskunta 

Perjantaina 12.5.2017 menehtyneen presidentti Mauno Koiviston suhde parlamentarismiin oli eriskummallinen – ja eduskunnan nykyisen valta-aseman kannalta erittäin tärkeä. Mies, joka ei mittavan ja monipuolisen uransa aikana toiminut koskaan kansanedustajana, tunnetaan nykyisin kenties eniten Suomen valtiosäännön parlamentarisointiin vaikuttaneena yksittäisenä henkilönä. Ikään kuin lisätäkseen tarinan paradoksaalisuutta Koivisto ryhtyi näkyvästi toimeen vasta presidentiksi päästyään – heikentäen omaa valta-asemaansa. Historia tuntee useita valtaansa kasvattaneita valtionpäämiehiä. Vallanjakajia on ollut vähemmän. Jo tämä seikka itsessään tekee Mauno Koivistosta suuren suomalaisen parlamentaarikon.

Tiedä ja vaikuta kunnassa

Kuva: Päivi Erkkilä

Kuntavaalien jälkeenkin kuntalaisella on lukuisia keinoja vaikuttaa kunnan päätösvallan alaisiin asioihin. Esittelen vaikutuskeinoista muutaman käyttäen esimerkkinä kuvitteellista muutosta päiväkodin toiminnassa.

Älä luule, tiedä

Elämme valeuutisten ja jopa valetieteen aikaa. Oikea ja ajantasainen tieto on kuitenkin vaikuttajan tärkein lähtökohta. Kun kyse on kunnan järjestämästä päivähoidosta ja yhdessä päiväkodissa tapahtuneesta muutoksesta, kunnan kotisivuilta löytyy asiaan liittyvä virallinen tieto, mm. valtuuston pöytäkirjoista ja kunnan vuosittaisesta tulo- ja menoarviosta. Päiväkoti on todennäköisesti järjestänyt tulevasta muutoksesta vanhempainillan sekä tiedottanut asiasta muutenkin, esim. päiväkodin verkkosivulla.