Parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta

Kuva:Martti Kainulainen / STT-Lehtikuva / Eduskunta

Eduskunta järjesti viime vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhliin liittyvän muistitietokeruun Minun eduskuntani – Min riksdag. Kansalaisilta pyydettiin muistelmia eduskunnasta, kansanedustajista ja kansalaisvaikuttamisesta. Keruuseen osallistui runsaat 70 kirjoittajaa, ja muistitietoa kertyi noin 220 liuskaa. Keruuvastaukset on arkistoitu tutkimuskäyttöä varten yhteistyökumppani SKS:n arkistoon.

Eniten muistelmia saatiin sattumuksista tai kohtaamisista yksittäisten kansanedustajien kanssa. Osa vastaajista oli innostunut erittelemään monipuolisesti omaa suhdettaan edustukselliseen demokratiaan. Yllätyksenä voi pitää sitä, että vastausten perusteella saatu yleiskuva eduskunnasta ja kansanedustajista on myönteinen ja arvostava. Eduskunta saa pyytämättäkin eri kanavia pitkin kriittistä palautetta, mutta vain pieni vähemmistö keruuvastauksista edusti yksinomaan kielteisiä näkemyksiä.

Vastaajien joukossa oli tavallisia kansalaisia, eduskunnan työntekijöitä sekä muutamia kansanedustajia. Nuorin vastaaja oli hiljattain osallistunut Nuorten parlamenttiin. Iäkkäimmät, yli 80-vuotiaat muistelijat kykenivät kertomaan omakohtaisista muistikuvistaan 1950-luvulta alkaen. Vastaajien ikärakenne painottui varttuneempiin kansanryhmiin, mikä lienee tyypillistä vastaaville muistitietokeruille.

Keruun määrällinen tulos oli pettymys järjestäjille. Oletimme, että vastaajia saataisiin pikemminkin satoja kuin kymmeniä. Syitä vaisuun osallistumiseen löytyy keruun toteutuksesta ja markkinoinnista, toisaalta myös aiheen ”myönteisestä” harmaudesta: edustuksellista demokratiaa pidetään niin vakiintuneena itsestäänselvyytenä, että se harvoin innostaa muistelemaan.

Eduskunnan verkkosivuilla julkaistaan kuluvana vuonna parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta. Ensimmäinen, tänään julkaistava kokonaisuus käsittelee kansalaisvaikuttamista, joka tarkoittaa virallisten kanavien, äänestämisen, kansalaisaloitteen ja järjestötoiminnan lisäksi erilaisia yhteydenottoja ja vaikutusyrityksiä eduskuntatyöhön.

Yksi Minun eduskuntani -muistitietokeruun arvokkaimmista tuloksista liittyy juuri kansalaisvaikuttamiseen. Marja-Liisa Polkunen-Gartz nosti kirjoituksessaan esiin ensimmäisen naiskansanedustajien yhteisen valtiopäivätoimen vuodelta 1977. Synnytyskipujen lievittämiseen tähdännyt kirjallinen kysymys (KK 122/1977) yhdisti eduskunnan naiset yli puoluerajojen ja johti myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön tarkentamaan ohjeistusta synnytyssairaaloille. Ennen asian päätymistä eduskuntaan Polkunen-Gartzin yleisönosastokirjoitus oli aloittanut kiivaan keskustelun, sillä osa lääkäreistä vähätteli ongelmaa. Näin kansalaisvaikuttaminen toimi ennen some-aikaa.

Lisää parhaita paloja Minun eduskuntani -keruusta julkaistaan muutaman viikon välein eduskunnan verkkosivuilla. Aihepiireinä muun muassa:

-          Eduskunta lapsen silmin

-          Eduskuntatalo rakennuksena

-          Eduskuntatyö virkamiehen näkökulmasta

-          Kun tapasin kansanedustajan…

-          Kampanjatyön arkea ja juhlaa

-          Media – neljäs valtiomahti    

  

Tutustu kansalaisvaikuttamista käsitelleisiin Minun eduskuntani -keruuvastauksiin

Joni Krekola