Mitä tietoa?

Kysymyksiä
Yksi tämän ajan mielenkiintoisimmistä ilmiöistä on suhtautuminen tietoon. Asiantuntijatiedon painoarvo näyttää vähenevän samalla kun kokemus- ja musta tuntuu –tiedon painoarvo nousee. On vertaistietoa, virheellistä tietoa ja liian vähän tutkittua tietoa. Tieteellisen tiedon jatkuva kehittyminen ja uudistuminen saa jotkut kyseenalaistamaan koko tieteellisen tiedon merkityksen. 

Yhä useammin kysytään myös tiedon laadusta. Onko jokin taho tilannut tai maksanut tutkimuksen? Entä yhden tulkinnan doksa*, josta poikkeavia näkemyksiä ei suvaita? Kenen hallussa on totuus ja oikea tieto? Mistä tunnistaa oikean tiedon?  

Tiedon asialla?

Ongelmia tuottaa myös se, että tiedon asialla voidaan olla monella tavalla. Annan esimerkin menneisyydestä ja otan natsikortin käyttöön. Anders Rydell käy kirjassaan ”Kirjavarkaat - Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana” hyvin laajasti läpi niitä vapaamuurarien ja juutalaisten kirjastoja ja arkistoja, joista natsit ryöstivät kirjat ja arkistomateriaalin. Useimmat kirjastot ja arkistot siirrettiin sellaisinaan joko Heinrich Himmlerin johtaman Saksan keskusturvallisuusviraston ylläpitämään kirjastoon tai natsipuolueen pääideologi Alfred Rosenbergin perustamaan juutalaiskysymystä tutkivan instituutin kirjastoon.  

Valokuva: Päivi Erkkilä

Tietoasiantuntijana Eduskunnan kirjastossa

Tapasin kesällä vuosien jälkeen lapsuudenystäväni. Hän kysyi menneistä vuosista puhuessamme, olenko yhtään katunut, kun jonkin perinteisen lakimiehen ammatin sijaan työskentelen kirjastossa. Olisihan joku muu työpaikka ollut minulle, aikoinaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneelle, jotenkin luontevampi. Hetkeksi vähän hämmästyin, mutta vastausta ei tarvinnut miettiä: en tosiaankaan ole katunut. Ymmärsin, ettei opettajaystävällä ollut oikein käsitystä Eduskunnan kirjastosta eikä tietoasiantuntijan työstä siellä.

Eduskunnan kirjasto palvelee eduskunnan lisäksi kaikkia eduskunta-, oikeus- ja yhteiskuntatietoa tarvitsevia. Tietoasiantuntijoina ja johtavina tietoasiantuntijoina toimii yhteiskuntatieteiden tai oikeustieteen loppututkinnon tai jatkotutkinnon suorittaneita. Koska itse olen yksi oikeudelliseen tietoon perehtyneistä tietoasiantuntijoista, käsittelen nyt kirjastoamme tästä näkökulmasta.

Eduskunnan kirjasto on todella hyvä oikeudellisen tiedon kirjasto. Paitsi kaikki eduskunnan valtiopäiväasiakirjat, kokoelmista löytyvät laajalti myös muut lainvalmisteluasiakirjat. Kaikki keskeinen kotimainen oikeuskirjallisuus pitäisi löytyä meiltä, ja ulkomainen oikeuskirjallisuus on Suomen kirjastoja ajatellen hyvin edustettuna.

Ulkomaista oikeuskirjallisuutta kokoelmiin valitessa painotamme muun muassa valtiosääntöoikeutta, EU-oikeutta, kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälistä yksityisoikeutta. Jokainen kokoelmiin tuleva kirja ja kotimainen oikeudellinen artikkeli saa viitetietoihinsa tietoasiantuntijan valitsemat asiasanat EKS-asiasanastosta.  Tällöin asiakkaat saavat mahdollisuuden hakea aineistoa SELMA-kokoelmatietokannasta myös asiasanoilla.

Kuva:Heikki Rajala/Eduskunta

Kirjaston tietopalvelussa selvittämme kysymyksiä esimerkiksi kotimaiseen tai ulkomaiseen lainsäädäntöön liittyen. Opastamme asiakkaita käyttämään erilaisia oikeudellisia tiedonlähteitä kuten Finlexiä, EUR-Lexiä, Edilexiä ja Suomenlaki.comia. Kaksi viimeksi mainittua kaupallista oikeudellista palvelua ovat kirjaston asiakaskoneilla ja eduskunnan verkossa. Koulutamme erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja annamme myös henkilökohtaista tiedonhallinnan opastusta.

Laadimme erilaisia tietopaketteja kuten LATI-lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteja. Lakimiespäivillä niitä kerran esitellessäni joku kysyi, miten me osaamme etsiä kaikkia noita tietoja. Se on juuri tietoasiantuntijoiden ammattitaitoa. Lakimiehillä taas on oman substanssinsa ammattitaito.

Oikeudellista neuvontaa emme kirjastossa saa emmekä edes pystyisi antamaan. Työssäni olen kuitenkin huomannut, että nimenomaan oikeudellisen tiedon ja lainsäädäntöaineiston ollessa kyseessä oikeustieteellisestä koulutuksesta on hyvin paljon hyötyä. Juristin koulutus auttaa ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja hahmottamaan, mikä on asian kannalta oleellista tietoa.

Se, että voi auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa tiedon, on tässä työssä kaikkein parasta. Ja tietoa, sitä kyllä Eduskunnan kirjastosta löytyy.

Mirja Pakarinen 

Learning by doing - teimme viittomakielisen esittelyvideon

Verkkopalvelutiimille hankittiin viime vuonna uusi digikompaktikamera, tarkoituksena lisätä kuvien määrää erityisesti kirjaston sosiaalisen median kanavissa, sekä lisätä videomateriaalin käyttöä mm. kirjaston viestinnässä,opastuksessa ja koulutuksessa.

Tällä hetkellä videoiden käyttö  opastus- ja koulusmateriaalin jakoformaattina on kuitenkin minimaalista. Kirjasto on ollut mukana joidenkin eduskunnan ohjevideoiden  tekemisessä ja joitakin omia kokeiluvideoita on tehty, mutta toistaiseksi lopputulos ei ole ollut riittävän laadukasta jaettavaksi. Tosin joitakin tutkijoita  tai asiakkaita koskevia esittelyvideoita on tehty ja julkaistu kirjaston YouTube-kanavalla.

Vieraita Ruotsista

Sain keväällä sähköpostia Ruotsin parlamentista. Kaksi sikäläistä kollegaa halusi tulla tutustumiskäynnille. Eduskunnan arkisto järjesti vuonna 2012 pohjoismaisten parlamenttien arkistonhoitajien tapaamisen. Molemmat silloin täällä käymässä olleet arkistonhoitajat olivat vaihtaneet työpaikkaa ja uudet arkistonhoitajat halusivat viritellä suhteita muihin Pohjoismaihin. Pohjoismaiset parlamentit ovatkin tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme.