Luonnontieteellisen keskusmuseon (Eläinmuseo) kulmilla useinkin päätyi parin Temppeliaukion kirkkoa etsivän turistin pysäyttämäksi. Minua aina jaksaa huvittaa tuo kysymys "Where is the Church of Rock?". Kirjaston toimipisteen vaihtuminen Aurorankadulta Postitaloon ei tehnyt minusta yhtään vähempää turistiopasta.
Usein jo töihin tullessa autan hämmentyneitä ihmisiä, jotka etsivät Itellan toimipistettä (Posti), joka ei enää sijaitse vanhassa klassisessa Postitalon pääsalissa, jonne ennen asteltiin sisään Mannerheimintien puoleisesta sisäänkäynnistä.
En kiellä ettei perus-kaupunkilainen tai perus-suomalainen pieni epäluulo tai varovaisuus pilkistelisi tunneskaalassa, kun vieras ihminen pysäyttää. Ja aina pidän veskastani tiukasti kiinni.
Varovaisuus ei kai ole pahe, tiettyä pidättyväisyyttäkin suomalaisissa voi toisinaan olla. On silti turha viljellä käsitystä, että suomalaiset olisivat hiljaisia ja puhumattomia. Riittää kun katsoo ympärilleen; missä ystäväporukat kohtaavat, siellä keskustellaan kevyesti tai intensiivisesti ja usein nauru raikaa. Aika harva lähipiirissä tuntuu olevan arka ja ujo.
Eräs brittiläinen englanninopettaja puhui hämmentävästä suomalaisesta hiljaisuudesta, ja kertoi kuinka hän oli Hakaniemessä hampurilaisravintolassa ja katseli ihmetellen ympärilleen, kun ihmiset istuvat pöydissä eivätkä puhu mitään. Kysyin häneltä onko Englannissa tavallista, että toisilleen täysin vieraat ihmiset alkavat puhella vaikkapa bussissa. Opettaja sanoi paheksuen: "Ei tietenkään!" Ja minä vastasin: "Aivan!"
Siitä huolimatta saatan tarjota apuani pyytämättä ja yllätyksenä, kun pari vierasta ihmistä seisoo kadulla pälyillen ja karttaa vinhasti ympäri pyöritellen. Niinkin outoon paikkaan kuin Rautatieasemalle on kysytty neuvoa tuossa Pikkuparlamentin paikkeilla.
Pikkuparlamentissa toimii Kansalaisinfo, jonka päätehtävä on tarjota tietoa eduskunnasta niin esitteiden, esittelyfilmien kuin henkilökohtaisen neuvonnan kautta. Kansalaisinfo on avoin kaikille statuksesta riippumatta. Kansalaisinfossa on myös Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen Helsingin toimipiste, josta saa julkaisuja ja tietoa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista. Kansalaisinfossa on lisäksi pieni kahvila sekä auditorio, jossa eduskunta järjestää erilaisia tilaisuuksia, usein yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.
On tyypillistä, että Kansalaisinfon työvuorolla toimitaan sekä eduskunta- että kaupunkioppaana. Kotikaupunkia ja -maata joutuu katsomaan vähän ulkopuolisenkin silmin. Loppukesällä 2011 Kansalaisinfossa vierailleet yhdysvaltalainen äiti ja hänen aikuinen poikansa ovat jääneet erityisesti mieleeni. He katselivat esittelyvideota ja olivat kiinnostuneita politiikasta. Vanhempi rouva oli vieraillut Suomessa aikaisemminkin, vuoden 1952 kesäolympialaisten aikaan. Hän olisi kovasti tahtonut päästä katselemaan Helsinkiä stadionin tornista, mutta tiesi että se oli juuri silloin remontissa. Mutta ei stadionin torni ole ainoa paikka, josta Helsinkiä pääsee katselemaan yläilmoista. Virkamies-turistiopas tarjosi ulkomaalaisille vierailleen lähes yhtä korkeaa kohdetta eli Hotelli Tornin huippua.
Toivottavasti viihdyitte!
Raija Hietala
Usein jo töihin tullessa autan hämmentyneitä ihmisiä, jotka etsivät Itellan toimipistettä (Posti), joka ei enää sijaitse vanhassa klassisessa Postitalon pääsalissa, jonne ennen asteltiin sisään Mannerheimintien puoleisesta sisäänkäynnistä.
En kiellä ettei perus-kaupunkilainen tai perus-suomalainen pieni epäluulo tai varovaisuus pilkistelisi tunneskaalassa, kun vieras ihminen pysäyttää. Ja aina pidän veskastani tiukasti kiinni.
Varovaisuus ei kai ole pahe, tiettyä pidättyväisyyttäkin suomalaisissa voi toisinaan olla. On silti turha viljellä käsitystä, että suomalaiset olisivat hiljaisia ja puhumattomia. Riittää kun katsoo ympärilleen; missä ystäväporukat kohtaavat, siellä keskustellaan kevyesti tai intensiivisesti ja usein nauru raikaa. Aika harva lähipiirissä tuntuu olevan arka ja ujo.
Eräs brittiläinen englanninopettaja puhui hämmentävästä suomalaisesta hiljaisuudesta, ja kertoi kuinka hän oli Hakaniemessä hampurilaisravintolassa ja katseli ihmetellen ympärilleen, kun ihmiset istuvat pöydissä eivätkä puhu mitään. Kysyin häneltä onko Englannissa tavallista, että toisilleen täysin vieraat ihmiset alkavat puhella vaikkapa bussissa. Opettaja sanoi paheksuen: "Ei tietenkään!" Ja minä vastasin: "Aivan!"
Siitä huolimatta saatan tarjota apuani pyytämättä ja yllätyksenä, kun pari vierasta ihmistä seisoo kadulla pälyillen ja karttaa vinhasti ympäri pyöritellen. Niinkin outoon paikkaan kuin Rautatieasemalle on kysytty neuvoa tuossa Pikkuparlamentin paikkeilla.
Pikkuparlamentissa toimii Kansalaisinfo, jonka päätehtävä on tarjota tietoa eduskunnasta niin esitteiden, esittelyfilmien kuin henkilökohtaisen neuvonnan kautta. Kansalaisinfo on avoin kaikille statuksesta riippumatta. Kansalaisinfossa on myös Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen Helsingin toimipiste, josta saa julkaisuja ja tietoa Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista. Kansalaisinfossa on lisäksi pieni kahvila sekä auditorio, jossa eduskunta järjestää erilaisia tilaisuuksia, usein yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.
On tyypillistä, että Kansalaisinfon työvuorolla toimitaan sekä eduskunta- että kaupunkioppaana. Kotikaupunkia ja -maata joutuu katsomaan vähän ulkopuolisenkin silmin. Loppukesällä 2011 Kansalaisinfossa vierailleet yhdysvaltalainen äiti ja hänen aikuinen poikansa ovat jääneet erityisesti mieleeni. He katselivat esittelyvideota ja olivat kiinnostuneita politiikasta. Vanhempi rouva oli vieraillut Suomessa aikaisemminkin, vuoden 1952 kesäolympialaisten aikaan. Hän olisi kovasti tahtonut päästä katselemaan Helsinkiä stadionin tornista, mutta tiesi että se oli juuri silloin remontissa. Mutta ei stadionin torni ole ainoa paikka, josta Helsinkiä pääsee katselemaan yläilmoista. Virkamies-turistiopas tarjosi ulkomaalaisille vierailleen lähes yhtä korkeaa kohdetta eli Hotelli Tornin huippua.
Toivottavasti viihdyitte!
Raija Hietala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti