Kovin moni ei tiedä, että Eduskunnan kirjastoon on tallennettu ainutlaatuinen kokoelma muistitietoa entisiltä kansanedustajilta. Vuodesta 1988 lähtien karttunut kokoelma käsittää tällä hetkellä yli 340 keskimäärin vajaan kuuden tunnin pituista henkilöhaastattelua. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto on eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisen laaja, pitkäikäinen, systemaattisesti koottu ja huolellisesti ylläpidetty.
Keitä haastatellaan?
Veteraanikansanedustajia ovat kaikki entiset edustajat riippumatta heidän edustajakautensa pituudesta. Haastateltavista on runsaudenpulaa: valikoinnin kriteerinä on käytetty eduskuntauran pituutta ja merkittävyyttä sekä haastateltavien ikää ja kuntoa. Puolueperustainen ja alueellinen tasapuolisuus on pyritty huomioimaan. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistoon tehdään vuosittain 12–15 uutta haastattelua.
Muistitietoarkiston ensimmäinen haastattelu tehtiin vuonna 1988 Paavo Susitaipaleesta, joka toimi Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustajana noin puolitoista vuotta 1939–1941 ennen rintamapalvelustaan. Tuorein haastattelu on tehty marraskuussa 2011 Virpa Puistosta, joka vaikutti eduskunnassa SDP:n kansanedustajana vuodet 1987–2007.
Mikä on muistitietohaastattelu?
Veteraanikansanedustajan muistitietohaastattelu noudattelee teemarunkoa, jota sovelletaan kunkin haastateltavan uran erityispiirteisiin. Haastattelutilanteessa pyritään tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, jossa haastattelija ohjaa keskustelua eri teemojen pariin. Haastattelun elämäkerrallinen teemarunko lähtee liikkeelle suvusta, kodista ja lapsuudesta ja päätyy nykyhetkeen, eduskunnan jälkeiseen työelämään tai eläkepäiviin. Haastattelun pääpaino on yhteiskunnallisen osallistumisen ja poliittisen uran kartoittamisessa. Eniten aikaa vietetään eduskunnassa, mutta haastateltavasta riippuen käydään myös ministeriöissä ja Brysselissä.
Muistitiedossa jokaisella on oma, ainutkertainen totuutensa. Haastateltavan ei enää tarvitse miettiä, miten hänen lausumansa vaikuttaa pörssikursseihin tai puolueen kannatukseen. Ei ole oleellista muistaa henkilön nimiä tai vuosilukuja – ne voidaan yleensä tarkistaa – mutta ainoastaan kukin haastateltava voi pukea sanoiksi henkilökohtaiset näkemyksensä vaalivoitosta, lama-ajan leikkauslistoista tai mustamaalaavasta edustajatoverista. On muistitiedon käyttäjän ongelma punnita, miten luotettavaa haastattelussa kerrottu tieto on. Väärin muistettu tai oikein valehdeltu voi olla kiinnostavaa ja hedelmällistä tietoa. Veteraanikansanedustajien muistotietoarkiston laajuus mahdollistaa edustajien tulkintojen vertailun.
Miksi veteraanikansanedustajilta kerätään muistitietoa?
Veteraanikansanedustajien muistitiedon tallentaminen on Suomessa katsottu osaksi eduskunnan vakiintunutta toimintaa. Mitä täydellisemmäksi ja pitkäikäisemmäksi kokoelma karttuu, sen arvokkaampi se on kansallisesti ja kansainvälisesti. Muistitiedon avulla eduskunta samalla vahvistaa omaa instituutiotaan: koska kansanvalta ja demokratia ovat Suomessa perusarvoja, myös entisten edustajien näkemykset ovat lähtökohtaisesti arvokkaita. Muistitietoarkistolla on säilyttävä tehtävä: voimme esimerkiksi yhä kuunnella joidenkin kansanedustajien ääntä, jotka rakensivat Suomea sotien jälkeen.
Toisaalta muistitieto on sitä arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään tieteellisen tutkimuksen lähdeaineistona. Edustuksellisen kansanvallan tärkeimpien toimijoiden muistelmat voivat tarjota aineistoa myös eduskuntainstituution kyseenalaistamiseen ja demokratian kehittämiseen.
Kolmanneksi, muistitietohaastatteluihin tallentuu ns. hiljaista tietoa, jota ei saada esiin muilla menetelmillä: Mitä saunavaliokunnassa päätettiin? Kenen poliittisen vastustajan sanaan saattoi luottaa? Millaisia sosiaalisia verkostoja ja epävirallisia kuppikuntia eduskunnassa kulloinkin vaikutti?
Ketkä voivat käyttää muistitietoarkistoa?
Veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston käyttö on luvanvaraista. Eduskunnan kirjaston johtaja myöntää lupia tieteelliseen tutkimustarkoitukseen. Syksystä 2010 lähtien myös pro gradu -tasoisten opinnäytteiden laatijoille on myönnetty tutkimuslupia. Kullakin haastateltavalla on oikeus määritellä käyttöehdot omaan haastatteluunsa. Voimassa olevia käyttörajoituksia on tällä hetkellä alle 10 prosentissa haastatteluista.
Muistitietoaineisto ei ole julkista, koska alusta lähtien on katsottu, että haastattelutietojen välitön käyttömahdollisuus esimerkiksi tiedotusvälineissä vaikuttaisi haastattelutilanteeseen ja kertyneen aineiston luonteeseen. Tieteen pelisääntöjen noudattaminen on tae sille, että veteraanikansanedustajien luottamusta ei käytetä väärin.
Mihin muistitietoaineistoja on käytetty ja mihin niitä voitaisiin käyttää?
Veteraanikansanedustajien muistitietoa on käytetty lähteenä yksittäisissä henkilöhistoriallisissa tutkimuksissa sekä puoluehistorioissa. Teossarjan Suomen eduskunta 100 vuotta artikkelit kansanedustajien arjesta ja eduskunnasta sosiaalisena yhteisönä perustuivat pääosin muistitietoon.
Entisten kansanedustajien haastattelukokoelmassa riittäisi aineistoa useammallekin eri lähestymistapoja hyödyntävälle tutkimusprojektille. Alkuun pääsee esimerkiksi tutustumalla Kristiina Graaen ja Marjatta Hietalan teokseen Suullista historiaa. Veteraanikansanedustajat haastateltavina (1994), jossa julkaistu haastattelun teemarunko on ollut käytössä vuoteen 2009 saakka.
Tervetuloa tutkimaan!
Joni Krekola
Lisätietoja: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/veteraanit.htx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti