Europeana on portaali, jossa Eurooppa esittelee digitoitua kulttuuriperintöään. Kuuden valtiomiehen kirje Euroopan unionin komissiolle vuonna 2005 käynnisti hankkeen, jonka ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2008. Käynnistämisvaiheessa Europeana sisälsi viisi miljoonaa nimekettä. Tällä hetkellä voimme lukea, katsella, kuunnella ja kokea jo 15 miljoonaa teosta.Europeanan aineisto on tekijänoikeuksista vapaata: maalauksia, valokuvia, äänitteitä, elokuvia ja kirjoja eurooppalaisista kirjastoista, arkistoista, museoista ja gallerioista. Aineistoa tuottaa jo 1500 organisaatiota. Suomesta kokoelmiaan esittelevät mm. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingin kaupunginkirjasto ja Kansalliskirjasto. Europeana-kokoelmien suuria tarjoajia ovat British Library, Rijksmuseum ja Louvre
Euroopan komissio rahoittaa portaalin infrastruktuurin. Kunkin maan digitointipolitiikka ja resurssit määrittelevät portaalin aineistotyypit ja määrät.
Millaisena Suomi näyttäytyy Euroopan digitaalisella kohtauspaikalla?
Suomen osuus Europeanassa on vielä pieni, noin 2 % kokonaismäärästä. Portaalin mahtimaita ovat Ranska ja Saksa – molempien osuudet nousevat 18 %:iin. Ruotsi ja Espanja pääsevät yhdeksällä prosentilla seuraaville sijoille.
Suomea koskevaa materiaalia on kuitenkin enemmän kuin Suomi on sitä itse Europeanaan vienyt. Teosten sisältöön kohdistuvalla haulla (Finland) voi saada esim. Arabian astioiden kuvia ranskalaisten digitoimana. Tuottajalla tarkentaen nähdään suomalaisten toimijoitten digitoimia dokumentteja.
Eniten Europeanassa on kuvia (65%), tekstidokumentteja on kolmannes. Suomen osuudessa suurin osa on digitoitua tekstimateriaalia, mm. Historiallisen sanomalehtikirjaston lehtiä, merkkihenkilöiden kirjeitä, vanhoja suomalaisia ja Suomesta kertovia matkailuaiheisia kirjoja. Ellei tekijänoikeudenhaltijoiden kanssa ole sovittu, Europeanaan viedään vain vanhempaa materiaalia.
Huhtikuun suosituimmat
Europeanan useimmin ladattu teos kuluvan vuoden huhtikuussa oli Johannes Vermeerin maalaus Tyttö ja helmikorvakoru. Toiseksi suosituin kohde oli mahdollisesti koruna käytetty kivikautinen riipus. Kolmanneksi eniten oli avattu Isaac Newton kirja Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet.
Kymmenen katsotuimman teoksen joukossa on neljä maalausta, kaksi esineistä otettua valokuvaa. Muut katsotuimmat olivat kartta, juliste ja lehtikuva. Vain yksi oli kirja.
Tulevaisuudesta
Euroopan kulttuuriperinnön digitointi on jättimäinen tehtävä, joka vaatisi 100 miljardin euron panostuksen. Näin todetaan Europeanan tulevaisuutta pohtineen ”viisaiden komitean” - Comité des Sages - raportissa. Vuotta 2016 esitetään merkkipaaluksi, jolloin EU-maiden arvokkaimmat kulttuuriteokset olisi digitoitu Europeanaan.
Komitea suosittaa, että julkisissa kokoelmissa oleva aineisto tulisi digitoida ensisijaisesti julkisin varoin. Tällä taataan se, ettei aineiston käytölle tule tarpeettomia rajoituksia. Kulttuurilaitokset ovat tehneet ja komitean suosituksesta niiden kannattaakin tehdä digitointisopimuksia yritysten kanssa. Näissä tapauksissa aineisto tulisi antaa avoimeen käyttöön viimeistään seitsemän vuoden kuluttua.
Komitean mielestä Europeanaa tulisi käyttää myös digitoidun aineiston arkistona, dokumentin ainoana säilytyspaikkana.
Europeana tarjoaa linkkejä myös ulkopuolisille yhteisösivustoille, jotka sisältävät Euroopan tiede- ja kulttuuriperintöön liittyviä aineistoja, keskusteluryhmiä ja sosiaalisen median palveluja. Tätä palvelua komitea haluaa laajentaa.
Kaisa Paavilainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti