Parlamenttikirjasto

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Kuinka painia projektin kanssa?

Kirjastossamme on pari viime vuotta painittu kuva-arkiston tietojärjestelmäprojektin kanssa. Eduskunnan arkistoon kuuluu omana osanaan kuva-arkisto, joka viime vuosikymmenenä on käsitellyt pääsääntöisesti digitaalisia kuvia. Vanhoja valokuvia on viime vuosituhannen puolelta myös paperikuvina, negatiiveina sekä dioina. Uuden sovelluksen käyttöönotto on ollut isohko projekti kuva-arkistolta. Järjestelmä on ollut tuotantokäytössä jo yli vuoden ja nyt on onnahdellen avattu myös julkinen verkkopalvelu rajattuun kuva-aineistoon. Julkinen palvelu pyrkii palvelemaan paitsi mediaa niin myös sitä kadunmiestä. Palvelu löytyy osoitteesta www.eduskunta.fi/kuvat.

Painista tuli mieleen, että ehkäpä projekti kuin projekti voidaan kuvata painiottelun tapaan. Siinähän projektiryhmä kamppailee jonkin määritellyn ongelman ratkaisemiseksi. Onko ongelma selätettävissä? Olen käynyt muutamissa projektikoulutustilaisuuksissa, joissa aina projekti esitetään karkeasti vaiheittain: suunnittelu, toteutus, päätös. Jos tuon kääntää painimaailmaan, niin eduskunnan kuva-arkiston järjestelmäprojektin kulku voisi olla jotain seuraavanlaista.

1. erä: Varovaista pystypainia

Puhtaat painitrikoot päällä haetaan otetta koko hankkeseen, joka alkuvaiheessa on kovin liukas: Miksi tätä tehtäisiin, onko tähän rahaa, mitä lisäarvoa tästä syntyy? Hetken näyttää jo tiukka ote löytyvän: saadaan alustavat suunnitelmat sovittua, tehdään pilotti, löydetään yhteinen sävel ja rahoitus. Ote kuitenkin vielä lipsuu: ei tämä toimikaan näin. Sitten erän lopussa löytyy kunnon ote, oikea rajaus. Lopulliset suunnitelmat lyödään lukkoon. Tuomari viheltää ensimmäisen erän päättyneeksi.

2. erä: Vyörytystä ja takavöitä

Toisen erän alussa valikoitunut projektiryhmä vääntää hanketta tosissaan raa'alla työllä. Ohjausryhmä kannustaa ja huutaa ohjeita molskin laidalta kuin vanha kokenut valmentaja ikään. Nopeasti lähtevät projektiryhmän ensimmäiset onnistuneet heitot ja vyörytykset. Pisteitä karttuu vaikka välillä tekeminen on hieman nuhjaamista, oikea käsi ei aina tiedä mitä vasen tekee. Mattopainissa puolustetaan tiiviisti ja noustaan jopa ahdingosta päälle. Vältetään pahimmat junttaheitot ja takavyöt. Pieniä ruhjeita tulee mutta toinen erä tuntuu työvoitolta.

3. erä: Pistevoittoa hakemaan

Viimeisessä erässä laitetaan kaikki peliin. Ne ratkaisut, joita vielä passailtiin aiemmissa erissä otetaan nyt käyttöön. Nyt on kiire kerätä niitä viimeisiä pisteitä ennen päätöstä. Työmäärä ja yritys on valtava. Väkisin koitetaan puristaa kaikki osaaminen irti projektiryhmästä. Loppuvaiheessa otetaan aikalisä – venytetään ottelun/projektin päättymistä hieman, jotta saadaan paikat kuntoon ja nenät pyyhittyä. Lopun pystypainissa otetaan mahdollisesti vielä pieniä riskejäkin. Sitten se kongi kumahtaa, ottelu päättyy. Hankkeen dead-line on tässä. Hengästyneen voittajan käsi nostetaan: pisteet riittävät voittoon, kunnialliseen projektin päätökseen. Selätystä harvoin nähdään, tappioitakin tulee, mutta pistevoitto saa hymyn painijan huulille.

Suihkun jälkeen: Revanssia odotellessa

Suihkun jälkeen siistiydytään ja paikkaillaan vielä pienet ruhjeet. Samalla aletaan miettiä jo tulevia harjoituksia, kehittämiskohteita ja muita parannuksia. Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa ollaan tyytyväisiä pistevoittoon sekä vastataan kohteliaasti hymyillen "miltä nyt tuntuu" –kysymyksiin.

Joissakin projekteissa, esimerkiksi tietojärjestelmäprojekteissa, on usein se kiero piirre, että ajan myötä projekti tavallaan tehdään uudestaan. Päästään uusintaotteluun samantyyppisillä lähtökohdilla, hieman erilaisten ongelmien kera. Eduskunnan kuva-arkistossakin joudutaan painiottelu uusimaan tulevaisuudessa.

Digitaalisen aineistojen, olivat se sitten digikuvia tai mitä tahansa, säilyvyys pitkälle tulevaisuuteen tulee olemaan työlästä ja kallista. Se, että eduskunnan digikuvat ovat nyt järjestyksessä ei vielä takaa niiden säilyvyyttä. Odotettavissa onkin vielä kunnon kamppailua näiden digikuvien kanssa: tiedostoformaattien muutokset, paremmat tietojärjestelmät, uudet tarpeet, säilyvyyden varmistaminen jne. Painitrikoot on syytä pitää tallessa. Ehkä kannattaisi vähän harjoitellakin.

Jani Stenvall (ei painitaustaa)

Ei kommentteja: