Suomen kirjastoseura, pääkaupunkiseudun kirjastot ja Eduskunnan kirjasto järjestivät huhtikuussa konferenssin Advocacy and Marketing for Libraries , jossa pohdittiin kirjastoalan vaikuttamista päättäjien, median sekä asiakkaiden näkökulmista. Sari Pajula kirjoitti konferenssivaikutelmistaan blogiimme jo runsaat pari viikkoa sitten ja konferenssista on esitetty blogipalautetta muuallakin . Tässä tekstissä käsittelen syventävämmin joitakin esitelmöitsijöiden esille tuomia asioita.
Poliitikkoihin vaikuttaminen
Timo Turjan mukaan kirjastoasioiden markkinoijan tulisi osata toimia poliittisen päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa uusi sosiaalinen ilmiö ilmestyy julkiseen keskusteluun. Tällöin asian edistämiseen haetaan poliittista tukea. Toisessa vaiheessa uusi ilmiö politisoidaan, jolloin suorat kontaktit poliitikkoihin muodostuvat tärkeiksi. Kirjastoasioiden edistämisen kannalta tämä toinen vaihe on ongelmallinen, koska kirjastoammattilaiset eivät ole poliittisesti kovin aktiivisia. Tämän jälkeen hallitus luonnostelee asiaa koskevaa lainsäädäntöä. On tärkeää saada luonnostelujen avuksi kirjastoissa työskentelevien mielipiteitä sekä kirjastoissa ja kirjastoista tehtyjä tutkimuksia. Hallituksen esitys saapuu eduskunnalle, jossa asiaa käsitellään täysistunnoissa, valiokunnissa ja eduskuntaryhmissä. Kirjastosektori voisi olla myös paremmin edustettuna valiokuntien asiantuntijakuulemisissa.
Toisaalta on syytä muistaa, että lainsäädäntötyötä koskevia yksittäisiä päätöksiä ei voi tehdä vain kirjaston näkökulmasta, vaan kirjastoja tarkastellaan aina osana laajempaa yhteiskunnallispoliittista kontekstia.
On arvioitu että kansanedustajat saavat päivittäin 700 sivua uutta aineistoa luettavakseen. Miten saada kansanedustajan huomio kiinnittymään itselle tärkeään asiaan? Ruotsin kirjastojärjestö pyrkii mainoskampanjallaan parantamaan Ruotsin kirjastolaitoksen rahoitusta. Kampanja on suunnattu poliittisille päätöksentekijöille ja sillä on selvä poliittinen päämäärä: Ruotsiin tarvitaan kansallinen kirjastopolitiikka.
Parhaiten kampanjat saavat poliittisten päättäjien huomiota, jos ne ovat poliittisia ja edistävät selvästi määriteltyjä päämääriä.
Mediakampanjat
Kai Ekholm esitteli Kansalliskirjaston viestintäohjelmaa, joka on kohdistettu erilaisille kohderyhmille: oma henkilökunta, muut kirjastot, julkaisijat, tiedonhankkijat, kulttuurista kiinnostuneet, yhteistyökumppanit ja media. Ekholm tähdensi, että viestintä vaikuttaa vain, jos viesti tavoittaa vastaanottajan. Viestin sisältö on tärkeä sen tavoitettavuuden kannalta: yllätyksellisyys voittaa ennustettavuuden, läheisyys kaukaisuuden, poikkeavuus tuttuuden, tunteet älyn.
Usein lähettäjä luulee vastaanottajan tietävän viestittävästä asiasta enemmän kuin tämä todellisuudessa tietääkään. Jotta viesti olisi tehokas ja vaikuttava, tulisi sen olla yksinkertainen ja tehokas.
Heikki Hellmanin mukaan sanomalehdillä ja kirjastoilla on toiminnassaan yhteinen tavoite: molemmat edistävät lukemista. Helsingin Sanomat on kampanjoinut näkyvästi kirjastojen hankintamäärärahojen lisäämisen puolesta, sivukirjastojen lakkauttamista vastaan sekä edistänyt keskustakirjaston rakentamista Helsingin ydinkeskustaan. Kampanjoilla on saavutettu hyviä tuloksia, mm. osa lakkautusuhan alla olleista sivukirjastoista on saanut jatkaa toimintaansa.
Oppia liike-elämästä
Jari Danielsson painotti palvelun tärkeää merkitystä asiakkaille. Kodinomaiset ympäristöt, joissa asiakas kokee olevansa kaiken huomion ja palvelun keskipiste, ovat tärkeitä. Palvelun tarjoajien työstä tulee näkyä ulospäin heidän mielihyvänsä saadessaan tehdä juuri tietylle asiakkaalle tiettyjä palveluja. Sisällöt ovat koko palvelun ydin.
Kokoelmat ovat kirjastojen sielu, eivät erikoiset kirjastorakennukset, joissa käydään vain sen takia, että voidaan kertoa ystäville vierailusta merkittävässä rakennuksessa.
Asiakkaat huomioon
Maija Jussilaisen mukaan tietoasiantuntijat ovat hyviä verkottumaan – keskenään. Verkottumista muiden ammattien edustajiin ja kirjaston taustaorganisaatioon tarvittaisiin enemmän.
Ministeriöiden tietopalvelut ja Eduskunnan kirjasto ovat VALTIPA-verkoston puitteissa kehittäneet työkäytäntöjä, joiden tavoitteena on yhteistyön lisääminen tietoasiantuntijoiden ja säädösvalmisteluja tekevien virkamiesten välillä. Vaikka säädösvalmistelun tietotuki -hankkeen tulokset ovat olleet lupaavia, parannettavaakin löytyy: tietoasiantuntijat ja lainsäätäjät voisivat olla vielä tiiviimmin yhteistyössä keskenään. Usein vedotaan ajan ja taitojen puutteeseen. Mutta onko todella kyse ajan vai rohkeuden puutteesta? Tietoasiantuntijan toiminta oman tietopalveluympäristön ulkopuolella on välttämätöntä. Organisaatioiden välinen yhteistyö on aina haastavaa, mutta onnistuessaan palkitsevaa.
Verkkopalvelut ja radio tavoittamaan uusia käyttäjiä
Yleisten kirjastojen asiakkailleen tarjoamia uusia palveluja esittelivät Krista Auvinen ja Rauha Lönn Vantaan ja Helsingin kaupunginkirjastoista.
Uusinta tietotekniikkaa voi soveltaa kirjaston palvelujen esittelemiseen, esim. Myyrmäen kirjastolla on omat sivunsa Facebookissa. YouTube mahdollistaa videoiden esittämisen kirjastojen järjestämistä tapahtumista. Flickr-valokuvapalvelun avulla asiakkaille voi tarjota virtuaalisia tutustumiskäyntejä kirjastoihin ja esitellä harvinaisempia kokoelmia sekä uutuusluetteloa kirjojen kansikuvien avulla.
Yleisradion Ylen aikaisessa Helsingin kaupunginkirjastolla on oma ohjelmansa "Kysy mitä vain" , jossa kirjastonhoitajat vastaavat katsojien ennakolta lähettämiin kysymyksiin. Tiedonhakua tehdään näkyväksi, kiinnostavaksi ja jännittäväksi. Vastausta on etsitty mm. kysymykseen "oliko Kekkosella oma tähti?" . Ohjelmalla on joka torstai yli 70 000 kuuntelijaa. Tavoitteena on, että radion välityksellä kirjasto tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten käytä kirjastoa.
Lopuksi
Konferenssin tärkein opetus itselleni oli, että kirjastomarkkinoinnin täytyy nojautua kirjastotyön substanssiin: palveluihin ja kokoelmiin. Markkinoijan täytyy olla määrätietoinen ja tavoitteellinen. Jos halutaan parempia tuloksia, täytyy löytää myös tehokkaampia keinoja markkinointiviestien perille saamiseen. Ennakkoluulottomuus ja innovatiivisuus ovat markkinoijan hyveitä. On astuttava kirjaston seinien ulkopuolelle ja luotava uutiskynnyksen ylittäviä positiivisia kirjastoskandaaleja.
Kristiina Lähdesmäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti