Jouluisiin lukuhetkiin

Joulu on perinteisesti kirjojen aikaa. Kirjakaupoissa asiakkaita riittää tungokseen saakka ja uutuuksia kääritään paketteihin. Hyvä niin - monelle taitavat kirjalahjat olla niitä kaikkein mieluisimpia. Itsekin olen esittänyt kirjalahjatoiveen, toivottavasti vanha joulupukki muistaa sen.

Jouluisiin lukuhetkiin voi varustautua myös suuntaamalla askeleensa Eduskunnan kirjaston hyllyille vaikkapa luokan 43 ääreen. Tuohon luokkaan on sijoitettu kirjallisuutta aiheesta ”historia”. EKS:in, Eduskunnan kirjaston asiasanaston, aiheluokituksen mukaan historian luokka jakautuu alaluokkiin: Teoria ja tutkimus, Suomen historia, Ruotsin ja Venäjän vallan aika, itsenäisyyden aika, aatesuunnat sekä Euroopan ja maailman historia. Jokaisen alaluokan alta löytyvät siihen sisältyvät asiasanat.

Historialuokan hyllyistä löydät esimerkiksi poliitikkojen ja merkittävien vaikuttajien muistelmia ja elämäkertoja sekä kotimaasta että ympäri maailmaa.

Jokaiselle näistä kiinnostuneelle voi EKS voi olla avuksi.

Kun napautat asiasanaston sanaa ”elämäkerrat”, avautuu alla oleva näkymä:

Napauttamalla kohdasta ”Hae Selmasta”, pääset Eduskunnan kirjaston kokoelmaluettelon, SELMA:n, viitteisiin. Avaamalla viitteet saat tietoja kirjaston kokoelmiin kuuluvista elämäkerroista ja niiden saatavuudesta. EKS ohjaa lisäksi katsomaan, mitä tuloksia saat asiasanalla ”muistelmat”.

Hyllyjen ääressä on mukavaa tutkia kirjoja ja tehdä löytöjä. EKS:in ja SELMA:n kautta voit kuitenkin selailla vaikka kotisohvalta, mitä lukemista löytyy. Sen jälkeen voitkin suunnata Eduskunnan kirjastoon Postitaloon.

Kirjasto on avoinna  maanantaina aatonaattona klo 16:een, tapaninpäivän jälkeen perjantaina klo 18:aan ja lauantaina 28.12.2013 klo 9 – 16. Tervetuloa!

Rauhallista Joulua!

Mirja Pakarinen

Brittiläisten säädöslähteiden jäljillä

Kävimme kollegan kanssa lyhyellä opintomatkalla Lontoossa viime viikolla. Tavoitteena oli selvittää brittiläisiä oikeudellisen tiedon lähteitä, erityisesti lainsäädäntöä. Iso-Britannia on common law –maa, jonka oikeusjärjestelmä itsessäänkin jo eroaa suuresti suomalaisesta järjestelmästä. Siinä missä meidän tärkeimpänä oikeuslähteenämme ovat säädökset, Britanniassa säädettyjen lakien lisäksi oikeustapaukset ovat keskeisessä asemassa oikeuden sisältöä selvitettäessä ja tulkittaessa. Myös Brittein saarten pitkä ja monipolvinen historia antaa oman haastavan lisämausteensa oikeusjärjestelmän hahmottamiseen.

Ajatuksen opintomatkasta kirvoitti konkreettinen tarve. Saamme kirjaston tietopalveluun säännöllisesti kysymyksiä ja tiedonhakupyyntöjä brittiläisestä lainsäädännöstä. Opinnäytteiden tekijät, tutkijat ja muut asiakkaamme tarvitsevat tietoa siitä, miten jokin asia on lainsäädännöllä järjestetty muissa maissa. Tarkoituksenamme oli saada kokonaiskäsitys siitä, mitä ja millaisia työkaluja Ison-Britannian osalta on tarjolla.

Institute of AdvancedLegal Studies (IALS) on osa University of Londonia. Instituutti on tarkoitettu vain jatko-opiskelijoille, ja sen erityisaloja ovat muun muassa kansainvälinen oikeus ja vertaileva oikeustiede. Instituutin kirjaston asiantunteva henkilökunta piti meille tiiviin kaksipäiväisen koulutuksen. Aluksi saimme lyhyen historiakylvyn, josta etenimme säädöksiin, lain esitöihin ja parlamenttiasiakirjoihin. Tutustuimme sekä maksuttomiin että kaupallisiin tiedonlähteisiin. Pääpaino oli sähköisissä palveluissa, joiden avulla pääasiallisesti teemme oikeusvertailevia tiedonhakuja Eduskunnan kirjastossa.

Vierailulla selvisi lopullisesti se, mitä olimme jo osanneet epäilläkin, eli että pelkästään maksuttomia internetlähteitä käyttämällä on haastavaa muodostaa luotettavaa käsitystä voimassaolevan oikeuden sisällöstä tai lainsäädännön muutoksista. Mitään suomalaista Finlexiä vastaavaa oikeudellista tiedonlähdettä Isossa-Britanniassa ei ole. Kaupallisilla kustantajilla sen sijaan on tarjolla ajantasaista lainsäädäntöä, koosteita ja selostuksia oikeustapauksista ja oikeudellisia kausijulkaisuja eri formaateissa. Esimerkiksi Westlaw ja Lexis ovat laajoja (ja hintavia) palveluita, joissa on monipuoliset hakuominaisuudet.

Kahden intensiivisen päivän aikana saamamme hyödyllisen opastuksen korvasimme brittikollegoillemme esittelemällä vuorostamme heille suomalaista oikeusjärjestelmää ja oikeudellisia tiedonlähteitä - niiltä osin kuin se kielimuuri huomioon ottaen oli mielekästä. Lopuksi tutustuimme lyhyesti instituutin kirjaston mittaviin kokoelmiin, myös sen pieneen Suomea käsittelevään hyllylliseen, ja sovimme vaihtavamme tietoja käyttökelpoisista tiedonlähteistä, puolin ja toisin.

 
Marja Autio

Opi perusasiat

Tänä syksynä koulutusohjelmassamme on ollut yhdeksän kaikille avointa koulutustilaisuutta Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Vielä kaksi on jäljellä.

Tiistaina 3.12. klo 9–10.30 aiheena on Eduskunnan kirjaston ja arkiston palvelut. Viimeisellä kerralla, tiistaina 10.12. klo 9–10.30, aiheena on kirjojen käyttö eduskunnassa. Saat tietää, miten kirjoja käytetään poliittisessa retoriikassa. Tämä Timo Turjan mielenkiintoinen esitys ”Kirjat ja politiikka” on uusi koulutusohjelmassamme.

Koulutuksemme Kansalaisinfossa ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kannattaa ilmoittautua etukäteen verkkosivuillamme olevalla lomakkeella.

Järjestämme koulutusta Kansalaisinfossa myös ensi keväänä. Muokkaamme ja päivitämme koulutusohjelmaamme lukukausittain ja todennäköisesti tarjoamme keväällä jotain uutta mutta varmasti myös jotain vanhaa, sillä koulutustemme perusaiheet pysyvät: valtiopäiväasiakirjat, oikeudelliset säädöslähteet ja EU-tiedonlähteet. Tietojasi näistä aiheista voit kernaasti tulla säännöllisesti päivittämään.

Keräämme palautetta koulutuksistamme ja toivomme ehdotuksia koulutusaiheista. Voit esittää niitä esimerkiksi verkkolomakkeella.

 

Tutustu koulutusohjelmaamme ja tervetuloa koulutuksiimme myös ensi keväänä!

Ilmoitamme halukkaille tarjoamastamme kaikille avoimesta koulutuksesta. Pääset tälle sähköpostilistalle ruksaamalla kyseisen kohdan ilmoittautumislomakkeella.

Pidämme myös räätälöityjä koulutuksia keskeisille käyttäjäryhmillemme, ja asiantuntijoitamme voi pyytää kouluttajiksi muihin organisaatioihin.

Sirkka-Liisa Korkeila

 

 

 

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa

Esko Ahoa, Gustav Björkstrandia, Tarja Halosta, Erkki Pulliaista, Marjatta Stenius-Kaukosta, Riitta Uosukaista ja Pekka Vennamoa yhdistää kansanedustajuuden kokemus. He olivat kuluvana syksynä kukin vuorollaan Pikkuparlamentissa toimittaja Hannu Lehtilän haastateltavana sarjassa Kansanedustajana politiikan käännekohdissa. Suorina lähetyksinä radioidut haastattelut kuuluivat eduskunnan 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa -merkkivuoden ohjelmaan.

Miksi juuri nämä entiset kansanedustajat haastateltiin ja minkälaisia politiikan käännekohtia haastattelujen perusteella hahmottui? Haastateltavia valittaessa pyrittiin noudattamaan puolueperusteista tasapainoa: mukaan saatiin edustajat kaikista viime vuosituhannen lopun merkittävimmistä puolueista (vanhat ”neljä suurta” SDP, KOK, KESK ja SKDL sekä RKP, SMP ja vihreät). Sukupuolten tasa-arvo toteutui kiintiöperiaatteen mukaisesti. Haastateltavien joukossa oli entinen presidentti, pääministeri, eduskunnan puhemies, ministereitä sekä kansanedustajia, joiden arvostus perustuu pitkään parlamentaariseen uraan.

Haastateltavien kaudet kansanedustajina ulottuivat 1970-luvun alusta (Vennamo 1972) ja vuoteen 2011, jolloin Erkki Pulliainen tippui eduskunnasta. Jokaisessa haastattelussa käytiin läpi ryhtyminen politiikkaan ja päätyminen kansanedustajaksi, yleensä myös siirtyminen muihin tehtäviin parlamentaarisen uran päätyttyä. Politiikan käännekohdiksi nousivat Kekkosen kauden päättyminen, kylmän sodan loppu Neuvostoliiton hajoamiseen, Suomen Eurooppa-integraatio ja 90-luvun lama. Puoluekartan muutoksista valaistiin vihreyden kehitystä liikkeestä puolueeksi, laitavasemmiston hajaannusta ja uutta alkua vasemmistoliittona sekä SMP:n nousuja ja laskuja. 

Aktiivipoliitikot elävät miltei ympärivuorokautisessa ”haastatteluyhteiskunnassa” ja ovat siksi sanavalmiita haastateltavia myöhemminkin. Mieleeni jäi erityisesti Tarja Halosen salaviisas kiteytys joistakin kansanedustajakollegoista, jotka poukkoilivat vaalien väliaikoinakin äänten perässä lepakoiden lailla. Esko Aho oli vastauksissaan analyyttisin, mediajulkisuuden hän on hallinnut aina. ”Madame” Uosukaisen säkenöivä esiintyminen oli haastattelijankin mielestä ”ilotulitusta, yhtä juhlaa”. Entinen presidentti, pääministeri ja puhemies esiintyvät yhä melko usein julkisuudessa, mutta näin ei välttämättä käy entisen ministerin kohdalla. Esimerkiksi Sorsan IV hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Gustav Björkstrand ihmetteli Jumalan teatteri -kohusta kertoessaan, miksei hänen seikkaperäinen näkemyksensä ole kiinnostanut edes aiheen tutkijoita.

Kuuntelin haastattelusarjaa myös Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta vastaavana tutkijana. Erkki Pulliainen jäi radioidun haastattelunsa jälkeen yöksi Helsinkiin ja täydensi seuraavana päivänä muistitietokokoelmaa miltei seitsentuntisella veteraanihaastattelullaan. Pekka Vennamosta, Marjatta Stenius-Kaukosesta ja Esko Ahosta on tehty vastaava veteraanikansanedustajahaastattelu jo aikaisemmin. Erityyppisistä poliitikkomuisteluista voi esimerkiksi tutkia, miten haastattelun päätyminen suorana julkisuuteen vaikuttaa sen sisältöön.   

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa -radiolähetysten päätyttyä yleisö sai aina esittää haastateltavalle kysymyksiä. Viimeinen tilaisuus päättyi kysymykseen: ”Voitaisiinko näitä haastatteluja järjestää pian lisää?”.

 

Joni Krekola

 

Kuuntele koko seitsenosainen haastattelusarja Kansanedustajana politiikan käännekohdissa:

http://yle.fi/radio1/asia/kansanedustajana_politiikan_kaannekohdissa/

 

Tietoa veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta:

http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/veteraanit.htx

  

@EdariFi - Eduskunnan kirjasto 7 kuukautta Twitterissä

 

 

Eduskunnan kirjaston perustehtävä on palvella eduskunnan lisäksi kaikkia eduskunnasta, oikeudesta tai yhteiskunnasta tietoa tarvitsevia. Sosiaalinen media kuten Facebook ja Blogi ovat eräitä tapoja tai kanavia toteuttaa  tätä tehtävää. Huhtikuun lopussa kirjaston sosiaalisen median palettia täydennettiin julkistamalla EdariFi -Twitterpalvelu. Ohessa lainaus julkistusta koskeneesta blogista 26.4: "EdariFi kokoaa oikeuteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyviä ajankohtaisia linkkivinkkejä. Kokoelmistamme löytyvien julkaisujen lisäksi nostamme esiin aiheisiin liittyviä lehtiartikkeleita, viranomaisten julkaisuja ja tapahtumia. Kokemuksemme mukaan Twitterissä voimme toimia muita tiedotuskanavia nopeammin ja kevyemmin ja laajentaa tarjontaa kirjastosta löytyvistä julkaisuista kiinnostaviin sisältöihin." Nyt seitsemän kuukauden jälkeen on aika hieman kertailla asioita ja tarkastella sitä mitä ollaan twiittattu, miksi ja lopuksi sitä, miten tämä palvelu voisi jatkossa olla parempaa.

 

EdariFi:n  tavoitteena on tarjota max. 140 merkin virtana, ei tila- ja olopäivityksiä, vaan ennen muuta linkkivinkkejä erilaisiin ajankohtaisiin aineistoihin, kuten tapahtumiin tai erilaisiin tiedonlähteisiin tai muihin tausta-aineistoihin. Twitterille hieman epätyypillisesti - EdariFi  ei juurikaan esitä omia mielipiteitä tai kommentoi - jokainen voi itse tutustua vinkattuihin aineistohin  tarkemmin ja muodostaa sitä kautta oman mielipiteensä.

EdariFi:n twiittivirtaa tutkiskellessa voi havaita, että twiittejä on kertynyt runsaasti juuri oman erikoiskirjastoalaamme koskevista aiheista eli oikeudesta, politiikasta ja yhteiskunnasta. Toinen merkillepantava seikka on se, että uutisaineisto on välillä korostunut muiden aineistojen kustannuksella. Tosin tämäkin aineisto on pyritty valitsemaan siten, että sillä olisi myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, tai sen täydennykseksi on tarjottu linkkejä tausta- tai primääritietoon esim. erilaisiin päätöksiin, valmisteluasiakirjoihin jne.

EdariFi:n twiittaamasta kotimaisesta aineistosta merkittävän osan muodostaa erilaisten uutisaineistojen ohella valtioneuvoston ja eri ministeriöiden aineistot ja twiitit erityisalojensa aiheista, kuten tiedotteet, lainvalmistelu- ja kehittämishankkeet, mietinnöt ja lausunnot. Näiden lisäksi olemme säännöllisesti hyödyntäneet Eduskunnan julkaisemaa twiittivirtaa ja muita aineistoja, kuten verkkolähetyksiä, tiedotteita ja primäärilähteitä kuten hallituksen esityksiä ja valiokuntien mietintöjä. Lisäksi olemme twiitammeet säännöllisesti kirjaston koulutustapahtumista, kokoelmatietokanta Selman aineistoista ja kirjaston tiedonlähdeoppaista. Edellisten lisäksi muuta kotimaista twiittiaineistoa olemme valinneet etupäässä sellaisilta julkisyhteisöiltä sekä kansalaisjärjestöiltä, jotka toimivat tasa-arvon ja ihmisoikeuksien saralla.

Ulkomaisesta twiittianeistosta suurehkoa osaa edustaa erityisesti Euroopan Unionin ja YK:n eri elimien tuottamat lukuisat aineistot ja tiedonlähteet. EU-aineiston runsasta käyttöä puoltaa se tosiseikka, että EU vaikuttaa niin monella tapaa suomalaisten elämään ja arkipäivään - halusimme sitä tai emme. Valtioneuvoston ja Eduskunnan lainsäädäntöprosessit ovat monesti kytköksissä EU:n vastaaviin prosesseihin ja siksi tarvitsemme tätä tietoa myös erityisesti silloin,  kun haluamme vaikuttaa ja muuttaa asioita EU:n sisältä käsin.

Näiden lisäksi olemme twiitanneet päivittäin myös useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n, WTO:n ja Euroopan Neuvoston twiittivirroista ja muista aineistoista. Seuraamme myös  kansainvälisiä tuomioistuimia sekä useita kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat erityisesti tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyöntyön parissa. Näiden lisäksi seurannassa on joitakin kansainvälisiä politiikan tutkimuksen yksikköjä.

Työnjaollisesti EdariFi:n toimitus koostui alunperin kahdesta henkilöstä, nykyisin tähän työhön  osallistuu aktiivisemmin 1-3 ihmistä. Sen lisäksi kollegoita on pyydetty vinkkaamaan toimitukselle sopivista aiheista. Jonkin verran hyviä vinkkejä onkin saatu, mutta selvästi tässä on vielä parantamisen varaa. Henkilökohtainen käsitykseni onkin, että henkilökunnan  todellinen osaaminen ja tietomäärä eivät ole vielä realisoituneet kovin hyvin tässä palvelussa.

Eräs ajatus Twitter -tiliä julkistettaessa oli, että voisimme saada myös seuraajiltamme tai asiakkailtamme Twitter -vinkkejä julkaistavaksi. Käytännössä vuoropuhelu on toistaiseksi ollut vähäistä. Päiväselvää on, että moni kirjaston käyttäjistämme ja muutkin Twitterin seuraajista omaavat sellaista erityisasiantuntemusta, jota voisi jakaa laajemmillekin piireille. Twitter on näppärä tapa paitsi jakaa myös saada erittäin nopeasti, välillä reaaliaikaisesti, tietoa asioista ja tapahtumista ja tarvittaessa verkostoitua itseä kiinnostavien ihmisten ja tahojen kanssa.

Tervetuloa tutustumaan EdariFi -twittervirtaan, mikä löytyy myös kirjaston kotisivulta  ja myös kommentoimaan sekä jakamaan vinkkehdotuksia!

Heikki Rajala

PS EdariFi twiitteihin voi myös tutustua kirjoittamalla Googlen hakukentään:  EdariFi

Linkki: Twitter-opas vasta-alkajille

Eräs työpäivä

Jokin aika sitten kirjaston Facebook-sivulla ehdotettiin, että siellä kerrottaisiin, mitä kirjastossa tapahtuu ja esim. minkälaisia kysymyksiä päivän aikana tulee vastattavaksi. Vastaan haasteeseen ja kerron lyhyesti työpäivästäni keskiviikkona 6.11. Tosin vain yhden työpäivän kuvaus ei anna kattavaa kuvaa työtehtävistäni eikä kirjastossa tehtävistä töistä.

Työmatkalla kävin mielessäni läpi päivän työt. Perjantaina ilmestyvä Uutuuksia Eduskunnan kirjastossa oli valmis, mutta epäilin yhden kirjan sopivuutta luettelossa. Päätin poistaa kyseisen teoksen luettelosta ja työpaikalle saavuttuani kiirehdin heti kollegan työhuoneeseen kertomaan asiasta. Kulkematta työtilani kautta.

Työpöydän ääreen päästyäni ehdin vielä tovin verran suunnitella päivitystä kirjaston Facebook-sivulle ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ennen kuin muistin: aamukahvi ja Vuoksen piirakat! Ei kai päivä ilman niitä käynnisty!

Ideani Facebook-päivityksestä ei ollutkaan hyvä ja toimiva. Muutin näkökulman ja tein uuden päivityksen kirjaston ruotsinkielisistä verkkosivuista.

Työpöydän ääressä

Palaveri kirjaston avoimuusvideon julkistamistilaisuudesta työtoverin kanssa oli tehokas ja nopea. Vasta sen jälkeen kun olimme hyväksyttäneet ehdotuksemme kirjaston johtajan kanssa, alkoivat ongelmat. Ovatko paneelin keskustelijoiksi valitsemamme sittenkään hyvät, ehtivätkö kiireisen aikataulun ihmiset tulla keskustelijoiksi paneeliin, saammeko tilan käyttöömme haluamamme aikana?

Iltapäivän päivystys asiakaspalvelussa alkoi ikävin uutisin: kirjaston kopiokone ei toimi. Mahdollisesti se on kunnossa ja asiakkaiden käytössä vasta perjantaina.

Asiakaspalvelussa päivystää kaksi kirjaston virkailijaa, joista toinen on perehtynyt lainaus- ja neuvontapalveluihin ja toinen tietopalveluun. Asiakas voi kääntyä kumman tahansa päivystäjän puoleen. Jos jotakin asiaa emme tiedä tai osaa, kysymme toisiltamme tai asian vielä paremmin tietävältä työtoverilta.

Pitkään tarvitsin päivystäjäkollegan apua uuden kirjastokortin tekemisessä. Kirjastojärjestelmän monimutkaisuus ja yksityiskohtien runsaus saivat minut aina epäilemään, tuliko kirjastokortti tehtyä oikein. Taas sain ilokseni huomata, että osaan tehdä uuden kirjastokortin. Asiakkaallekin on miellyttävämpää, kun päivystäjä selviää tehtävistään kangertelematta.

Vuoroni aikana mm. esittelin asiakkaalle Suomenlaki.comia, Finlexiä, Edilexiä ja SanomaPron Verotusfokusta siten, että jokaisessa tehtiin haku samalla termillä. Tämä tietopalvelutehtävä oli minullekin mielenkiintoinen kertaus kotimaisista juridisista tietokannoista ja niiden välisistä eroista. Toisen asiakkaan kanssa etsin valtioneuvoston periaatepäätöstä vuodelta 1985. Ensin piti löytää tarkat tiedot päätöksestä, jonka jälkeen asiakas teki varastonoutopyynnön vuoden 1985 Viralliseen lehteen.

Asiakaspalvelussa näytti olevan rauhallista. Asiakkaat työskentelivät koneilla, etsivät itse kirjallisuutta käsikirjastosta ja avokokoelmasta eikä asiakaspalveluun ollut jonoja. Niinpä ehdin päivystyksen ohessa tehdä muutakin. Kirjoitin tätä juttua, pohdin valokuvaussessiota kirjaston uusia internet-sivuja varten ja päivitin kirjaston Facebook-sivua tiedotteella uudesta LATI-paketista. Twitteriä en ehtinyt päivittää, onneksi kirjastossa on muitakin sitä tekemässä.

Vuoroni päättyi 16.15, jonka jälkeen katsoin vielä sähköpostini ja kirjoitin lisää blogia. Suljin koneen 16.40.

Monet kerrat olen muistellut kirjastotieteen opintoja Tampereen yliopistossa 80-luvun alussa. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa, ei kirjastojärjestelmiä, ei verkkopalveluja. ATK teki vasta tuloaan kirjastoihin ja luennolla opiskeltiin joukko-oppia. Kirjastojen markkinoinnista ei puhuttu mitään. Kirjastotyön dokumentointi valokuvin ja videoin olisi ollut vallankumouksellinen ajatus.

Minulle työtehtävien monipuolisuus on parhaita syitä viihtyä töissä kirjastossa.

Kirjastossa työskentely on myös hauskaa!

Päivi Erkkilä

Elektronisia aineistoja: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/palvelut/e-aineistot/index.htx

LATI / Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/itsemaaraamisoikeus.htx

Eduskunnan kirjasto Facebookissa: https://www.facebook.com/Eduskunnankirjasto

Eduskunnan kirjasto Twitterissä: https://twitter.com/EdariFi