Pohjoismainen perhe Helsingissä

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 69. istuntoon loka-marraskuun vaihteessa Helsingissä. Neuvoston täysistunnot järjestetään yleensä viikolla 44 puheenjohtajamaassa, joka vaihtuu vuosittain. Suomen tämän vuoden istunto osui meidän itsenäisyyden juhlavuoteen, joten juhlateema ”Yhdessä – Tillsammans” oli luontevasti esillä myös Suomen puheenjohtajuusohjelmassa.

Kansalaisvaikuttamisen toimintamalli

Loppukesästä luettelin ystävilleni tulevan syksyn koulutuksiani hieman kauhunsekaisin tuntein. Kuinka selviäisin, kuinka jaksaisin toteuttaa neljä koulutusta kansalaisvaikuttamisesta ja kolmesta kirjaston esittelystä. Kansalaisvaikuttamisen koulutuksissa näkökulma asiaan oli aina hieman edellisestä poikkeava ja koulutusten kestokin vaihteli. Jokaiseen neljään koulutukseen oli siis suunniteltava koulutus erikseen. Samalla jouduin jälleen kerran pohtimaan, mitä kansalaisvaikuttaminen on ja miten sitä tehdään.

Aloin työstää kansalaisvaikuttamisen toimintamallia. Ensimmäisessä syksyn koulutuksessa esitelin seitsemän tapaa vaikuttaa lainsäädäntöön ja päätöksentekoon. Kansalaisvaikuttamisen toimintamalli ei kuitenkaan ollut silloin valmis – ei ehkä vieläkään – sillä siinä oli useita päällekkäisyyksiä.

Työstin asiaa edelleen ja seuraavassa koulutuksessa esitin tiivistetyn kansalaisvaikuttamisen toimintamallin.

Yhdessä – kohti vuotta 1918

Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 kallistuu kohti loppuaan. Olemme yhdessä ja ylpeinä juhlineet itsenäisyyden sataa vuotta, suomalaisen demokratian menestystarinaa. Muistelujen kohde, dramaattinen vuosi 1917 tarkoitti kahta vallankumousta Venäjällä, nälkää, väkivaltaa ja sekasortoa, vallansiirtoa eduskunnalle sekä viimein Suomen itsenäisyyden tunnustamista vuodenvaihteessa.

Kun historiallinen katse ulotetaan vuoteen 1918, vastaan tulee heti itsenäisen Suomen synkin murhenäytelmä; lyhyt mutta raaka sisällissota, joka jakoi kansakunnan kahtia. On kiinnostavaa seurata, miten sadan vuoden takaisia tapahtumia käydään läpi tulevana keväänä.

Vuosi 1917 on ollut kiitollinen juhlan kohde, koska aikalaiset jakoivat itsenäistymisen päämäärän eikä kukaan kyseenalaista sitä tänä päivänä. Kansalaissodasta ei voi sanoa samaa, useimmat pyyhkisivät sen kernaasti kokonaan pois kansallisesta kertomuksestamme.

Kansakuntien historiapoliittista kypsyyttä mitataan sillä, miten ne työstävät oman historiansa synkimpiä vaiheita. Saksa on ollut natsimenneisyytensä käsittelyssä mallioppilas, kun taas Venäjällä historian tulkinnat ovat yhä häpeämättömässä hyötykäytössä. Valtiovallalla on historiapolitiikan suuntaajana keskeinen rooli, mikä tarkoittaa usein kansallisen historiantutkimuksen rahoitusta. Suomessa sisällissodasta saatiin laajamittaisemmin uutta tutkimustietoa noin 15 vuotta sitten Suomen sotasurmat 1914–1922 -projektissa.



Kuva: Museoviraston kuvakokoelma

Viime kevään kohu itsenäisyyden juhlarahasarjasta antaa ristiriitaisia viestejä kyvystämme käsitelle historiapoliittisesti arkoja aiheita. Muotoilija Ilkka Suppanen oli suunnitellut yhden juhlarahan kuva-aiheeksi punaisten joukkoteloituksen keväältä 1918, mitä kriitikot pitivät mauttomana ja loukkaavana. Vaikka Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarja käsitteli sekä Suomen kipupisteitä että saavutuksia, kohu teloituskuvasta sai valtiovarainministerin hautaamaan koko hankkeen. Tahattomasti välittyi myös viesti, että emme ole vieläkään valmiita kohtaamaan vuoden 1918 todellisuutta.  

On todennäköistä, että tulevana keväänä kuulemme moitteita siitä, että sisällissodan punaisen tai valkoisen puolen julmuuksia ja uhreja ei vieläkään käsitellä riittävästi. En väheksy kansalaissodan haavojen syvyyttä esimerkiksi eri paikallisyhteisöissä, mutta olen silti mieltä, että sadan vuoden takaisiin tapahtumiin pitäisi löytää rakentavampi näkökulma.

Kansalaissotaan ja sen jälkiselvittelyihin liittyviä vääryyksiä ja rikoksia ei pidä hyväksyä mutta niitä voi yrittää ymmärtää. Historiantutkimuksen lisäksi myös historiallisella kaunokirjallisuudella on hyvät edellytykset syventää ymmärrystämme siitä, mitä aikalaiset ajattelivat aseisiin tarttuessaan. Taiteilija Kaisa Salmi järjesti keväällä 2013 Lahdessa Fellmanin pellolla sovintoperformanssin, jossa noin kymmenentuhatta osallistujaa eläytyi sisällissodan suurimman vankileirin kurjuuteen. Yhteisöllinen taidekokemus nosti tunteita pintaan mutta ei suuntautunut ketään vastaan.

Ehdotan, että juhlavuoden 2017 teema ”Yhdessä” laajennetaan koskemaan myös vuoden 1918 historian työstämistä. Oli hienoa, että kaikki suomalaiset kutsuttiin juhlimaan satavuotiasta itsenäistä Suomea. Vähintään yhtä tärkeää on, että kohtaamme omaan historiaamme liittyvän pahuuden yhdessä.

Joni Krekola

Kaksi Riksdagsbibliotekiä

Tein marraskuun alkupuolella opintomatkan Eduskunnan kirjaston kaimakirjastoon Ruotsissa, Riksdagsbiblioteketiin. Osallistuin kirjastonhoitajille suunnatulle kolmipäiväiselle kurssille, minkä lisäksi tapasin kollegoitani Riksdagsbiblioteketissä tutustuakseni tarkemmin kirjaston koulutustoimintaan.

Kirjaston asiakas on aina oikeassa

Kuva:Harald Herlin oppimiskeskus 10/2017

Kuluneeseenkin fraasiin on joskus hyvä palata ajatuksella ja pohtia, mitä sanonnan taakse kätkeytyy ja mikä on sen todellinen sisältö. Mitä todella tarkoittaa, että asiakas on oikeassa? Mikä on asiakas ja mitä on olla oikeassa?

Harjoittelu vallankäytön sydämessä

Alkuvuodesta 2017 olin edelleen etsimässä korkeakouluharjoittelupaikkaa, jota arkisto- ja asiakirjahallinnan opintoni Joensuussa edellyttivät. Kolusin aluksi läpi kotikuntani Savonlinnan ja myöhemmin Etelä-Savon alueelta mahdollisia harjoittelupaikkoja, mutta kaikista sain saman vastauksen: ”Emme valitettavasti voi ottaa harjoittelijaa.” Huomasin lopulta myös ilmoituksen siitä, että Eduskunnan kirjastolle haetaan neljäksi kuukaudeksi arkistoharjoittelijaa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että: ”Tuonne en kyllä varmasti pääse, mutta yritetään.” Yllätyksekseni sain helmikuun lopulla pyynnön tulla työhaastatteluun, ja viikko haastattelun jälkeen sain soiton tulevalta esimieheltäni, että minut oli valittu harjoittelijaksi. Ei auttanut muuta kuin uskoa tämä todellisuudeksi manifestoitunut mahdollisuus, ja lähdinkin saman tien etsimään asuntoa Helsingistä kesän ajaksi.

Tule mukaan vaikuttamaan kirjaston toimintaan

Eduskunnan kirjastossa on meneillään kaikille asiakkaille suunnattu käyttäjäkysely. Kyselyssä keräämme tietoa kirjaston palvelujen käytöstä ja siitä, miten tyytyväisiä asiakkaamme ovat näihin palveluihin.

Käyttäjäkyselyssä fokusoimme tällä kertaa sellaisiin aiheisiin ja palveluihin, joista erityisesti haluamme saada asiakkailtamme palautetta. Olemme esimerkiksi uteliaita kuulemaan, oletteko löytäneet uuden FINNA-hakupalvelumme, onko kirjaston laatimista tietopaketeista tai ELKI-linkkitietokannasta ollut teille konkreettista hyötyä ja mihin kellonaikoihin mieluiten vierailette kirjastossa? Kyselyssä on myös mahdollista antaa muuta palautetta kirjaston toiminnasta.

Käyttäjäkyselyssä arvioidaan kirjaston palveluiden käyttöä, toimivuutta ja hyödyllisyyttä asiakkaille. Käyttäjäkysely on myös työkalu palvelujen kehittämiseen. Saamme arvokasta tietoa, jonka perusteella voimme suunnitella palvelujen kehittämistä. Edellinen käyttäjäkysely toteutettiin vuonna 2015. Tämän kyselyn tulokset johtivat kirjastossa myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Asiakkaiden palautteen ja toiveiden perusteella esimerkiksi lisättiin kirjaston kokoelmakuvailuja verkkosivuilla, kirjastotiloihin sijoitettiin toinen kirjaskanneri ja asiakkaiden taukotilaan hankittiin mikroaaltouuni.

Käyttäjäkyselyyn voi vastata verkossa tai kirjaston asiakaspalvelussa paperisella lomakkeella 12.11.2017 asti. Kysely on lyhyt ja siihen vastaaminen on nopeaa. Vastaukset ovat kuitenkin meille kullanarvoisia. Toivon että autatte meitä arvioimaan ja kehittämään toimintaamme, jotta voimme tarjota teille tulevaisuudessa entistäkin parempia palveluja. Eduskunnan kirjasto on olemassa teitä asiakkaita varten!

Erika Bergström

Saammeko esitellä: kaikkien kirjastojen ja kansalaisten Vaari

Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto on yksi Suomen mahtavimmista kirjastoista. Mahtava se on sekä kuvainnollisesti että konkreettisesti. Aineistoa löytyy yli sadalla kielellä ja lähes kaikilta tieteenaloilta, yhteensä noin 95 700 hyllymetriä.

Muuttuva työoikeus – aineistoja Eduskunnan kirjastossa

Työelämän lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Tietoa siitä tarvitsevat niin työntekijät, esimiehet, luottamus-ja työsuojeluhenkilöt, henkilöstöhallinto kuin organisaatioiden johto. Seuraavassa joitakin poimintoja kirjastomme aineistoista.

Ajantasaisen tiedon lain sisällöstä saa vähimmällä vaivalla sähköisistä teoksista ja palveluista, joita kustantajat päivittävät tiheästi. Alma Talent Pron ja Edilexin palveluissa säädökset on myös järjestetty tarkempiin aihealoihin, joita työoikeudessakin on lukuisia. Palvelujen tietokannoista löytyy lähes kaikki voimassa oleva normisto ja myös paljon kumottuja säädöksiä. Ilmainen Finlex tarjoaa myös vähintään kerran viikossa päivitettävän version keskeisestä työlainsäädännöstä.

Mysteerin äärellä

Rudolf Otto, merkittävä viime vuosisadan saksalainen teologi ja uskontotieteilijä, kirjoittaa sata vuotta sitten julkaistussa pääteoksessaan Das Heilige, kuinka pyhään liittyvä numinöösi on mysterium tremendum et fascinans, kauhistuttava ja lumoava salaisuus.

Tietopaketit - Hyötyä ja mielenkiintoista luettavaa

Kirjaston tietopalvelu tekee tiedonhakuja eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon aihealueilta sekä kansainvälisten järjestöjen ja EU:n aineistoista.

Meillä tietopalvelussa työskentelevillä on perusosaamista tiedonhakuun kaikilta noilta alueilta.  Lisäksi olemme itse kukin erikoistuneita johonkin aiheeseen. Niinpä voimme kääntyä työtovereiden puoleen asiakkaan tiedonhakupyynnön ollessa sellainen, että tunnistamme kollegalla olevan käsissä olevaan tiedonhakuun syvempää asiantuntemusta.

Eduskuntaryhmien rooli puoluetoiminnassa vahvistuu jälleen

Äänioikeus ja luokkajako kavensivat kansanedustajien valtaa

Eurooppalaisten poliittisten puolueiden sisäinen vallanjako on askarruttanut tutkijoita aina 1800-luvun viimeiseltä neljännekseltä lähtien. Alalla elävän yleistyksen mukaan tuolloin siihen saakka autonomisesti toimineiden kansanedustajaryhmien rinnalle alkoi nousta parlamenttien ulkopuolella toimivia organisaatioita, joiden tehtävänä oli houkutella äänioikeuden laajentumisen myötä huimasti kasvanutta äänestäjäkuntaa. Kun yhteiskunnallinen vallanjako alkoi aseman ja varallisuuden sijaan määräytyä vaalikannatuksen perusteella, vaalikoneiston johtajat voimaantuivat ja ryhtyivät vaatimaan sananvaltaa myös siinä, mitä puolueen edustajat tekivät parlamentissa, jonne vaalikoneistot olivat heidät nostaneet.

Toinen yleistys kertoo, että samoihin aikoihin sosialismin vahvistumisen myötävaikutuksella politisoitunut luokkajako ja sen tapa korostaa yhteisyyttä aiheutti sen, että edustajan avoin mandaatti, kyky itsenäiseen harkintaan, alkoi hiljalleen korvautua imperatiivisella mandaatilla, edustajan velvollisuudella noudattaa puolueen yhteistä linjaa. Yhteisten asioiden hoito, mitä eliittidemokratian aikainen keskusteluun ja "jaettuun tilannekuvaan" perustuva toiminta suurimmassa määrin oli, alkoi korvautua ryhmäkohtaisten intressien korostamisella. Hiljalleen syntyi puoluedemokratiaksi kutsuttu poliittinen järjestys, missä yhteiskunnallista luokkajakoa heijastaneet puolueet omivat demokraattisen päätösvallan itselleen.

Tietoa ja oppia kirjastosta

Eduskunnan kirjasto tekee parhaansa parantaakseen kansalaisten tuntemusta eduskunnasta, oikeudesta ja yhteiskunnasta. Mielestämme tietämys eduskunnan ja yhteiskunnan toiminnasta on tärkeä edellytys kansalaisten vaikutusmahdollisuuksille ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Olemalla kaikille avoin Eduskunnan kirjasto tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Korkeakouluharjoittelijalta

Valokuva: Heikki Rajala / Eduskunta

Uskoisitko, että valtion korkeakouluharjoittelija istuu vuositulojensa perusteella jossakin maailman rikkaimman kuudenneksen sisällä (Global Rich List , How Rich Am I? )? Siis se sama opiskelija, joka syö opintotuella ostettuja papuja ja riisiä, jotta jaksaa juosta kilpaa köyhyysrajan kanssa. On lottovoitto syntyä Suomeen. En varmasti ollut ansainnut sitä, mutta en toisaalta juonitellutkaan sitä keneltäkään ansaitsevalta pois.

Vuoden 2017 IFLAn antia: huomioita EU-tallekirjastoista ja EU-tiedon löytyvyydestä

Kuuntelin tämän vuoden Puolan Wroclawissa järjestetyssä kansainvälisessä kirjastokonferenssissa IFLA:ssa kreikkalaisten Anthi Katsirikoun ja Vasiliki Rigakoun esityksen From the European Institutions to the European Citizens: the information channels through the European Documentation Centres (EDCs)



Valokuva: Tommi Peuhkurinen / Eduskunta

Syksy saa ja sen mukana koittaa uusi aika kirjastossa

Kuva: Heikki Rajala / Eduskunta 

Meille kesän lapsille syksystä puhuminen on aina aavistuksen kivuliasta – aivan kuin ajan kulku pakottaisi meidät joka vuosi totuuden eteen tunnustamaan vuoden kierto todeksi ja arki alkavaksi.

Tänä vuonna on hieman toisin ja syksy tuo mukanaan paljon uutta ja entistä ehompaa. Näin syksyn hämärä ja kellastuvat lehdet tuovat mukanaan paljon pitkään odotettua ja kauan kaivattua kirjastolle ja koko eduskuntayhteisölle.

Kesä kaikilla – niin myös kirjastolla!

Valokuva Heikki Rajala / Eduskunta 

Samalla kun kevätkauden istunnot eduskunnassa vähitellen päättyvät, alkaa kirjastossakin hieman toisenlaiset ajat ainakin äänimaailman osalta. Istuntokuulutusten loppuminen on kirjaston henkilökunnalle ja asiakkaille varma merkki kesän koittamisesta.

Juhannuksen jälkeen kirjaston aukioloajat muuttuvat siten, että olemme maanantaista perjantaihin avoinna yhdeksästä varttia yli neljään. Kesälauantaisin kirjasto on suljettu. Kokonaan uksemme ovat ummessa 17. heinäkuuta alkaen aina heinäkuun loppuun saakka, minkä jälkeen jatkamme edellä mainituilla kesäaukioloajoilla elokuun loppuun saakka.

Kesälläkään kirjasto ei kuitenkaan täysin lomaile vaan paikalla oleva henkilökunta palvelee eduskunnan sisäisiä tiedontarpeita.

Kesän aikana valmistaudumme myös syksyllä tapahtuviin muutoksiin, joista erikseen mainittakoon kirjaston siirtyminen kansalliseen Finna –palveluun. Finnan myötä kirjaston nykyinen ja pitkään palvellut kokoelmatietokanta Selma siirtyy vähitellen historiaan.  

Syksyllä parlamenttityö siirtyy peruskorjauksen jäljiltä takaisin Eduskuntataloon, mikä on sekä kansanedustajien, virkakunnan että varmasti myös monen muun kansalaisen kannalta yksi maamme juhlavuoden odotetuimmista tapahtumista.

Mutta ensin vietämme sen kaikkein odotetuimman suomalaisen eli Suomen kesän.

Oikein valoisaa ja lämmintä kesää kaikille Parlamenttikirjaston lukijoille!

Antti Virrankoski 

Turvallisia ajatuksia 100-vuotiaassa Suomessa

Valokuva: Minttu Koskinen / Eduskunta 

27. –28.5.2017 järjestettiin Helsingissä Maailma kylässä -kulttuurifestivaali. Eduskunnan hallintovaliokunta osallistui festivaalille yhdessä sisäministeriön kanssa. Teltalla oli mahdollisuus tavata poliiseja, palomiehiä, rajavartijoita ja kansanedustajia. Viikonloppu oli melko kaunis ja tunnelma leppoisa ja kiireetön.

Sisäministeriö oli järjestänyt festivaalivieraille turvallisuusaiheisen kyselyn. Jokainen kävijä sai tulla pohtimaan, mitä turvallisuus hänelle merkitsee ja mitkä asiat saavat oman olon tuntumaan turvalliselta. Monivalintalomakkeen sijaan tarjolla oli erivärisiä kartonkilappuja ja spriitusseja. Värikkäät viestit ripustettiin sitten pyykkipojilla "sisäministerin pyykkinarulle".

Mauno Koiviston parlamentarismi

*Valokuva: Vesa Lindqvist / Eduskunta 

Perjantaina 12.5.2017 menehtyneen presidentti Mauno Koiviston suhde parlamentarismiin oli eriskummallinen – ja eduskunnan nykyisen valta-aseman kannalta erittäin tärkeä. Mies, joka ei mittavan ja monipuolisen uransa aikana toiminut koskaan kansanedustajana, tunnetaan nykyisin kenties eniten Suomen valtiosäännön parlamentarisointiin vaikuttaneena yksittäisenä henkilönä. Ikään kuin lisätäkseen tarinan paradoksaalisuutta Koivisto ryhtyi näkyvästi toimeen vasta presidentiksi päästyään – heikentäen omaa valta-asemaansa. Historia tuntee useita valtaansa kasvattaneita valtionpäämiehiä. Vallanjakajia on ollut vähemmän. Jo tämä seikka itsessään tekee Mauno Koivistosta suuren suomalaisen parlamentaarikon.

Tiedä ja vaikuta kunnassa

Kuva: Päivi Erkkilä

Kuntavaalien jälkeenkin kuntalaisella on lukuisia keinoja vaikuttaa kunnan päätösvallan alaisiin asioihin. Esittelen vaikutuskeinoista muutaman käyttäen esimerkkinä kuvitteellista muutosta päiväkodin toiminnassa.

Älä luule, tiedä

Elämme valeuutisten ja jopa valetieteen aikaa. Oikea ja ajantasainen tieto on kuitenkin vaikuttajan tärkein lähtökohta. Kun kyse on kunnan järjestämästä päivähoidosta ja yhdessä päiväkodissa tapahtuneesta muutoksesta, kunnan kotisivuilta löytyy asiaan liittyvä virallinen tieto, mm. valtuuston pöytäkirjoista ja kunnan vuosittaisesta tulo- ja menoarviosta. Päiväkoti on todennäköisesti järjestänyt tulevasta muutoksesta vanhempainillan sekä tiedottanut asiasta muutenkin, esim. päiväkodin verkkosivulla.

Parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta

Kuva:Martti Kainulainen / STT-Lehtikuva / Eduskunta

Eduskunta järjesti viime vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhliin liittyvän muistitietokeruun Minun eduskuntani – Min riksdag. Kansalaisilta pyydettiin muistelmia eduskunnasta, kansanedustajista ja kansalaisvaikuttamisesta. Keruuseen osallistui runsaat 70 kirjoittajaa, ja muistitietoa kertyi noin 220 liuskaa. Keruuvastaukset on arkistoitu tutkimuskäyttöä varten yhteistyökumppani SKS:n arkistoon.

Eniten muistelmia saatiin sattumuksista tai kohtaamisista yksittäisten kansanedustajien kanssa. Osa vastaajista oli innostunut erittelemään monipuolisesti omaa suhdettaan edustukselliseen demokratiaan. Yllätyksenä voi pitää sitä, että vastausten perusteella saatu yleiskuva eduskunnasta ja kansanedustajista on myönteinen ja arvostava. Eduskunta saa pyytämättäkin eri kanavia pitkin kriittistä palautetta, mutta vain pieni vähemmistö keruuvastauksista edusti yksinomaan kielteisiä näkemyksiä.

Vastaajien joukossa oli tavallisia kansalaisia, eduskunnan työntekijöitä sekä muutamia kansanedustajia. Nuorin vastaaja oli hiljattain osallistunut Nuorten parlamenttiin. Iäkkäimmät, yli 80-vuotiaat muistelijat kykenivät kertomaan omakohtaisista muistikuvistaan 1950-luvulta alkaen. Vastaajien ikärakenne painottui varttuneempiin kansanryhmiin, mikä lienee tyypillistä vastaaville muistitietokeruille.

Keruun määrällinen tulos oli pettymys järjestäjille. Oletimme, että vastaajia saataisiin pikemminkin satoja kuin kymmeniä. Syitä vaisuun osallistumiseen löytyy keruun toteutuksesta ja markkinoinnista, toisaalta myös aiheen ”myönteisestä” harmaudesta: edustuksellista demokratiaa pidetään niin vakiintuneena itsestäänselvyytenä, että se harvoin innostaa muistelemaan.

Eduskunnan verkkosivuilla julkaistaan kuluvana vuonna parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta. Ensimmäinen, tänään julkaistava kokonaisuus käsittelee kansalaisvaikuttamista, joka tarkoittaa virallisten kanavien, äänestämisen, kansalaisaloitteen ja järjestötoiminnan lisäksi erilaisia yhteydenottoja ja vaikutusyrityksiä eduskuntatyöhön.

Yksi Minun eduskuntani -muistitietokeruun arvokkaimmista tuloksista liittyy juuri kansalaisvaikuttamiseen. Marja-Liisa Polkunen-Gartz nosti kirjoituksessaan esiin ensimmäisen naiskansanedustajien yhteisen valtiopäivätoimen vuodelta 1977. Synnytyskipujen lievittämiseen tähdännyt kirjallinen kysymys (KK 122/1977) yhdisti eduskunnan naiset yli puoluerajojen ja johti myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön tarkentamaan ohjeistusta synnytyssairaaloille. Ennen asian päätymistä eduskuntaan Polkunen-Gartzin yleisönosastokirjoitus oli aloittanut kiivaan keskustelun, sillä osa lääkäreistä vähätteli ongelmaa. Näin kansalaisvaikuttaminen toimi ennen some-aikaa.

Lisää parhaita paloja Minun eduskuntani -keruusta julkaistaan muutaman viikon välein eduskunnan verkkosivuilla. Aihepiireinä muun muassa:

-          Eduskunta lapsen silmin

-          Eduskuntatalo rakennuksena

-          Eduskuntatyö virkamiehen näkökulmasta

-          Kun tapasin kansanedustajan…

-          Kampanjatyön arkea ja juhlaa

-          Media – neljäs valtiomahti    

  

Tutustu kansalaisvaikuttamista käsitelleisiin Minun eduskuntani -keruuvastauksiin

Joni Krekola

Kirjastot ja vaalit

Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017

Vaalien lähestyessä kirjastot nousevat aina puheenaiheeksi. Kyynikko sanoisi, että kirjasto on täydellinen vaalipuheenaihe, koska kaikki rakastavat ja puolustavat kirjastoa joka tapauksessa. Tänäkin vuonna kirjastoa on puolustettu monin eri tavoin ja monelta eri taholta. Näiden vaalien kirjastokohuksi nousi erään vaalikoneen kysymys, jossa udeltiin ehdokkailta näkemystä kirjastojen maksuttomuudesta. Kirjastoalan eri toimijat huomauttivatkin nopeasti, ettei asia ole kuntapäättäjien päätettävissä vaan kirjaston maksuttomuus on sementoitu suomalaisen lainsäädännön ytimeen. Mutta teoreettisena arvokysymyksenäkin asia nostattaa varsin kiivasta keskustelua.

ROOMAN SOPIMUS 60 VUOTTA

Kuva:Heikki Rajala / Eduskunta

Sopimus Euroopan talousyhteisöstä (EEC) eli Rooman sopimus allekirjoitettiin Roomassa 25.3.1957. Allekirjoittajavaltioina olivat Saksan liittotasavalta, Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Rooman sopimuksia on itse asiassa kaksi: toisella perustettiin Euroopan talousyhteisö ja toisella Euratom eli Euroopan atomienergiayhteisö, jonka tehtävänä oli valvoa ja edistää atomienergian rauhanomaista käyttöä ja tutkimustyötä.

Eduskunnan kirjasto Anno 2017

Kuva:Hanne Salonen / Eduskunta

Kirjaston hallitus hyväksyi joulukuussa 2016 Eduskunnan kirjaston palvelustrategian vuosille 2017-2020 – elämme siis uuden palvelustrategian ensimmäistä vuotta. Strategiaa valmisteltiin 2016 vuoden aikana koko henkilökunnan voimin ja eri sidosryhmiä sekä kirjaston hallitusta kuullen.

Millainen kirjasto Eduskunnan kirjasto on vuonna 2017, itsenäisyyden juhlavuonna? Vastaan, että eduskunnan ikioma, kaikille avoin, asiantunteva erikoiskirjasto. Eduskunnan omana kirjastona meillä on lakisääteinen tehtävä huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista. Eduskunnan arkisto on osa eduskunnan kirjastoa, joten myös eduskunnan eri arkistotoiminnot ovat kirjastomme vastuualuetta.

Kaukopalvelupäivät Tieteiden talolla 16.2.2017

Suomen tieteellisen kirjastoseuran aineiston saatavuus –työryhmä jatkoi muutaman vuoden tauon jälkeen perinteitä järjestämällä Kaukopalvelupäivät Helsingin Kruunuhaan Tieteiden talolla. Kaikkiaan paikalle kokoontui yhteensä 40 kaukopalvelijaa tai aiheesta muuten kiinnostunutta ympäri Suomen. Parhaimpina vuosina osallistujia on ollut pitkälti toistasataa, mutta tällä tiiviimmällä osallistujajoukollakin saimme erinomaisen keskustelun aikaiseksi.

Mistä löydät tietoa oikeuskäytännöstä?

Eduskunnan kirjastosta kysytään usein tuomioistuimien antamien ratkaisujen tekstejä ja niiden kommentaarikirjallisuutta. Oikeustieteellisten opinnäytteiden tekijät, tutkijat ja käytännön lakimiehet tarvitsevat niitä työssään säännöllisesti. Kirjastojen kokoelmissa on pääsääntöisesti selostuskokoelmia, tiivistelmiä ja kommenttiaineistoa. Alkuperäinen lähde, päätöstaltio, joka sisältää oikeudellisen ratkaisun kokonaisuudessaan, on saatavissa tuomioistuimesta.

”En ole kynämies että kykenisin löytämään muotoja joita tarvitseisin”

150 vuotta sitten köyhiin oloihin syntynyt Vilhelmiina Riktig joutui koulunkäynnin sijaan aloittamaan palkkatyön tehtaassa jo 12-vuotiaana. Hän ehti käydä vähän kiertokoulua ja työn ohella tehtaan koulua. Päästyään 18-vuotiaana Porvooseen piiaksi hän vaihtoi nimensä Miina Sillanpääksi. Sivistynyt isäntäperhe kohteli lukuintoista ja tiedonhaluista Miinaa hyvin kannustamalla häntä myös luku- ja kirjoitustaidon opettelussa. Uutteruus, tiedonjano ja halu vaikuttaa veivät hänet mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja työväenliikkeen toimintaan. 33-vuotiaana hän päätti omistautua päätoimisesti poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 1907 ja Suomen ensimmäisenä naisministerinä hän aloitti 1926 Väinö Tannerin hallituksessa toisena sosiaaliministerinä.

Saamelaiskielet ja Eduskunnan kirjasto

Kuva:Päivi Erkkilä / Eduskunta 

Kansainvälistä äidinkielenpäivää vietetään tiistaina 21.2. Kuten YK:n sivuilla todetaan, vuonna 1999 UNESCO päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamisen vuosittain juuri helmikuun 21. päivänä. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä huomioidaan äidinkielen tärkeä rooli opetuksessa.

Perustuslain mukaan kansan valitsema eduskunta on valtakunnan ylin päättävä elin. Eduskunnan kirjasto taasen sitä varten erikseen säädetyn lain mukaisesti palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.  Kirjasto ja arkisto palvelevat kansaa siis välillisesti eduskunnan työn kautta sekä suoraan tarjoamalla tietoa, aineistoa ja palveluita.

Arkistoista, asiakirjoista ja niiden liepeiltä

Kuva:Hanne Salonen/Eduskunta

Asiakkaiden tietopalvelukysymysten ratkominen on mielenkiintoista puuhaa. Joskus saa todella käyttää mielikuvitustaan, kun yrittää etsiä vastauksia. Toiset kysymykset puolestaan ovat rutiinikysymyksiä, mutta aina on yhtä mukavaa saada asiakas tyytyväiseksi. Kaikesta yrityksestä huolimatta, aina ei vastausta asiakkaan kysymykseen löydy. Usein näitä kysymyksiä miettii vielä pitkään ja pohtii olisiko asiakkaan kaipaama tieto kuitenkin jostakin löydettävissä. Eduskunnassa olen ollut muun muassa mukana selvittämässä roskalavalta poimittujen tuolien alkuperää, eduskunnan istuntosalin parven ”oikea” ja ”vasen” tekstien merkitystä tai Pohjoismaisten parlamenttien välisten hiihtokilpailujen ulkomaisten vieraiden nimiä.

Valeuutisten lukutaito

Kuvalähde:IFLA

Valeuutisten nousu julkiseen keskusteluun on saanut myös myönteisiä seurauksia – median lisäksi erityisesti oppilaitokset ja kirjastot ovat heränneet kiinnittämään huomiota uudella tavalla tiedon luotettavan ja laadukkaan tiedon saantiin ja medialukutaitoon. Luotettava tieto on jälleen arvossaan.

Kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA on tuottanut kirjastoille malliksi visuaalisen pikaoppaan valeuutisten lukutaitoon. Opas perustuu faktantarkistukseen keskittyneen amerikkalaisen organisaation (FactCheck.org) kirjoitukseen How to spotfake news?

Opas tarjoaa 8 vinkkiä sisällön arviointiin:

Eduskunnan kirjaston tietopalvelun rooli - maallikon pohdintaa tietopalvelun etiikan näkökulmasta

Eduskunnan kirjaston tietopalvelu vastaa asiakkaiden kysymyksiin liittyen oman toimialansa keskeisiin aihealueisiin. Nämä aihealueet ovat eduskuntatieto, juridiikka ja yhteiskuntatieteet. Vaikka kysymyksiä tuleekin kaikilta edellä mainituilta ja myös monilta muilta aloilta, on erityisen kiinnostavaa pohtia tietopalvelun roolia juridisten kysymysten äärellä.

Kirjasto vuonna 2016

Eduskunnan kirjasto laatii vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan. Virallisena valtiopäiväasiakirjana kirjaston kertomuksen sisällysluettelo on pysynyt samankaltaisena vuosia. Verrannollisuuden vuoksi tämä on toki hyvä asia, mutta voi olla, ettei kirjaston kertomus ole enää niin luettu julkaisu kuin se oli esim. 1960-luvulla.

Tuula H. Laaksoviran toimiessa kirjaston johtajana kirjasto laati vuosina 1995-2003 virallisen vuosikertomuksen lisäksi tiettyyn teemaan keskittyvän vuosikertomuksen. Näiden ja vuodenvaihteen innoittamana ryhdyin käymään läpi kirjaston vuotta 2016 tuodakseni esiin virallisesta vuosikertomuksesta poikkeavia asioita tai tuodakseni niitä esiin toisella tavalla.