Saamelaiskielet ja Eduskunnan kirjasto

Kuva:Päivi Erkkilä / Eduskunta 

Kansainvälistä äidinkielenpäivää vietetään tiistaina 21.2. Kuten YK:n sivuilla todetaan, vuonna 1999 UNESCO päätti aloittaa kansainvälisen äidinkielen päivän juhlistamisen vuosittain juuri helmikuun 21. päivänä. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä huomioidaan äidinkielen tärkeä rooli opetuksessa.

Perustuslain mukaan kansan valitsema eduskunta on valtakunnan ylin päättävä elin. Eduskunnan kirjasto taasen sitä varten erikseen säädetyn lain mukaisesti palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.  Kirjasto ja arkisto palvelevat kansaa siis välillisesti eduskunnan työn kautta sekä suoraan tarjoamalla tietoa, aineistoa ja palveluita.



Saamelaiset ja saamen kielilaki
Saamelaiset mielletään usein kansanosaksi, joka maantieteellisesti sijoittuu pitkän maamme toiseen ääripäähän Helsinkiin ja eduskuntaan verrattuna. Noin 2000 saamelaisesta kuitenkin suuri osa asuu muualla kuin saamelaisalueilla ja useat sadat heistä Helsingissä.

Eduskunnassa säädetty saamen kielilain (15.12.2003/1086) tavoitteena on saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.

Laissa määritellyistä viranomaisista, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan liittyvät suurelta osin tavalla tai toisella lain erikseen määrittelemiin maantieteellisiin alueisiin. Eduskunnan oikeusasiamies on yksi niistä koko valtakunnan alueella toimivista viranomaisista, jotka laissa erikseen on mainittu ja joilla näin ollen on velvollisuus täyttää laissa määritellyt velvoitteet saamenkielisiä kohtaan. Eduskunnan kirjasto tuottaa oikeusasiamiehen kanslialle palveluita esimerkiksi aineistonhankinnan ja tietopalvelun muodossa, joten tätä kautta kirjasto osaltaan tukee myös saamelaiskielisten asemaa Suomessa.

Saame kirjaston ja arkiston arjessa
Kirjaston ja arkiston henkilöstä on valitettavasti ollut varsin vähän suoraan tekemisissä saamelaiskielten kanssa. Totuuden nimissä on sanottava, että harva meistä on koskaan kuullut saamea puhuttavan missään arkisessa tilanteessa. Saamenkielisiä asiakkaita on todistettavasti kirjaston tiloissa palveltu, mutta asiointi on silloinkin tapahtunut todennäköisesti suomenkielellä. Saamelaiskäräjiltä on tullut yksittäisiä pyyntöjä kirjaston tietopalveluun. Tällöinkin pyynnöt todennäköisesti ovat kohdistuneet muuhun kuin saamenkieliseen aineistoon – kirjaston kokoelmista ei sitä paitsi löydy kuin vajaa parikymmentä saamenkielistä nidettä.

Eduskunnan arkiston puolelta löytyy joitakin valiokuntien asiantuntijalausuntoja, jotka on kirjoitettu alun perin saamenkielellä, mutta niidenkin määrä on hyvin pieni kaikkeen arkistoaineistoon verrattuna.

Saamelaiskäräjien lakisääteinen (Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974) tehtävä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Näissä asioissa saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Saamelaiskäräjien eduskunnan eri valiokunnille antamat lausunnot ovat toki arkistossa, mutta nekin ovat useimmiten suomeksi.

Eduskunnan ja valtioneuvoston kanslian yhdessä vuonna 2004 alulle saattamassa eduskuntasanastossa oleville käsitteille hankitaan käännökset sekä pohjoissaameksi että inarinsaameksi. Sanastotyö on aina kuulunut kirjaston ydintehtäviin sekä tuottajana että käyttäjänä. Kielen kannalta on varsin merkityksellistä, että kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävää sanastoa luodaan ja kehitetään.

Äidinkielen näkymätön merkityksellisyys
Voi todeta, että saamelaiskielet näkyvät suoranaisesti varsin vähän eduskunnan kirjaston arjessa, mikä ei tarkoita työmme merkityksen olevan sen vähäisempi saamelaisten kannalta. Kansainvälisen äidinkielen päivänä on kuitenkin hyvä muistaa, että tavallaan kyse on suomalaisten yhteisestä äidinkielestä, joka kaikkien kielten tavoin kantaa muistoja vuosituhansien takaa. Se on muokannut tapaamme hahmottaa maailmaa ja ympäröivää todellisuutta. Saamessa ja suomessa kuuluu meidän yhteisten esiäitiemme äänet, heille tärkeät asiat, näkökulmat, ilot, surut, toiveet ja pelot. Mitä enemmän saamelaisuutta tunnemme, sitä paremmin tunnemme itsemme. Näin ollen se pienikin välillinen palvelu, jolla yksittäinen kirjaston tai arkiston virkamies kaukaisessa Helsingissä voi tukea saamelaisten ja saamelaiskielten asemaa, on merkityksellinen.

Lopuksi on syytä suositella erinomaista uutuuskirjaa kirjaston kokoelmista. Minority Rights Group Finlandin kustantama National Minorities in Finland – A Richness Of Cultures And Languages (2016) tarjoaa uusinta tietoa siitä, mitä tiedetään maamme kielellisistä ja etnisistä vähemmistöistä.

Näine saatesanoin Parlamenttikirjasto toivottaa kaikille lukijoilleen vallan erinomaista kansainvälistä äidinkielenpäivää!

Antti Virrankoski
Palvelujohtaja
Eduskunnan kirjasto