Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017 |
Vaalien lähestyessä kirjastot nousevat aina puheenaiheeksi.
Kyynikko sanoisi, että kirjasto on täydellinen vaalipuheenaihe, koska kaikki
rakastavat ja puolustavat kirjastoa joka tapauksessa. Tänäkin vuonna kirjastoa
on puolustettu monin eri tavoin ja monelta eri taholta. Näiden vaalien
kirjastokohuksi nousi erään vaalikoneen kysymys, jossa udeltiin ehdokkailta
näkemystä kirjastojen maksuttomuudesta. Kirjastoalan eri toimijat
huomauttivatkin nopeasti, ettei asia ole kuntapäättäjien päätettävissä vaan
kirjaston maksuttomuus on sementoitu suomalaisen lainsäädännön ytimeen. Mutta
teoreettisena arvokysymyksenäkin asia nostattaa varsin kiivasta keskustelua.
Ehdokkailla ei tosiaan ole pahaa sanaa sanottavanaan
kirjastoista. Mutta pelkkää
vaalitaktiikkaa se ei ole. Jostain kertoo, että poliitikko kuin poliitikko
mainitsee tärkeistä tai käyttämistään kuntapalveluista hyvin usein ensimmäisenä
nimenomaan kirjaston. Kirjastojen brändi vaikuttaisi siis tässä mielessä olevan
hyvin vahva.
Kun päättäjä sitten pääsee päättämään kunnan asioista ja
budjetista, on kysymys toki aivan toisenlainen. Euroista puhuttaessa kirjastot
ovat samalla viivalla monen muun kuntalaisten kannalta tärkeän palvelun kanssa.
Jos kirjastojen määrärahat laskevat radikaalisti tai jopa sivukirjastoja
lakkautetaan, nousee asiasta tietenkin ainakin paikallisesti kohu, mikä
osaltaan myös kertoo kirjastopalveluiden tärkeydestä sekä käytännön että
periaatteellisella tasolla.
Eduskunnan kirjasto palvelee kansan valitsemia edustajia
tarjoamalla mahdollisimman sujuvan pääsyn oikeaan ja tarpeelliseen tietoon.
Edustajat eivät aikataulusyistä kovinkaan usein itse ehdi kirjastossamme käydä
mutta käyttävät kirjaston palveluita jatkuvasti välillisesti avustajiensa
kautta tai toisinaan tietämättään esimerkiksi kirjaston hankkimia
verkkoaineistoja käyttäessään. Aineistotarpeen kohdatessaan edustajat ovat
usein yhteydessä suoraan kirjastoon ja antavat paljon ylistävää palautetta
hankintapalveluiden tai kaukopalvelun nopeudesta ja tehokkuudesta. Tällaisessa
tilanteessa kirjasto voi ylpeänä todeta onnistuneensa perustehtävässään tietoon
perustuvan päätöksenteon tukijana.
Kansanedustajien hyvä kuva kirjastonsa palveluista ei
välttämättä ole ollenkaan haitaksi, kun he taas seuraavissa vaaleissa vastaavat
vaalikoneen kysymyksiin kirjastopalveluiden merkityksestä kaiken kansan
sivistyspalveluna.
Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017 |
Vaalikonetta käyttänyt kansalainen saattaa hyvinkin muistaa
vaalikoneeseen syötetyn arvovalinnan kirjoittaessaan numeroa vaalilipukkeeseen
– ehkä jonkin kirjaston tiloihin järjestetyllä äänestyspaikalla.
Antti Virrankoski
Palvelujohtaja
Eduskunnan kirjasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti