Parlamenttikirjasto

perjantai 26. helmikuuta 2016

”Kysy vaimoltasi neuvoa!” – välihuudot eduskunnassa


Suomen eduskunnassa välihuudoilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Monessa maailman parlamentissa kansanedustajat eivät esitä välihuutoja edes kaikkein kiihkeimmissäkään keskusteluissa. Näin on tilanne esimerkiksi Aasiassa, Virossa ja monissa muissa Itä-Euroopan parlamenteissa.

Suomessa välihuudot merkitään istuntopöytäkirjoihin, jos ne vain erottuvat riittävän selkeästi. Välihuudot voivat olla luonteeltaan joko negatiivisia tai positiivisia. Tavallisimpia ovat negatiiviset välihuudot, joiden tarkoituksena on vastustaa puhujan argumentteja ja osoittaa niiden virheellisyys (”lukekaa enemmän, luulkaa vähemmän”, ”väärä todistus lähimmäisestä”, ”asia on juuri toisin”).  Kansanedustajat huutavat myös positiivisia välihuutoja kannustaessaan ja kehuessaan puhujaa (”juuri näin”, ”tismalleen”, ”isänmaa kiittää”).

perjantai 19. helmikuuta 2016

Suomen kuumin kirjasto ja muita lehtijuttuja

Mielenkiintoinen näkymä Eduskunnan kirjaston historiaan avautuu lukemalla Eduskunnan kirjastosta kirjoitettuja lehtijuttuja. Lehtileikearkistoa on kirjastossa ylläpidetty enemmän tai vähemmän aktiivisesti 30-luvulta alkaen. 2000-luvun alussa lehtileikearkistosta luovuttiin. Tänä vuonna on tarkoitus jatkaa mediaseurantaa ja tehdä sitä myös takautuvasti.

Laina-ajat ja palautuskehotukset
Vuosien mittaan kirjaston laina-ajat ja erilaiset palautuskehotukset ovat päätyneet lehtien juttuaiheeksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.4.1963 kansanedustaja Hertta Kuusisen palauttamasta kirjasta, jonka Otto Wille Kuusinen oli lainannut 3.12.1917.


Lehtien kirjoituksia seurattiin tarkasti ja niihin myös reagoitiin. Kun sanomalehti Kaleva julkaisi 23.1.1983 pakinan otsikolla "Eduskunta ottaa rosvot kiinni", vastasi kirjaston ylikirjastonhoitaja Eeva-Maija Tammekann pakinaan nopeasti.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Tieto mulle heti tänne! – Mutta hitaudesta voi olla hyötyä!

Kiireinen elämäntyyli näkyy tiedonhauissakin. Olemme tottuneet tarkistamaan asioita pikaisesti Googlesta. Google näyttää haun tulokset yhä nopeammin ja se jopa ilmoittaa, montako sekunnin kymmenesosaa hakutuloksen löytyminen kesti. Kärsimättöminä tyydymme usein katsomaan vain hakutuloksen ensimmäiset emmekä selaa hakutuloksia montaakaan sivua. Nopeus ja määrä sokaisevat meidät, kun tutkimuksellinen ote tiedonhakuun puuttuu.