Eduskunnan kirjasto on ollut avoimena kaikelle kansalle yli
sadan vuoden ajan. Perusajatuksena on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus
saada tietoa eduskunnasta, lainsäädännöstä ja päätösten taustoista. Kirjaston
tehtävänä on ollut toimia oikeus- ja yhteiskunnallisena keskuskirjastona ja
näin tukea eduskunnan toimintaan ja muuhun yhteiskuntaan liittyvää tutkimusta.
Avoimuutta on Suomessa aina pidetty äärimmäisen tärkeänä
osana demokratiaa. Tämä ei ole pelkästään ideologinen arvovalinta vaan
suomalaiseen tapaan eittämättä käytännöllinen ratkaisu. On luultavaa, että
mahdollisimman laaja avoimuus herättää vähemmän kysymyksiä ja on näin vakaan
yhteiskunnan tae. Kaikki suljettu ja salattu on aina kiinnostavaa, mikä
herättää intohimoja, ja jotka edelleen saattavat johtaa yhteiskunnalliseen
kuohuntaan.
Edellä kuvattu on syy sille, että medialle on taattu lähes
rajattomat mahdollisuudet seurata eduskunnan toimintaa ja raportoida siitä. Tämä
onkin luontevaa, sillä eduskunnassa käytetään maan korkeinta valtaa, jonka
kansalaiset ovat kansanedustajille vaaleissa antaneet. Kansalaisilla on oikeus
tietää, miten heidän antamaansa valtaa ja maksamiaan verorahoja käytetään.
Medialla on siis tärkeä tehtävä, jota se toteuttaa
ajankohtaisuutisoinnin ja tutkivan journalismin keinoin. Politiikan pitkän
aikavälin kehityskulut ja systemaattisempi analysointi on taas tieteellisen
tutkimuksen pelikenttää. Tieteellisellä tutkimuksella on omat aikaa vievät
metodinsa ja käytänteensä, joilla taataan saadun tiedon laatu ja tarkistettavuus.
Kansalaisella on siis monia tapoja seurata kansanvallan
toteutumista. Kansalainen voi itse hankkia tietoa joko eduskunnan
verkkopalveluista, käyttämällä eduskunnan palvelukanavia – kuten kirjaston ja
arkiston tietopalvelua – tai käyttämällä kirjaston aineistoja paikan päällä.
Toinen tapa on seurata median uutisointia politiikan uusista käänteistä. Kolmas
väylä on seurata politiikan tutkimusta. Lisäksi on monia tapoja olla yhteydessä
kansanedustajiin ja seurata poliittista keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa, joka on monelle kansalaiselle luontevin tapa pysyä kartalla
yhteiskunnallisista asioista.
Eduskunnan kirjasto on koko pandemia-ajan pyrkinyt
palvelemaan kansalaisia parhaansa mukaan. Kirjaston- ja arkiston tietopalvelu
ja kirjaamo ovat palvelleet jokaisena arkipäivänä tiedontarvitsijoita.
Verkkosivuille on tuotettu sisältöä ja verkkokoulutuksia on pidetty.
Toukokuusta lähtien kirjastosta on voinut noutaa ennakkotilattua aineistoa
lainaksi arkipäiväisin kello 12-15 välisenä aikana.
Lokakuun alusta kirjaston tutkijainsalin käyttöoikeuden
saaneet tutkijat ovat saaneet käyttää kirjaston asiakastiloja ja kokoelmia
kirjaston aukioloaikoina. Median edustajilla on myös pandemia-aikana ollut
pääsy seuraamaan eduskunnan toimintaa ja sama mahdollisuus haluttiin tarjota
myös tieteelliselle tutkimukselle. Eduskunta pitää näin kiinni avoimen
demokratian perusihanteista sekä käytännön tasolla että symbolisesti.
Tiedon saanti on keskeinen perusoikeus, mikä entisestään
korostuu poikkeusaikana.
Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja
