Parlamenttikirjasto

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tiedä ja vaikuta kunnassa

Kuva: Päivi Erkkilä
Kuntavaalien jälkeenkin kuntalaisella on lukuisia keinoja vaikuttaa kunnan päätösvallan alaisiin asioihin. Esittelen vaikutuskeinoista muutaman käyttäen esimerkkinä kuvitteellista muutosta päiväkodin toiminnassa.

Älä luule, tiedä
Elämme valeuutisten ja jopa valetieteen aikaa. Oikea ja ajantasainen tieto on kuitenkin vaikuttajan tärkein lähtökohta. Kun kyse on kunnan järjestämästä päivähoidosta ja yhdessä päiväkodissa tapahtuneesta muutoksesta, kunnan kotisivuilta löytyy asiaan liittyvä virallinen tieto, mm. valtuuston pöytäkirjoista ja kunnan vuosittaisesta tulo- ja menoarviosta. Päiväkoti on todennäköisesti järjestänyt tulevasta muutoksesta vanhempainillan sekä tiedottanut asiasta muutenkin, esim. päiväkodin verkkosivulla.


Varhaiskasvatus on kunnan järjestämä peruspalvelu. Valtiovarainministeriön vastuulla ovat kunta-asiat, mm. peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Kuinka suuri on valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen viimeisimmässä budjetissa 1314/2016? Luvut ja selitykset valtionosuuden käytöstä löytyvät budjetista pääluokasta 28, joka on valtiovarainministeriön hallinnonala ja siellä alaluokasta 90 Kuntien tukeminen.

Finlexistä löytyvät ajantasaiset varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja asetus lasten päivähoidosta (239/1973) ovat tärkeimmät päiväkotitoimintaa säätelevät valtakunnalliset säädökset.

Hei, eikö tässä ole jo liikaa tietoa? Eikö riitä, että laitan someen päivityksen siitä, miten asioiden oikeasti pitäisi olla tai ihmettelyn asian saamasta käänteestä? Miksi pitäisi tietää asiasta enemmän?

Ei tarvitse tietää, jos pelkkä somepäivitys asiasta riittää. Mutta jos tavoitteena on vaikuttaa asiaan, ajantasainen tieto on tarpeen. Tietoa tarvitaan mm. asiasta keskustelemiseen ja tavoitellun vaikutuksen perustelemiseen.

Käytä useita vaikutuskeinoja

1. Keskustele
Keskustele asiasta muiden päiväkodin asiakkaiden kanssa. Ota yhteyttä valtuuston jäseniin ja kysy heiltä, miten tilanteeseen päädyttiin ja miksi. Kirjoita mielipidekirjoitus sanomalehteen, julkaise se myös blogissa ja linkitä juttu sosiaalisessa mediassa. Nosta asia esille alueraadissa tai paikallisen yhdistyksen tilaisuuksissa.

Keskustelun avulla on mahdollista koota asiasta samalla tavalla ajattelevia yhteen. Monen ihmisen näkemys siitä, että asialle on tehtävä jotain ja jopa siitä, mitä sille on tehtävä, on päätöksenteossa vaikeampi ohittaa kuin yhden ihmisen kanta.

Kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon alkaa kuntavaalista. Vaalissa valitut valtuutetut päättävät, kuinka esim. päivähoito kunnassa järjestetään. Ehdokkailta voi kysyä itselle tärkeistä asioista, esim. kuinka juuri tämä ehdokas vaikuttaisi valtuustossa asiaan.

2. Tee kuntalaisaloite
Valittujen valtuutettujen kanssa keskustelemisen lisäksi on mahdollista tehdä kuntalaisaloite, joko verkossa Kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta tai kirjallisesti. Kuntalaisaloite voi liittyä mihin tahansa sellaiseen asiaan, joka on kunnan päätettävissä. Valtuustolla on velvollisuus käsitellä asia vuoden sisällä. Jos aloitteella on kahden prosentin kannatus kunnan äänioikeutettujen keskuudessa, valtuustolla on aikaa puoli vuotta. Kuntalain mukaan aloitteen tekijälle on aina ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin aloitteen johdosta on ryhdytty.


3. Tee kunnallinen kansanäänestysaloite
Myös kunnallisen kansanäänestysaloitteen voi tehdä Kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Valtuusto päättää, järjestetäänkö kansanäänestys. Kansanäänestyksen jälkeen valtuusto voi päättää asiasta vastoin kansanäänestyksen tulosta. Kansanäänestysaloitteita on tehty mm. kunnan identiteettiin, kouluverkkoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin.

4. Osallistu
Edellä mainittujen vaikutuskeinojen lisäksi voi mm. osallistua kuntalaisraatiin, kunnanosatoimintaan tai kylätoimintaan, antaa palautetta tai tehdä valitus kunnan palvelusta tai allekirjoittaa vetoomus/adressi.

Kunnan tehtävät muuttuvat

Kuntavaaleissa valitus uudet valtuustot aloittavat toimikautensa 1.6. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tehtävät pois 1.1.2019. Jäljelle jäävät hyvinvointi- ja elinvoimapalvelut, kuten päivähoito, koulutus, nuorisotyö, kulttuuripalvelut ja demokratian edistäminen.


Päivi Erkkilä
 
Tutustu myös koulutusaineistoon Kuntalainen vaikuttajana / Päivi Erkkilä 14.3.2017

Ei kommentteja: