Parlamenttikirjasto

maanantai 3. lokakuuta 2022

Arkiston aarteita Eduskunnan kirjaston 150 vuotisen historian juhlanäyttelyssä

Eduskunnan kirjasto täytti 150 vuotta 3.6.2022. Juhlanäyttelyn Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta rakentamisessa myös Eduskunnan arkisto oli mukana. Osallistuimme tähän mielellämme, koska Eduskunnan arkistossa on paljon historiallisia aineistoja, jotka pääsevät harvemmin näkemään päivän valoa ja halusimme tuoda esille näitä arvokkaita aineistoja liittyen eduskuntaan ja sen toimintaan. 

Eduskunnan arkisto on toiminut Eduskunnan kirjaston yhteydessä vuodesta 1872 asti, jolloin säädyt perustivat arkiston ja kirjaston huolehtimaan asiakirjoistaan. Yksikamarisen eduskunnan aloitettua toimintansa vuonna 1907 Valtiopäiväkirjasto ja -arkisto nimettiin Eduskunnan kirjastoksi. Koska juhlimme tänä vuonna Eduskunnan kirjaston ja arkiston 150-vuotista taivalta, halusimme valita näyttelyyn aineistoja noilta varhaisemmilta vuosilta.

Ensimmäiseksi asiakirjaksi valitsimme vitriinimme kuvan patsasluonnoksesta, joka liittyy Keisari Aleksanteri II:n patsaan suunnittelukilpailuun, jonka Suomen säätyvaltiopäivät järjestivät vuonna 1884. Tähän kilpailuun kutsuttiin kaikki tuon ajan tunnetuimmat suomalaiset kuvanveistäjät ja säädyt valitsivat kilpailun voittajiksi kuvanveistäjät Johannes Takasen ja Walter Runebergin. 
Takasen kuoltua vuonna 1885, jäi veistosten toteutus Walter Runebergille. 




Aleksanteri II:n patsas paljastettiin vuonna 1894 Senaatintorille muistona hänen valtakautensa aikana virinneestä edustuksellisesta kansanvallasta Suomessa ja sen kautta alkaneesta merkittävästä lainsäädäntötyöstä. Eduskunnan arkiston kokoelmista löytyykin paljon asiakirjoja liittyen tähän patsaskilpailuun sekä patsaan rakentamiseen liittyviä asiakirjoja, kuten tositteita, kirjelmiä, laskelmia, luonnoksia ja materiaalinäytteitä.

Vitriinistämme on myös kaksi valtakirjaa säätyvaltiopäiviltä. Valtiopäiville valituille edustajille kirjoitettiin valtiopäivämiehen valtakirja, joita löytyy arkiston kokoelmista paljon. Vitriiniimme valitsimme porvoolaisen pappissäätyyn kuuluvan valtiopäämiehen, Lappeenrannan ja Lappeen kirkkoherra Johan Mattias Hackzellin (1816-1882) sekä Lapinjärven kirkkoherra Alexander Ferdinand Boreniuksen (1807-1881) valtakirjat. 

Tämän lisäksi valitsimme vitriiniimme asiakirjoja, joissa käsitellään 1800-luvun loppupuolen paloviinakysymystä.  Vuoden 1885 valtiopäivillä keskusteltiinkin aiheesta paljon. Eduskunnan arkiston kokoelmat sisältävätkin eri puolilta Suomea kerättyjä ja valtiopäivämiehille toimitettuja adresseja, nimilistoja ja anomuksia, joilla kannatettiin väkijuomien valmistuksen ja myynnin rajoituksia ja kieltoja. Vitriiniin valitsimme kaksi asiakirjaa, jotka sisältävät vuoden 1885 valtiopäiville osoitetun anomuksen ja nimilistan tähän liittyen.

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan Eduskunnan kirjaston näyttelyyn sekä kirjaston kokoelmiin ja palveluihin. Näyttelymme on avoinna vuoden 2022 loppuun asti.


Soili Lintunen


Lähteet

Eduskunnan kirjasto. Eduskunnan kirjaston historia. 

Eduskunta. Demokratian polku 3. Senaatintori ja Aleksanteri II:n patsas.  

Eduskunta. Järjestäytyminen. Valtiopäivien avajaiset. 

Lindgren, Liisa 2000. Monumentum: muistomerkkien aatteita ja aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa.

J.V. Snellman. Alexander Ferdinand Borenius

Kansallisbibliografia 2017. Johan Matias Hackzell

maanantai 5. syyskuuta 2022

Eurooppa-foorumi Turussa 24.8.-26.8.2022

Sain mahdollisuuden osallistua läsnä olevana osallistujana Turun Eurooppa-foorumiin jälleen parin vuoden tauon jälkeen. Oli ilo kohdata muita EU-verkostojen jäseniä kasvotusten eikä pelkästään verkon välityksellä. 

Järjestyksessään viides foorumi kokosi Turkuun 24.–26.8.2022 keskustelemaan lähes 900 päättäjää, asiantuntijaa ja kansalaista. Kolmen päivän aikana toteutettiin 45 ohjelmaosuutta 40 ohjelmajärjestäjän ja 200 puhujan voimin. Livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana 3600 uniikkia kävijää. Foorumin aikana osallistujat keskustelivat aktiivisesti niin paikan päällä, tapahtuma-alustan kautta kuin sosiaalisessa mediassakin. Foorumin järjestelyissä korostettiin EU:n nuorten teemavuotta, moniäänisyyttä ja kaikkien kansalaisten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa EU-keskusteluun.

Kaikki vuoden 2022 Eurooppa-foorumin ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi.

Lukuisien kiinnostavien esitysten joukosta haluan esitellä niistä erityisesti kaksi tapahtumaa, joihin osallistuin; keskustelun vihreästä siirtymästä sekä keskustelun Euroopan unionin puolustuksen työkalupakista. Energia- ja ilmastopolitiikka sekä turvallisuuspolitiikka ovat Euroopan unionissa erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita.

Torstaina 25.8. otsikolla ”Vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa?” kävivät keskustelua yliasiamies Jyrki Katainen (Sitra), puheenjohtaja Susan Saarinen (Turun Eurooppanuoret ry), Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.). Moderaattorina toimi kansalaisviestinnän päällikkö, Ismo Ulvila, Euroopan komission Suomen-edustustosta. 




Ismo Ulvila totesi tilaisuuden aluksi, että energiakriisi vaikuttaa vihreään siirtymään nopeuttavasti. Sen jälkeen järjestettiin yleisöäänestys, jonka tuloksena oli selkeästi, että vihreätä siirtymää pitää kiihdyttää. Jyrki Katainen korosti, että meidän pitää mennä oikeaan suuntaan, enää ei saa sijoittaa fossiilisiin energialähteisiin. Markkinatalous menee vääjäämättä kiertotalouden suuntaan. 

Ville Niinistö näki, että kyseessä on fossiilisen energian kriisi. Sillä ei voi enää pyörittää taloutta. Naiiviuden aika on ohi, emme enää voi olla riippuvaisia diktaattoreista, kuten Putinista. Henna Virkkunen korosti, että meidän on investoitava puhtaisiin energialähteisiin. Olemme olleet liian riippuvaisia tuontienergiasta. Susan Saarinen tiivisti, että vihreä energia tarkoittaa hyvinvointia, turvallisuutta, koulutusta ja demokratiaa.

Niinistö muistutti, että tänä syksynä viedään energialakipaketti maaliin. Mitä nopeammin lait saadaan voimaan, sitä pikemmin markkinoilla alkaa tapahtua yritystoiminnan muodossa. Saarinen huomautti, että siirtymä on liian hidasta, mutta ymmärsi, että kompromissien teko on hankalaa.

Katainen esitti systeemisen muutoksen -käsitteen; komissio haluaa, että kaikki relevantit näkökohdat otetaan mukaan samaan pakettiin. EU on Kataisen mukaan edellä muita maailman toimijoita systeemisen muutoksen tekijänä. EU:lla on päätetyt standardit sähkönkulutukselle esimerkiksi televisioissa ja jääkaapeissa. Tämän vuoksi Kiinakin joutuu ne ottamaan huomioon omassa tavaran tuotannossaan. Virkkunen huomautti, että meillä on jo täydellinen riippuvuus Kiinasta esimerkiksi akuissa ja eri komponenteissa.

Niinistö muistutti, että maapallo on rajallinen. Kaivostuotanto kuluttaa maapalloa kaikkialla. Haasteena on, miten koko tuotantoketju saadaan ympäristökestäväksi? Metsien käyttö saatava resurssitehokkaammaksi. Pitää luoda maankäytölle, kiertotaloudelle taloudellista arvoa! Virkkusen mukaan pohjoismaiden on näytettävä tässä esimerkkiä, meillä on jo riittävästi mineraaleja. Katainen lisäsi, että koko maailmaa ei voi suojella. Markkinoiden on luotava lisää luontoa.

Keskustelun päätteeksi Ismo Ulvila totesi, että Euroopassa on fossiilisen energian hintakriisi. Komission Repower-ehdotuksen tavoitteisiin päästään muun muassa lisäämällä ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien käyttöä. Lyhytaikainen tavoite on saada ensi talvena sähkö riittämään.  Energian säästäminen on ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa. 


Perjantaina 26.8. ohjelmassa oli keskustelu EU:n puolustuksen työkalupakista. Puhujina olivat Jonas Cederlöf (Euroopan komissio/puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosasto), kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindren (Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus), Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Eero Heinäluoma (S&D, sd.) ja EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuominen (Allianssi ry). Moderaattorina toimi Antti Peltomäki, pitkän linjan EU-politiikan vaikuttaja ja tekijä.




Antti Peltomäki aloitti keskustelun kysymällä: Onko EU päässyt puolustuksellisesta kääpiösarjasta ylöspäin?

Jonas Cederlöf totesi, että komission puheenjohtaja von der Leyenin geopoliittinen unioni on toiminut. EU:n puolustus on suuri harmaa alue, paljon tulkinnanvaraa on nykyisissäkin perussopimuksissa. Strategisesta kompassista voi nostaa kokonaisturvallisuuden sekä EU:n aseman avaruuspalveluiden suurvaltana. Cederlöfin mukaan puolustusteollisuudella on toinen sopimuspohja kuin varsinaisella puolustuksella. Menevät kuitenkin limittäin. Omat lainalaisuudet molemmilla, osittain noudattavat normaalia markkinataloutta. Eurooppalaiset voivat ostaa parhaan mahdollisen asejärjestelmän, joka sattuu olemaan eurooppalainen.

Rasmus Hindrenin mukaan EU:n puolustuksen työkalupakki on olemassa, enimmäkseen potentiaalina. Jalka jarrulla ja kaasulla samaan aikaan. Haasteita instituutiot JA jäsenmaat. Ristivetoa on olemassa komission ja jäsenmaiden välillä. Rajaa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei enää ole. Vastustajat pyrkivät hyödyntämään näitä ongelmia. EU on tehnyt paljon viimeisen 10 vuoden aikana puolustuksen kehittämiseksi. Hindren näkee, että jäsenmaissa on usein erilaiset intressit, strategisen kompassin pitäisi auttaa siinä mielessä yhteisten kantojen muodostamisessa. Yksimielisyysperiaate on joskus hankaloittava tekijä.

Henna Virkkunen esitti, että komissio tuo puolustukseen liittyviä aloitteita, mutta jäsenmaat ovat usein hangoitelleet vastaan. Maantieteellinen sijainti ja historia määrittävät ao. jäsenmaan asenteet. Päätöksenteko vaikeata, koska yksimielisyyden vaatimus. Virkkunen peräänkuulutti muutosta tietyissä kysymyksissä, joissa määräenemmistöillä voisi päättää. Välttämättä ei tarvitsisi muuttaa perussopimuksia. EU:n puolustus täydentää Natoa. EU:n puolustus on keskittynyt puolustusteollisuuteen, eri rahastojen kautta. Esimerkiksi Sotilaallisen infrastruktuurin rahaston avulla lentokentät ja satamat saatetaan sellaiseen kuntoon, jotta niitä voidaan puolustuksellisesti käyttää. 

Eero Heinäluoma näkee, että puolustusyhteistyö tulee kuin paikallisjuna, hitaasti mutta varmasti. Kaikissa olosuhteissa tarvitaan Euroopan omaa suorituskykyä. Pitkä nimihirviö, yhteinen turvallisuus ja puolustuspolitiikka vertaa Nato. On luontevaa, että tehdään unionissa yhdessä puolustusyhteistyötä. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vähentää jännitteitä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö voidaan kehittää puolustukseen. Heinäluoma uskoo, että jossain vaiheessa nähdään EU:n puolustusministereiden neuvosto, ehkä jo ensi kaudella. Hän myös muistutti, että Rauhanrahasto antaa aseita Ukrainalle. 

Lotta Tuomisen mukaan arvopohja on EU:n vahvuus, puolustamme eurooppalaisia arvoja. Hänenkin mukaansa EU:n pitäisi osittain luopua yksimielisyysvaatimuksesta puolustuspolitiikassa. Tuominen esitti huolensa nuorison lisääntyneestä pahoinvoinnista, joka on omiaan antamaan tilaa populistisille ääriliikkeille. Strategisessa kompassissa hän näki, että on otettu hienosti huomioon naiset, muttei nuoria. Nuoret ovat tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Lotta Tuominen on syntynyt vuonna 2000, Putin on ollut vallassa koko ajan. Lopuksi hän pohdiskeli, että mitä seurauksia yhteiskunnassa on, jos katkaistaan yhteydet kansalaisiin ja kansalaisliikkeisiin?

Lopuksi vielä keskusteltiin siitä, että mikä on Euroopan unionin puolustussuunta? Kuuluvatko Afrikka, Lähi-itä, Aasia EU:n intresseihin?

Heinäluoman mielestä itä on puolustuksen pääsuunta. Muut alueet eivät silti menetä merkitystään. Kyseessä on Mosaiikki, EU vaikuttaa globaalisti. Cederlöfin mukaan instrumentit tarjoavat mahdollisuuden ratkaisuihin omista lähtökohdistaan, sama ratkaisu voi palvella montaa tavoitetta. 

Virkkunen näkee, että turpo on laajaa turvallisuuspolitiikkaa, Nato vastaa kollektiivisesta turvallisuudesta. Rauhanturvaaminen on kauempana tapahtuvaa toimintaa. Esimerkkeinä hän luetteli humanitaarisen avun Ukrainassa, tilapäisen suojelun pakolaisille, ruoka-avun, sanktiot...työkaluja kyllä EU:lta löytyy.

Hindrenin mielestä EU:lla on itä keskeisenä painopisteenä turvallisuuspolitiikassa. Muita haasteita ovat kyberuhkat ja sisäinen polarisaatio. Tuominen kiteytti monien haasteiden olevan globaaleja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja EU:n on puolustettava arvojaan kaikkialla.

Teksti ja kuvat:
Tommi Peuhkurinen

perjantai 24. syyskuuta 2021

Erään harjoittelijan päiväkirja

 
















Ensivaikutelma

Raitiovaunumatka ja kävely Kansallismuseon ohi Aurorankadulle. Narsissit tervehtivät minua Eduskuntatalon reunustalla. Pitkän pandemiatalven jälkeen aloitan korkeakouluharjoittelun Eduskunnan kirjaston tietopalvelussa. Ja vieläpä paikan päällä, mitä luksusta!

Ensimmäisen kuukauden aikana saan kattavan perehdytyksen. Tutustun Eduskunnan kirjaston eri osa-alueisiin, tuleviin tehtäviini ja laajemmin eduskuntaan organisaationa. Suunnistan eduskunnan käytävillä sekä kirjavarastossa kartta kädessä. Kollegat neuvovat lämpimästi uuden edessä. Työhuoneeni ikkunasta näkyy roosa töölöläistalo ja kesä on alkamassa.


Syvennyn työhön ja vastaan tietopyyntöihin

Tietopalvelun korkeakouluharjoittelijana toimin tietopalvelupäivystäjänä. Vastaan tietopyyntöihin eri asiakasryhmille, kuten tutkijoille, asianajotoimistoille ja kansalaisille. Vastauksia laatiessani tutustun muun muassa säätyvaltiopäivien asiakirjoihin, Iso-Britannian Kansallisarkiston kokoelmiin, EU-tiedonlähteisiin ja YK-asiakirjoihin. Välillä tietoa etsitään myös mikrofilmilukulaitteella ja KAVI-työasemalla, toisinaan varaston syövereistä. Digitaaliset ja painetut aineistot sekä erilaiset tietokannat täydentävät toisiaan.

On palkitsevaa, kun omalla toiminnallaan auttaa kysyjää oikeiden tiedonlähteiden äärelle. Eniten kysymyksiä tulee kirjaston keskeisimmästä aineistosta, valtiopäiväasiakirjoista. Tällöin työ palvelee demokratiaa, kun eduskunnan toimintaa tehdään näkyvämmäksi. Laajemmin tietopalvelu tarjoaa yhden vastauksen siihen, miten tehdä tietoa saavutettavammaksi maailmassa, joka tulvii (mis)informaatiota.

Tehtävänkuvaani kuuluu myös työstää muutamaa tekstiä, jotka julkaistaan eduskunnan sivuilla. Näitä tietopaketteja varten perehdyn lainsäädäntöprosessin eri vaiheisiin ja tutkin valtiopäiväasiakirjoja sekä muita lähteitä. Itse kirjaston toiminta tulee tutuksi, kun toimin kirjaston asiakaspalvelussa, teen kirjasuosituksia verkkoon ja valitsen asiasanoja uutuusteoksia. Huolehdin myös aineistoihin liittyvästä sisäisestä viestinnästä, seuraan lakihankkeiden etenemistä ja teen laajempaa tiedonhakua kollegani kanssa.


Syyskuu tulee nopeammin kuin osasin odottaa

Alkusyksy, ja harjoittelu lähenee loppuaan. Raitiovaunumatka vaihtuu metromatkaksi uuden kodin myötä ja kesämekko kevyttoppatakiksi. Yhtäkkiä asiat, jotka olivat uusia, ovat muuttuneet tutuiksi. Aika on kulunut nopeasti, mistä saan kiittää työkavereitteni seuraa ja tukea sekä monipuolisia ja kiinnostavia työtehtäviäni.

Harjoittelussa opittua voin kantaa mukanani tulevaan. Tiedonhaku-, tiedonhallinta-, viestintä- ja kirjoitustaitoni ovat hioutuneet. Substanssiosaamiseni liittyen eduskunnan ja valtionhallinnon toimintaan syventynyt. Kirjaston prosessit ovat olleet minulle täysin uusi aluevaltaus. Yhteiset palaverit kollegoiden kanssa ovat opettaneet asiantuntijatyön arkea, ja olen oppinut tasapainottelemaan avun kysymisen, yhteistyön ja itsenäisten työtehtävien välillä.

Katselen punertavia puita Eduskuntakadun vieressä ja lähden kotiin.



  1. Harjoittelun myötä lukemiseksi voi tarttua mm. eduskunnan historiaa, kansalaistoiminnan muutoksia, sotien jälkeisen ajan työpsykologiaa sekä salaliittoteorioita.
  2. Eduskunta ja sen ympäristö on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia ja taidetta, jota bongailla työpäivien aikana.
  3. Harjoittelussa pääsee myös tutustumaan esimerkiksi vallan kuppilaan, uima-altaaseen ja saunaan.
Verna Ruokonen

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

EUROOPPA-FOORUMI TURUSSA 25.8-27.8.2021

Järjestyksessään neljäs Eurooppa-foorumi järjestettiin 25.–27. elokuuta jo perinteisesti Turussa. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Tapahtuman seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa pyritään käymään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehityksestä.


Kuvassa ihmiset istuvat paneelikeskustelussa.

Tapahtuma järjestettiin toista kertaa terveysturvallisena hybriditapahtumana, jossa suuri yleisö osallistui keskusteluihin verkon välityksellä. Itsekin osallistuin tapahtumaan viime vuoden tapaan etänä. Kaikki tapahtuman ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. Kolmen päivän aikana toteutettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana yli 2700 uniikkia kävijää.

Käsittelen tässä blogikirjoituksessani kolmea foorumissa käytyä tiedeaiheista keskustelutilaisuutta, jotka käsittelivät tekoälyä, rokotteita ja ilmastonmuutosta.

 

Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä?

Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä? -keskusteluun osallistuivat Turun yliopiston professori Tapio Salakoski, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Elina Kontio, Åbo Akademin professori Johan Lilius, Åbo Akademin lehtori Anna-Greta Nyström sekä Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen.

Tilaisuuden aluksi professori Wendy Hall Ada Lovelace-instituutista ja professori M.A.Girolami Alan Turing-instituutista lähettivät videotervehdyksensä keskusteluun osallistujille. He pitivät tekoälyn kenties suurimpana riskinä, että sen toimintaan vaikuttaa liiaksi omat ennakkoasenteemme. Tekoäly ei ainakaan vielä kykene toimimaan objektiivisella tavalla. Arkielämäämme miellyttävinä/helpottavina piirteinä Girolami mainitsi, että esimerkiksi Amazon ohjaa meille mieltymystemme mukaisia tuotteita. Tai että voimme löytää vanhan kaverin Facebookin avulla. He kuitenkin muistuttivat, että varsinainen tekoäly on vielä kaukana tulevaisuudessa. Emme vieläkään tiedä esimerkiksi, mitä tietoisuus on.

Elina Kontio totesi, että tekoäly mahdollistaa meille tehokkaammat, paremmat päätökset terveydenhuollossa. Pystymme keräämään dataa yhä useammasta paikasta sekä myös käsittelemään sitä. Esimerkiksi kuvantamisdatan analysointi kehittyy tekoälyn myötä. Johan Lilius esitti, että tekoälyn tuottamat tehokkuus- ja rahalliset hyödyt on punnittava huolella. Meillä ei ole työkaluja arvioida datan riittävyyttä; keskeinen ongelma yleensäkin tekoälyn käytössä. Emme siis tiedä, mikä on riittävä määrä dataa. Yleensä yhteiskunta päättää, mikä on sovelias riskitaso; ”tämä on nyt ok” ja sen mukaan toimitaan.


Kuvassa ihmiset istuvat maskit kasvoillaan.


Anna-Greta Nyströmin mukaan olemme vielä alkutaipaleella tekoälyn suhteen. Esimerkiksi tilanne, jossa huippukirurgi tekee työn New Yorkissa ja joku robotti pystyisi kopioimaan sen ja tekemään saman työn Turussa. Siellä emme vielä ole. Mika Viljanen esitti, että säädämme lakeja, jotka pyrkivät ratkomaan jonkun tieteen paradigman. Esimerkkinä EU:n tietosuoja-asetus (GDPR), joka tuli voimaan vuonna 2018. Viljasen mielestä se kehikko, jota asetus säänteli oli peräisin jostain 1970-luvulta, eikä sitä oltu päivitetty tähän päivään. Salakoski muistutti puolestaan, että Kiina on irrallaan läntisestä eettisestä kehikosta, esimerkkinä heillä käytössä olevat kasvojentunnistusohjelmat.

Datan luotettavuudesta Kontio huomautti, että data on hyvin validoitua, mikäli se tulee luotettavista lähteistä. Luotamme laitteisiin, jotka tuottavat oikean tiedon. Terveydenhuollon tuottama tieto perustuu näyttöön. Mutta voimmeko luottaa esimerkiksi kansalaisen itse ottamaan verenpainemittaustulokseen? Se riippuu oleellisesti käytetystä laitteesta.

Mika Viljanen näki uhkana sen, että ihmiset eivät opi enää asiantuntijoiksi, koska asiantuntijatyö katoaa tekoälyn myötä. Hän jatkoi mainitsemalla pörssikurssiromahduksen USA:ssa, ongelma oli pieni häiriö ja algoritmi lähti treidaamaan omaan suuntaansa. Algoritmien käyttö jo itsessään johtaa ongelmiin, riskien toteutumiseen. Eli riskipotentiaalia tuo se, että tekoälyjärjestelmä systematisoi toimintaa (kone tekee juuri sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään) & kiihdyttää toiminnan vauhtia (varoventtiilit häviävät). Hän jatkoi kysymällä vastaamisvelvollisuudesta (accountability)ja siitä kuka maksaa (liability). Kuka vastaa, jos puhutaan vahingonkorvausvastuusta, rikosoikeudellisesta vastuusta? Ei varmaan kukaan, Viljanen totesi.

 

Rokotteet ja infokuplat

Toisena keskustelun aiheena oli rokotteet ja infokuplat. Keskustelijoina olivat Turun yliopiston tohtorikoulutettava Kristiina Makkonen, psykologian dosentti Anna Soveri, tutkimusassistentti Rasmus Sirén, valtiotieteen professori Kim Strandberg ja lääkäri, professori Juhani Knuuti.

Mikä aiheessa kiinnosti osanottajia? Juhani Knuuti kertoi, että tiedeviestintä kiinnostaa. Lääketiede tutkitun tiedon alueella on vain 200 vuotta vanhaa. Rokotteet ovat yksi keskeisistä lääketieteen saavutuksista. Sieltä se hänen halunsa vaikuttaa tulee, koska rokotteet kyseenalaistetaan. Rokotevastaisia on ihmisissä vain muutama prosentti, epäröiviä on jo enemmän. Tämän takia epäröivien tulee olla viestinnän kohde. Ilman luottamusta mikään viesti ei mene perille. Jos ihminen ei luota terveydenhuoltojärjestelmään, ei hän luota myöskään järjestelmän laatimiin viesteihin!

Kristiina Makkonen muistutti, että WHO:n mukaan rokote-epäröinti on top 10:ssä terveysuhissa. Kouluissa voisi opettaa, miten eri rokotteet toimivat. Anna Soveri kysyi, miksi osa ihmisistä ei halua ottaa rokotetta? Tähän pitää yrittää vaikuttaa viestinnän parantamisella ja virheellisen tiedon korjaamisella. Virheellinen tieto usein johtaa rokote-epäröintiin. Korjaava tieto ei jää kuitenkaan yhtä hyvin ihmisen mieliin kuin alkuperäinen virheellinen tieto.  Jos päätän ottaa rokotteen, luotan asiantuntijatietoon. Silloin hyödyt ovat suuremmat kuin riskit/haitat. Soveri näki ongelmana sen, että nykyään tulee tieteellisiksi kutsuttuja julkaisuja verkkoon, joita ei ole vertaisarvioitu. Hän jatkoi, että pandemia on juuri tällainen tilanne, jossa syntyy rokotekriittisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Ihmiset etsivät kriisiin jotain kontrollia, joka auttaa selviytymään tilanteesta.

Kim Strandberg kysyi, miksi ihminen joutuu infokuplaan? Nuoren ihmisen on hankala tunnistaa oikea tieto, tutkittu tieto. Informaatiovirta on niin suurta somessa. Knuuti lopetti tilaisuuden optimistisemmalla sävyllä ja totesi, että suurin osa suomalaisista on fiksua, koulutettua porukkaa. Siksi väestö pystyy ymmärtämään luotettavan tiedon.


Kuvassa paneelikeskusteluun osallistuvat.

 

Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa - miten Suomen tulisi suhtautua?

Kolmantena aiheena oli Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa-miten Suomen tulisi suhtautua? Keskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Ville Niinistö, Valtioneuvoston kanslian EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen sekä ST1- energiayhtiön johtaja Timo Huhtisaari.

Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 laajan säädösehdotuspaketin (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Johanna Kentala-Lehtonen esitteli ilmastopaketin keskustelun aluksi. Kyseessä on iso kokonaisuus, jolla on vaikutuksia kaikille talouden sektoreille. Vuonna 2019 EU ilmoitti ilmastoneutraaliuden olevan tavoitteena vuoteen 2050 mennessä. Green deal-ohjelma toimii siihen keinona. Vuoteen 2030 mennessä tulee vähentää päästöjä 55 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Fit for 55-Paketti sisältää keinot tähän tavoitteeseen. 55-valmiuspaketti koostuu toimenpiteistä seuraaville aloille: ilmastotoimet, päästökauppa, uusiutuva energia, energiaverotus, liikennepäästöt, lento- ja meriliikenne sekä sosiaalinen ilmastorahasto. Valtioneuvoston tiedotteessa on esitelty tarkemmin lainsäädäntöpaketin sisältöä.

Ville Niinistö totesi, että olemme jo hukanneet vuosikymmeniä, koska emme ole muuttaneet taloutta kestäväksi. Suomen hiilineutraaliustavoite on vuosi 2035. EU:lla sama tavoite on vuosi 2050. Tämän vuoksi kaikki investoinnit tulee olla jo tällä hetkellä päästöttömiä. Niinistön mukaan energiantuotanto on helpompi puoli, vaikeampi on se kulutuspuoli. Tuuli- ja aurinkoenergian kasvu jatkuu. Aurinkoenergia tulee olemaan globaalisti johtava energiamuoto. Niinistö muistutti, että jäsenmaat ja parlamentti neuvottelevat lopulliset ilmastolait; niitä ei ole vielä hyväksytty! Tämä on vasta esitys. Seuraavat 1-2 vuotta neuvotellaan ja hiotaan pakettia. Hän lisäsi, että kaikki ilmastoskenaariot lähtevät siitä, että energiateollisuus on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siksi Fitfor55-paketin toimeenpanon tulee olla ripeää ja energiantuottajien päästöt on laskettava nopeasti.

Timo Huhtisaari kertoi, että kesällä tullut komission ilmastopaketti ei ollut yllätys. Hän uskoi, että pääsemme kyllä näihin päästötavoitteisiin. Yhdeksän vuotta eli vuosi 2030 on kyllä mahdottomuus. Sitä kohti on tietenkin mentävä. Ehkä vuosi 2035 olisi realistisempi? Hän lisäsi, että sähkö tulee korvaamaan henkilöliikenteessä nykyisiä energiamuotoja. Huhtisaari lopetti esityksensä kehotukseen: ”Kääritään hihat ja aletaan hommiin!”

 

Tommi Peuhkurinen

Valokuvat: Turun kaupunki - ePressi 

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Parantumaton maailmanparantaja Jyrki Kasvi


Kuva: Jyrki Kasvi luovuttamassa vaalikampanja-aineistojaan
Eduskunnan kirjaston johtaja Antti Virrankoskelle.

Jo toinen koronakevät on ollut monelle lajitoverille raskasta aikaa. Itse olen saanut voimia yllättävästä suunnasta, veteraanikansanedustaja Jyrki Kasvilta, joka siirrettiin saattohoitoon tammikuussa 2021. 

Jyrki Kasvi ehti toimia vihreiden kansanedustajana 12 vuotta. Häneltä diagnosoitiin virtsarakon syöpä jo keväällä 2003. Taistelu uusiutuvien terveysongelmien kanssa on jatkunut eduskuntatyön lomassa. Voimat eivät riittäneet enää edustajanpaikan uusimiseen kevään 2019 eduskuntavaaleissa. 

Veteraanikansanedustaja Jyrki Kasvi antoi viime joulun alla haastattelunsa Eduskunnan muistitietoarkiston kokoelmaan. Noin viisituntinen haastattelu tehtiin etänä Teamsin videoyhteyden välityksellä. Tämä sopii erityisesti Kasvin tapaukseen: hän on kansanedustajanakin pyrkinyt siihen, että Suomi olisi sekä maailman edistynein että arvoiltaan kehittynein digitaalinen yhteiskunta.

Valmis veteraanihaastattelu tavataan lähettää haastateltavalle tarkastuskierroksen jälkeen. Kun tieto Kasvin syöpähoitojen lopettamisesta oli tullut julkisuuteen tammikuun lopulla, minua arvelutti lähestyä Kasvia vähäpätöisellä asialla. Sähköpostivastaus (”Hola!”) tuli kuitenkin nopeasti ja hommat hoituivat tehokkaasti. Kasvi luki haastattelutekstin ja teki hyödyllisiä tarkennuksia, kiitos niistä!

Veteraanihaastattelun lopussa keskusteltiin kampanjamateriaaleista, joita Jyrki Kasvillekin oli kertynyt monista vaaleista. Maanantaina 19.4.2021 hän kävi luovuttamassa kampanja-aineistojaan osaksi Eduskunnan kirjaston vaalimainoskokoelmaa. Lämmin kiitos tästäkin lahjoituksesta!

Me kaikki lähdemme täältä, kun aika on täysi. Jyrki Kasvi on jakanut pysäyttäviä kokemuksiaan julkisuudessa, mutta kaikissa henkilöjutuissa on ollut mukana toivoa: onko kääntämättä vielä kiviä, joiden avulla matkaa voidaan pidentää? Ei voi kuin ihmetellä asennetta ja hengen vahvuutta, joka hänestä on tänä keväänä välittynyt. 

Tulevaisuuteen katsovan parantumattoman maailmanparantajan elämänasenne avautuu myös Kasvin lempimotosta: ennemmin naiivi ja väärässä kuin kyyninen ja oikeassa.


Joni Krekola
Eduskunnan muistitietoarkiston tutkija

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

”Älä mainitse koronaa kertomuksessa”

 
Kirjaston vuosi 2020 oli mitä merkillisin. 

Kun tuli aika toimittaa kirjaston toimintakertomus, tuskailin ajatuksella, miten masentava tarina siitä tulisi, korona sitä ja korona tuota. Ennätin sanomaan ääneen sisällöntuottajille, että ”voisitteko olla mainitsematta koronaa tekstissänne kovin montaa kertaa”. Mutta eihän se niin mene. Minut palautettiin nopeasti maanpinnalle. Kertomus kun on myös historiadokumentti. 

Kertomus valmistui totutun prosessin mukaisesti. Sisältö koottiin, toimitettiin, kuvitettiin, oikoluettiin, käännettiin, taitettiin, oikoluettiin, painettiin ja luovutettiin istuntoyksikköön eduskuntakäsittelyä odottamaan.  

Siitä tuli asiallinen valtiopäiväasiakirja. Ehkä totisempi kuin normaalisti. Virallisen tekstin rivien välistä voi kuitenkin lukea myös tarinoita seuraavista, historiallisista asioista.  

Vuosi 2020 oli tunteiden vuosi. 

Tiuhaan vaihtuvien, ehkä ennen harvoin tarvittujen ja mieltä painavien tunteiden vuosi.  

Hätäännys, epätietoisuus! Meidän oli suljettava kirjasto maaliskuussa kertaheitolla. Kiireistä tiedottamista asiakkaille. Sulun kesto? Miten toimimme? Miten voimme palvella asiakkaita? Mitä vastaamme kysyvälle? Apua!

Pelonsekainen ilo, pettymys! Kesän tullen saimme luvan avata kirjaston, vaikkakin rajoitetuin palveluin. Asiakaspalveluun suojapleksit, asiakkaille tarkoin rajattu reitti kirjojen palautukseen ja varausten noutoon. Erilaista, outoa, mutta kuitenkin toimivaa. Työterveyslääkärimme tarkastamaa. Turvayksikön kontrolloimaa. Mutta kauniin kesän jälkeen tuli takapakkia ja kirjaston ovet suljettiin taas. 

Hämmennys, epävarmuus, yksinäisyys! Heti maaliskuussa meidän oli kerättävä nopeasti kimpsumme ja kampsumme ja siirryttävä etätöihin. Onneksi digiloikkamme oli sujuva, kiitos sisäisen koulutuksemme ja työpaikan hyvän teknisen valmiuden. Tosin Teams-kanssakäymisen jatkuessa kuukaudesta toiseen digitaidoista alkoi saada tarpeekseen, ja perinteinen kokoushuone, hyvä tuoli, ruutuvihko, kynä, kahvimuki ja työkaverit ”ihan livenä” kävi kuulostamaan aivan taivaalliselta vaihtoehdolta.  

Suru, harmi, ilo! Asiakastapahtumia ei voitu järjestää. Valmiiksi sovitut ja suunnitellut näyttelyt siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Nuorten kuvataidekoululaisten näyttely kansanedustajien kuvista? Ehkä kesällä, syksyn tullen, seuraavana keväänä, miettimistä ja epätietoisuutta. Iloksemme ennätimme järjestämään luentomme Oodissa ja yhden Keskustellaan kirjoista -tapahtuman vuoden alkumetreillä. Tunsimme iloa, kun osasimme tuottaa kirjaston avoimet koulutukset verkkokoulutuksina. 

Helpotus, huojennus! Kaiken tämän yleisen tuskailun ja tempoilun vuotena kirjaston hankinta, tietopalvelu ja arkisto saattoivat jatkaa hyvää työtään liki hankaluuksitta.  Asiakkaat saivat palvelua – ehkä parempaakin kuin normiaikana. Etätyössä tietopakettien kirjoittamiseen oli enemmän aikaa ja työrauhaa. Kiitos Suomen hallituksen, tietopalvelukysymyksille ja -paketeille löytyi uusia aiheita nopealla tahdilla – ja siitäkin selvittiin. 

Kiire. Keskittyneisyys! Kirjastojärjestelmä, tuo koko kirjastotoiminnan sydän, oli vaihtovuorossa kesällä. Ehkä koronasta johtuen – sen ansiosta tai siitä huolimatta – projekti eteni aikataulussaan kuin pikajuna. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön sivullisen silmin ”vähän niin kuin salaa”. Hupsis, siinä se nyt on käytettävissänne. Ei kuitenkaan unohdeta, että iso joukko kirjastolaisia ahersi vuoden verran hihat käärittyinä ja tunteet tiukasti fokusoituina tämän projektin kimpussa. Saivat olla ylpeitä itsestään.

Tunteita, monenlaisia. Tätä kaikkea ja paljon muutakin oli kirjaston vuosi 2020.   

 Ja se korona oli mainittava jokusen kerran. 


Arja Bellinger

Linkki:Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2020