Arkistoista, asiakirjoista ja niiden liepeiltä

Kuva:Hanne Salonen/Eduskunta

Asiakkaiden tietopalvelukysymysten ratkominen on mielenkiintoista puuhaa. Joskus saa todella käyttää mielikuvitustaan, kun yrittää etsiä vastauksia. Toiset kysymykset puolestaan ovat rutiinikysymyksiä, mutta aina on yhtä mukavaa saada asiakas tyytyväiseksi. Kaikesta yrityksestä huolimatta, aina ei vastausta asiakkaan kysymykseen löydy. Usein näitä kysymyksiä miettii vielä pitkään ja pohtii olisiko asiakkaan kaipaama tieto kuitenkin jostakin löydettävissä. Eduskunnassa olen ollut muun muassa mukana selvittämässä roskalavalta poimittujen tuolien alkuperää, eduskunnan istuntosalin parven ”oikea” ja ”vasen” tekstien merkitystä tai Pohjoismaisten parlamenttien välisten hiihtokilpailujen ulkomaisten vieraiden nimiä.


Myös arkistojen järjestäminen on kiinnostavaa työtä. Varsinkin yksityisten ihmisten, seurojen ja kerhojen asiakirjojen läpikäyminen ja järjestäminen tarjoavat uuden kurkistusikkunan historiaan. Asiakirjat voivat olla viihdyttäviä, tunteellisia, surullisia, hauskoja, mutta ennen kaikkea informatiivisia. Valitettavasti vain tuntuu, että mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä niukemmaksi asiakirjojen tietosisältö käy. Välillä tuntuu, että myös asiakirjoissa täytyy teksti tiivistää twiiteistä tuttuun 140 merkkiin. Eduskunnan arkistossa ei ole henkilöarkistoja, mutta esimerkiksi eduskunnan yhteydessä toimivien kerhojen asiakirjoja on jo toimitettu keskusarkistoon.

Aika ajoin eri medioissa näkee raflaavia otsikoita, miten jokin asiakirja on löytynyt arkistosta. Ihan kuin asiakirja olisi ollut hukassa. Yleensä asia ei kuitenkaan ole näin, vaan asiakirja on arkistossa provenienssinsa mukaisella paikalla odottamassa käyttäjää. Asiakirjan tietosisältö voi yllättää käyttäjänsä.

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Arkistolaitos ehti juuri täyttää 200 vuotta. Suomen vanhin keskusvirasto, Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta, perustettiin jo vuonna 1799. Suomen vanhin säilynyt asiakirja, kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille, on 700 vuotta vanha. Kun tämä asiakirja ”löydettiin”, sitä epäiltiin pitkään kopioksi tai väärennökseksi.

Kuva:Hanne Salonen/Eduskunta

Eduskunnan arkistollakin on ikää jo 145 vuotta. Vanhimmat asiakirjamme ovat vuodelta 1863. Tiedätkö, että arkistostamme on hallituksen ja kansanedustajien hallitusmuotoa koskevan 8.7.1918 järjestetyn kokouksen pöytäkirja? Suomen arkistot ovat täynnä aarteita, jotka odottavat vain käyttämistä. Tule, ja yllätä itsesi.

Jari Suutari