Parlamenttikirjasto

perjantai 30. syyskuuta 2011

Kirjastotyön etiikka - mitä se on?

Kirjastoalalla pohditaan eettisiä kysymyksiä samaan tapaan kuin muillakin aloilla, esimerkkinä lääkärit tai juristit. Miten toimii hyvä kirjasto, mitkä arvot kirjastotyöntekijöitä ohjaavat? Tämän päivän kirjastoetiikan haasteet liittyvät mm. tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja sananvapauteen.

 Kirjastoalan etiikkatyöryhmä laati uudet kirjastotyön eettiset periaatteet pitkällisen keskustelun jälkeen v. 2009. Niistä on äskettäin tehty julkaisu, joka on luettavissa verkossa ja painettuna. Eettiset periaatteet on ilmaistu julkaisussa kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti).

Etiikkatyöryhmän toimeksiantajina olivat Suomen kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen tieteellinen kirjastoseura. Etiikkatyöryhmän wiki-sivuilta voi lukea, miten eettiset pohdinnat kulkivat ja työ edistyi. Niiltä näkee myös, miten laajan tausta-aineiston etiikkatyöryhmä työssään otti huomioon. Osa wikissä luettavissa olevista työryhmän jäsenten kommenteista on otettu nyt julkaistujen eettisten periaatteiden kommenttiosuuteen antamaan taustatietoa tiiviiksi muotoilluille periaatteille.

Kirjastotyön eettiset periaatteet on tarkoitettu julkisissa kirjastoissa ja tietopalveluissa työskenteleville ammattilaisille ohjenuoraksi työssä. Kirjastonkäyttäjiä kirjastotyön eettisten periaatteiden tuntemus auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään kirjastojen tehtäviä ja niiden ulottuvuuksia.


"Kirjastotyön eettiset periaatteet (ks. koko julkaisu linkistä)

Kirjastoammattilaisen tehtävät
1. Edistämme osallisuutta tarjoamalla pääsyn tietoon, ideoihin ja kulttuuriseen aineistoon.
2. Takaamme monenlaisen luovan toiminnan dokumentoitujen tulosten saatavuuden ja edistämme niiden syntymistä tarjoamalla käyttäjille mahdollisimman monipuoliset kokoelmat ja niihin liittyvät palvelut.
3. Säilytämme ja annamme käyttöön kansallista kulttuuriaineistoa.
4. Edistämme sekä omaehtoista että tavoitteellista oppimista ja itsensä kehittämistä.
5. Tuemme aktiivista kansalaisuutta sekä kriittistä suhtautumista mediasisältöihin.
6. Edistämme kulttuurista monimuotoisuutta.

Puolueettomuus
7. Kehitämme kokoelmia ja tarjoamme palveluita ammatillisin perustein, emme poliittisten, moraalisten, uskonnollisten tai henkilökohtaisten mieltymystemme perusteella.
8. Ammattitaitomme sekä kirjastojen aineistot ja palvelut ovat kaikkien ulottuvilla katsomatta ikään, uskontoon, sosiaaliseen asemaan, rotuun tai muuhun ulkoiseen tekijään.
9. Toimimme puolueettomasti ja luottamuksellisesti ja takaamme kirjaston käyttäjien yksityisyyden ja nimettömyyden.

Kannanottoja hyvän elämän puolesta
10. Edistämme reilujen pelisääntöjen noudattamista kirjastoissa ja verkossa.
11. Kehitämme kirjastoa julkisena tilana, joka on avoin, epäkaupallinen ja turvallinen fyysinen ja virtuaalinen ympäristö kaikille.
12 Seuraamme, selvitämme ja otamme huomioon käyttäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen järjestämisestä.

Työyhteisö
13. Toimimme yhteistyössä muiden kotimaisten ja kansainvälisten kirjastojen ja tietopalvelujen kanssa.
14. Tunnemme henkilökohtaista vastuuta omas¬ta ja työyhteisömme kehityksestä ja ylläpidämme aktiivisesti ammattitaitoamme.
15. Arvostamme ja tuemme muita ammatissa toimivia kollegoja.
16. Täytämme velvollisuutemme sekä kirjastojen käyttäjiä että työnantajaa kohtaan." (Kirjastotyön eettiset periaatteet s. 3)


Eduskunnan kirjaston ammattieettiset ohjeet
 
Myös Eduskunnan kirjastossa on pohdittu kirjastoammatillista etiikkaa. Julkaisimme omat ammattieettiset ohjeemme kolmella kielellä syksyllä 2006. Ne ovat rakenteellisesti toisenlaiset ja ehkä pragmaattisemmat kuin kirjastoalan etiikkatyöryhmän laatimat periaatteet mutta sisällöllisesti näissä on myös paljon samaa. Esimerkiksi puolueettomuus, luottamuksellisuus ja verkostoituminen ovat kantavia ajatuksia kummassakin koodistossa.


Kirjastotyön yleiset eettiset periaatteet ovat helposti ja täysin sovellettavissa ja noudatettavissa myös Eduskunnan kirjastossa omien ammattieettisten ohjeidemme rinnalla.


Eduskunnan kirjaston ammattieettiset ohjeet päättyvät mainintaan eettisen keskustelun jatkamisen välttämättömyydestä. Kirjastossa onkin tuoreen strategian ja eduskunnan kansliassa käytävän arvokeskustelun myötä sovittu, että ammattieettiset ohjeet otetaan uudestaan tarkasteluun niin että ne päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita kirjastotyön etiikalle.


  
Sirkka-Liisa Korkeila


Linkkejä:














perjantai 23. syyskuuta 2011

TULEVAISUUDEN AUTOMAATTIVIRKAILIJAN AJATUKSIA

Juba Tuomolan musta huumori naurattaa Viivi ja Wagner -sarjakuvassa. Wagner-sika menee kirjastoon, jossa on vain siivooja, joka opastaa automaatille. Wagner painelee nappuloita, ja laitteen luukusta kolahtaa ulos teos. ”Nurmijärven kunnalliskertomus. Enhän minä tätä halunnut!”

Charlie Chaplinin elokuvaklassikko Nykyaika lienee yksi tunnetuimmista teoksista, jossa nauretaan ihmisen koneistamisvimmaa. Alla sykkii pelko ja epäluulo koneita kohtaan. Tšekki Zdeněk Miler loi toisen klassikon, animaatiohahmo Myyrän, jonka tarinoissa tutustutaan mm. täyskoneistetussa kodissa elävään mieheen.

Kotonani kyläilevällä mummollani oli tapana pyytää minua avaamaan hänelle televisio, kun olin lapsi. Oivalsin kysyä miksei hän avaa sitä itse, ihan kuin kotonaankin. Mummo vastasi: ”No sehän voi vaikka räjähtää!”

Kehruu-Jennystä lähtien on automaatio ollut sekä helpotus että potentiaalinen uhka ihmiselle. Asiaa tavallaan kuvaa vitsi tulevaisuuden tehtaasta, jossa on vain kaksi työntekijää, mies ja koira. Mies antaa ruokaa koiralle, ja koira pitää huolen siitä, ettei mies koske mihinkään.

Helsinkiläiset ovat tottuneet kaupungin ja yliopiston kirjastojen lainaus- ja palautusautomaatteihin. Kuulemma Kallion kirjaston remontin jälkeen on joku ollut tyytymätön ”rekankonttiin” eli kirjastoautomaattiin.

Kaverini hämmästeli joskus 80–90-lukujen taitteessa 14 000 asukkaan kotikaupunkinsa kirjastoa, jossa oli kahdeksan työntekijää. ”Mitä nekin kaikki siellä oikein tekee!?” Käyttäjälle kirjastoammattilaisen työtehtävät hyvin usein näkyvät tyyliin ”joku tiskillä vetää viivakoodia”. Siitä ei enää olekaan pitkä matka siihen Nurmijärven kunnalliskertomukseen.

Vastikään asiakkaani kiitteli vuolaasti, että on mukavaa kun Eduskunnan kirjastossa vielä saa oikein ihmispalvelua. Häntä puistatti automaatti, jota oli äskettäin käyttänyt. Asiakas oli huolissaan yleisestä ihmiskontaktien vähenemisestä, etenkin nuorten kohdalla.

Eduskunnan kirjastossa ei ole lainausautomaattia – vielä. Säännöllisin väliajoin jotkut uudet asiakkaat etsivät automaattia tottumuksesta. Automaatin tähyäjää saattaa naurattaa, kun vastaan: ”Valitan, meillä on vain näitä ihmisiä.” Asiakas on kuitenkin tyytyväinen saadessaan henkilökohtaista palvelua. Automaattia hän on etsinyt toimiakseen oikein lainaustilanteessa.

Eduskunnan kirjaston asiakkaat lähestyvät meitä monin tavoin: henkilökohtaisesti, puhelimella, sähköpostilla, Facebookissa ja web-sivujen kautta. Eduskunta-asiakkaat ottavat yhteyttä myös putkipostilla. – Automaattiasiakasta ei nimittäin sentään vielä ole keksitty!


Raija Hietala

tiistai 13. syyskuuta 2011

Kirjat ja politiikka

Tarja Cronberg aloitti kesäkuussa tehtävänsä Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän seurasi europarlamentissa Heidi Hautalaa, joka tuli valituksi kehitysministeriksi Kataisen hallitukseen.

Vihreän langan haastattelussa Cronberg kertoo, kuinka vaikeata oli tehdä päätös palata politiikkaan. Lopullinen päätös syntyi Yhdysvalloissa, kun hän lainasi paikallisesta kirjastosta Jeremy Rifkinin kirjan The European Dream. Luettuaan kirjan Cronberg teki päätöksen ottaa vastaan eurokansanedustajan tehtävä, sillä hän tajusi tahtovansa rakentaa eurooppalaista unelmaa.

Cronbergin kertomus kirjastokäynnistä Yhdysvalloissa on pieni tarina, joka avaa kuitenkin suuren kysymyksen: miten kirjat vaikuttavat poliitikkoihin?

Olen parhaillaan työryhmän kanssa rakentamassa Eduskunnan kirjastoon näyttelyä "Mekin olemme lukeneet joitakin kirjoja – suomalaisen politiikan tärkeimmät kirjat 1917 –."

Näyttelyssä kansanedustajat mm. kertovat, millä tavalla kirjat ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen toimintaansa. Kertomuksista paljastuu viisi keskeistä syytä, miksi kirjat ovat tärkeitä kansanedustajille.

Kirjat herättävät poliittisesti. Kansanedustajat usein mainitsevat lukukokemukset perusteluna sille, miksi ovat omaksuneet oman poliittisen näkemyksensä. Esimerkiksi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on kertonut lukeneensa 12 –vuotiaana Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla:

"Siinä piirretty tarina torppariyhteiskunnasta ja sen epäkohdista todella kosketti ja muutti ajatteluani. Kaikesta tästä minulle syntyi voimakas ajatus, että työn tekijälle kuuluu myös osuutensa työn tuotoksista. Se ajatus on ohjannut minua siitä lähtien."

Kirjat antavat tietoa. Kansanedustajan työ on tiedon hankintaa ja käsittelemistä. Erityisen tärkeätä kirjojen lukeminen on oppositiopuolueiden kansanedustajille, koska tavallisesti heillä ei ole käytössään yhtä paljon asiantuntijoita kuin hallituspuolueiden edustajilla. Kirjoista luetun tiedon perusteella kansanedustajat voivat arvioida hallituksen politiikkaa ja esittää sille tarvittaessa vaihtoehtonsa. Kuten Veikko Vennamo sanoi lunastuslainsäädännön yhteydessä vuonna 1977:

"Maanpakettilakien todellisuudesta on professori Veikko O. Hyvönen kirjoittanut ansiokkaan kirjan Maapaketti. Tämä professori Hyvösen suunnitelma on parempi kuin hallituksen esitys, jossa taustavoimina ovat olleet sosialismiin pyrkivät lainvalmistelijat. SMP:n mielestä professori Hyvösen ehdotus on myös parempi kuin laki- ja talousvaliokunnan ja suuren valiokunnan mietintö. SMP:n kansanedustajien tekisi siis mieli ehdottaa pykälä pykälältä maapakettilait hyväksyttäviksi professori Hyvösen ehdotuksen mukaisina."

Kirjat kehittävät poliittista taitoa. Tiedon lisäksi kansanedustajat tarvitsevat myös poliittista taitoa edistääkseen äänestäjiensä asioita. Lukemalla kirjoja kansanedustajat oppivat ihmisistä, yhteiskunnasta ja politiikasta. Samalla he kehittävät puhetaitoaan, sillä he löytävät kirjoista erilaisia metaforeja ja kielikuvia, joita voivat käyttää poliittisessa retoriikassa. Vuonna 1917 edustaja Yrjö Sirola väitti, että kirjojen korkea hinta on esteenä suomalaisen politiikan kehittymiselle, koska kansanedustajilla ei ole varaa lukea riittävästi:

"Minä valitan sitä, että meidän maassamme politiikan alalla ammattitaito on huono, koska meillä on liian vähän ammattipolitikoitsijoita. Minulla itselläni, sen tunnustan, olisi vilpitön halu kehittää itseäni sellaiseksi, mutta nykyään esimerkiksi kirjain hinnat ovat niin hirvittävän korkeita, että näitä välttämättömiä ammattikehityksen välineitä ei juuri kannata hankkia. "

Kirjat auttavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Kansanedustajat lukevat kirjoja myös löytääkseen niistä uusia ajatuksia ja ideoita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Kirjat voivat avata uusia näkökulmia eduskunnassa käsiteltäviin asioihin, kuten edustaja Paavo Aarniokoski kertoi vuonna 1940:

"Minulla on aina ollut se käsitys, että Pohjolassa, varsinkin Lapin läänissä, luonto on karua ja viljan viljelys kannattamatonta. mutta luettuani kirjan Kappale Karjalaa ja Perä-Pohjolaa minun täytyy kokonaan asettua toisesta perspektiivistä katselemaan Perä - Pohjolan maita asutuskysymyksen kannalta."

Kirjat puhuttavat. Monet kansanedustajista lukevat kirjoja kehittääkseen puhetaitoaan – tai osallistuakseen ajankohtaiseen kulttuurikeskusteluun. Kansanedustajat ovat eduskunnassa mm. väitelleet, kertooko Aleksis Kiven Seitsemän veljestä suomalaisten taipumuksesta eristäytyä muusta maailmasta, loukkaako Jaroslav Hašekin Kunnon sotamies Švejk sotilaskunniaa, vaarantaako Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristo maamme suhteet Neuvostoliittoon ja kuvaako Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema totuudenmukaisesti kehitysmaita.


Tervetuloa lokakuussa tutustumaan näyttelyyn !

Timo Turja

perjantai 2. syyskuuta 2011

Maksullista ja maksutonta tulostusta

Eduskunnan Tietohallinnon kanssa sovittiin, että kirjaston kesäkiinniolon aikana (18.-31.7) asiakastyöasemien ohjelmistoja  päivitetään ja samalla otetaan käyttöön maksullinen tulostus. Tästä kirjaston hallitus oli tehnyt päätöksen jo maaliskuussa 2011, mutta sen toimeenpanoa lykättiin loppukesälle. Kirjaston hallituksen maaliskuiseen päätökseen sisältyi ehto, jonka mukaan ainakin yhdellä työasemalla tulee säilyttää maksuton tulostus eduskunta-aineiston ja Finlex-sivustolla olevan säädösaineiston osalta.

Käytännössä maksuton tulostus toteutettiin siten, että yksi asiakastyöasema (Neuvontapalvelun takana) viriteltiin web-kioskiksi, josta on pääsy vain Eduskunnan ja Finlex:in sivustoille ja työaseman oheen asennettiin tulostin, jolla tulostus on ilmaista.

Maksullinen tulostus toteutettiin siten, että perinteiset asiakastulostimet poistettiin ja tulostus siirrettiin Yliopistopainon Xerox -kopiokoneille, jotka löytyvät sekä palvelu- että itsepalvelukerroksesta. Käytännössä tulostus tapahtuu siten, että ensin tietokoneelta annetaan normaali tulostuskäsky, jonka jälkeen kopiokoneella suoritetaan varsinainen paperitulostus. Tulosteen saamiseksi ulos kopiokoneesta tarvitaan Yliopistopainon kopiokortti, joita voi esim. ostaa kolikoilla kirjaston taukohuoneesta sekä Yliopistopainon myyntipisteistä.

Aluksi tulostus oli jaettu eri asiakastietokoneiden mukaan niin, että Windows- ja Linux-koneilla oli omat kopiokonetulostimet. Nykyisin Linux-päätteiden tulostus on  poistettu käytöstä ja myös itsepalvelukerroksen kopiokone toimii palvelukerroksen kopiokoneen (oletustulostin) tapaan Windows-koneiden tulostimena . Mikäli palvelukerroksen kopiokoneella on ruuhkaa tai se on rikki, tulostuksen voi siirtää itsepalvelukerroksen kopikokoneelle tai päinvastoin.

Yleisön reaktiot tulostuksen muuttumisesta maksulliseksi ovat vaihdelleet ihmetyksestä ja harmistumisesta neutraaleihin kommentteihin. Joka tapauksessa on selvää, että kopiokoneella tulostaminen on hieman monimutkaisempi prosessi kuin perinteinen tulostaminen. Ensin pitää antaa tietokoneelta tulostuskäsky ja sen jälkeen tulee käydä kopiokortin kanssa vapauttamassa/tulostamassa työ kopiokoneen työjonolta (jota operoidaan, toisin kuin perinteistä kopiointia, kosketusnäytöllä). Mikäli työjonossa on useita töitä, oman työn tunnistaminen voi olla haasteellista, silloin kun tulostetaan internetsivustolta, sillä työjono kertoo vain palvelimen osoitteen. Työjonon Tietoja -välilehdeltä näkee kuitenkin joitakin lisätietoja tulostettavasta tiedostosta - esim milloin lähetetty tulostettavaksi. Suosittelemme, että tietokoneelta tulostettavaksi annettu tiedosto kannattaa käydä tulostamassa samantien - silloin se näkyy työjonossa viimeisenä. Työjonossa tiedostot säilyvät 2 tuntia, jonka jälkeen järjestelmä poistaa ne automaattisesti. Asiakkaan on myös mahdollista poistaa kopiokoneella tulostettavaksi lähettämänsä työ.

Kopiokoneiden yläpuolelle on kiinnitetty tulostusohjeet (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Käyttäjien kannalta kaikkein vaikeinta tuntuu olevan löytää kopiokoneelta tulostuksen työjonovalikko. Tähän päästään painamalla  töiden tila -painiketta. (kts kuva)

Nyt syyskuun alussa, kun  maksullinen tulostus on ollut käytössä kuukauden päivät, voidaan todeta, että kulunut aika on ollut kaikkien toimijoiden osalta uuteen tilanteeseen sopeutumista sekä uusien menetelmien käytön harjoittelua. Ilmeisesti asiakkaat ovat kuitenkin jotenkin saaneet maksulliset tulosteensa. Toivotaan ja pyritään siihen, jatkossa homma sujuu entistä paremmin. Itse toivoisin erityisesti Yliopistopainolta, että kopiokoneen rikkoutuessa ei jouduttaisi odottamaan korjausta useita päiviä ja että kopiokoneet saataisiin korttien sijaan toimimaan mahdollisimman pian esim kännykälllä tai pankkikortilla.

Todettakoon, että Eduskunta- ja Finlexaineistojen  työaseman, jossa tulostus on edelleen maksutonta, käyttö on ollut todella vähäistä, joten muistutan näin lopuksi myös sen olemassaolosta!


Heikki Rajala

PS Eduskunnan kirjasto siirtyi syyskuun alusta taas normaaliin päiväjärjestykseen eli kesäajoista talviaukioloaikoihin. Mikä tarkoittaa, että arkisin kirjasto on taas avoinna klo 9-20 (paitsi maanantaisin ja perjantaisin klo 9-18, lauantaisin klo 9-15). Tervetuloa kirjastoon, myös virka-ajan ulkopuolella, niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat!