Ensimmäinen syksy parlamenttikirjastossa

Eduskunnan istuntotauko, jota muussa yhteiskunnassa myös kesäksi kutsutaan, on enää muisto vaan ja syyskauden parlamenttityö on täydellä teholla käynnissä. Samalla myös kirjaston arki on palannut uomiinsa pienen kesäisen hengähdystauon jälkeen.

Kuva: Antti Virankoski

Minulle uutena palvelujohtajana kaikki tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa. Parlamentin heräämisen huomaa toden totta muustakin kuin asianmukaisella kiivaudella kaikuvista äänimerkeistä täysistuntojen käynnistyessä. Sisään astelevat asiakkaat, sähköpostitse kantautuvat tieto- tai aineistopyynnöt arkistoon ja tietopalveluun, kaukopalvelupyynnöt, syksyn ensimmäiset koulutukset, monenlaiset näyttelyt, uusien tietopakettien julkaisut ja monet muut toiminnot kertovat valtiopäiväarjen alkamisesta.

Kirjasto on aina avoinna kansanedustajille ja muille eduskuntalaisille – myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella. Tänä sähköisten asiakirjojen aikakautena talomme sisäisiä asiakkaita ei siinä määrin näy kirjaston asiakastiloissa kuin ehkä aiempina vuosina, mutta sitäkin enemmän kirjaston palvelut ovat integroituneena osana eduskunnan tietoinfrastruktuuria ja työympäristöä. Kirjaston tavoitteena onkin yhä enemmän tuottaa palveluja siellä, missä tiedon käyttäjät ovat ja silloin kun niille on tarvetta – toisin sanoen kirjasto pyrkii olemaan läsnä tiedontarvitsijan työkontekstissa. Voisi siis jopa sanoa, että tavallaan kirjasto toimisi tehokkaimmin silloin, kun sen olemassaoloa ei enää edes huomaa. Toisaalta kirjastotyön ehdoton suola on asiakkaiden palveleminen eli vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa. Aina, kun olemme saaneet selville asiakkaamme tiedon- tai palveluntarpeen ja kyenneet sen tyydyttämään, voimme kokea onnistuneemme työssämme parlamenttityön tukijoina. Tämän ensimmäisen syksyni aikana olen huomannut, että juuri tämä työ on kirjaston henkilökunnalle erityisen kohottavaa ja suuri ylpeyden aihe.

Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto, mikä on koko maailman mittakaavassa perin harvinaista. Tämä on arvo, mitä kirjasto vaalii ja, josta koko Suomen on syytä olla hyvin ylpeä. Suomi on avoin ja kaikille tasavertainen yhteiskunta, minkä yhtenä kirkkaimpana symbolina voi pitää suomalaisten kirjastojen avoimuutta. Vaikka kirjastomme jo nimensäkin perusteella on ensisijaisesti Eduskunnan kirjasto, on kenellä tahansa kirjaston käyttäjällä mahdollisuus saada käsiinsä sekä valtiopäiväasiakirjat ja niiden taustamateriaalit että mittava kokoelma juridista, yhteiskunnallista ja parlamenttikirjallisuutta. Kaukopalvelun kautta avoimuus ja pääsy tietoon toteutuu kaikille asuinpaikasta riippumatta. Arkisto taas pitää huolen siitä, että suomalaisen demokratian muisti toimii ja valtiopäivätyön läpinäkyvyys toteutuu myös historiallisessa perspektiivissä. 

Kirjasto on monelle tutkijalle ja opiskelijalle tuttu ja tärkeä työympäristö. Tarjoamme kymmenelle valikoidulle tutkijalle vakiopaikan, jossa oman työpöydän lisäksi on mahdollista käyttää kirjaston ja arkiston aineistoja omaan tutkimustyöhön.  Vakiotutkijoiden lisäksi kokoelmamme tarjoavat ainutlaatuisen ja aktiivisesti kehitettävän aarreaitan yhteiskunnalliselle ja juridiselle tutkimukselle. Vaikka virallista statusta ei enää olekaan, voidaan Eduskunnan kirjastoa hyvinkin pitää monessa suhteessa ydinalojemme keskuskirjastona.

Mutta kuten todettua, parlamenttityön tukeminen on kaiken toimintamme ytimessä. Eräänlainen eetostamme kuvaava motto voisikin siis olla: teemme parhaamme, että te voisitte tehdä parhaanne!

Antti Virrankoski
Palvelujohtaja
Eduskunnan kirjasto