Kahden päivän aikana järjestettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja paikan päällä olleiden päättäjien ja asiantuntijoiden lisäksi foorumiin osallistui livelähetyksissä tapahtuman aikana 1500 uniikkia kävijää. Ohjelma striimattiin ilmaiseksi. Keskustelut tallennettiin, ja ne ovat katsottavissa YouTube-tallenteina. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin valtioneuvoston koronatilanteen vuoksi antamat ohjeet osallistujarajoituksista ja turvallisista etäisyyksistä. Itsekin osallistuin etäyhteydellä foorumiin. Verkkoyhteys toimikin koko kaksipäiväisen foorumin ajan moitteettomasti.
Foorumin pääteemana oli Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisjuhlavuosi. Tämän ohella korostuivat odotetusti koronakriisin hoitaminen sekä Itämeren suojelu. Käsittelen tässä blogissani kahta keskustelutilaisuutta.
Ensimmäinen päivä alkoi kiinnostavalla keskustelutilaisuudella; Nuorten EU-huippukokouksen meppipaneelilla, jossa puhujina olivat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Miapetra Kumpula-Natri, Mauri Pekkarinen, Nils Torvalds ja Alviina Alametsä. Ensimmäisenä nuoret kysyivät mepeiltä, miksi EU:ta tarvitaan? Alametsän, Kumpula-Natrin ja Sarvamaan mielestä erityisesti turvaamaan rauha Euroopassa. Pekkarinen lisäsi tähän vielä taloudellisen hyvinvoinnin ja Torvalds ympäristöasiat.
Seuraavaksi kysyttiin EU:n tulevaisuudesta. Sarvamaa korosti EU:n koossapysymisen tärkeyttä, Kumpula-Natri ilmastopolitiikkaa ja digitalisaatiota, Pekkarinen EU:n taloudellisen edelläkävijän roolia ja Alametsä ilmastoa. Torvaldsin mukaan EU on menossa liittovaltion suuntaan, mikä lisää Brysselin valtaa, jolloin vaarana on 1-size-fits-all-ajattelu. Sarvamaan mielestä emme voi jatkaa rahan antamista, jäsenvaltioissa noudatettava oikeusvaltioperiaatteita. Kumpula-Natri esitti, että EU:lla oltava syy olla olemassa; teidän nuorten on keksittävä syy siihen, solidaarisuutta pitäisi löytyä jatkossakin. Pekkarisen mukaan EU on hajanaisempi kuin 15 vuotta sitten, oikeusvaltioperiaate on kyseenalaistettu. Alametsä halusi olla positiivinen; voimme vaikuttaa kriiseihin/ongelmiin aktiivisella toiminnalla.
Kysymykseen nuorisosta ja koulutuksesta Pekkarinen vastasi, että etäyhteyksilläkin voi opiskella ja tutkia. Torvalds esitti lisärahaa Erasmus-ohjelmalle ja lisäsi, että älkää luottako, että EU tekee asiat teidän puolestanne. Alametsän mielestä opiskelijavaihto on liian kallis monille, siksi se on eriarvoistavaa. Sarvamaa korosti oman kiinnostuksen tärkeyttä, olla kansainvälinen lähtee itsestä. Erasmukseen hän toivoi lisää resursseja. Kumpula-Natri muistutti, että ainoa tapa ei ole päästä paikan päälle sekä medialukutaidon merkitystä.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli myös keskustelutilaisuus Itämerestä ja EU:n ilmastopolitiikasta. Siihen osallistuivat europarlamentaarikko Ville Niinistö, apulaisprofessori Anna Törnroos-Remes Åbo Akademista sekä Ismo Ulvila Euroopan komissiosta.
Unionin kunnianhimoinen Green deal-ohjelma sisältää tavoitteen hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä ja linkittyy näin läheisesti myös Itämeren suojeluun.
Niinistön mukaan Itämeri ei ole ainoa ympäristöongelma, mitä meillä on. Itämeren suojelulla voidaan edistää ympäristönsuojelua. Green deal on EU:n kärkitavoite; Niinistö kiitti myös elinkeinoelämää, joka on tullut mukaan aiempaa vahvemmin ratkomaan ympäristökriisiä. Samoin hän muistutti, että on kiire tehdä lisäinvestointeja. Ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä työtä, aikajanat pitkiä. Hiiltä sitova maatalous on jo tätä päivää. Siten maataloudesta tulee kestävämpää. Saastuttaminen ei saisi olla jatkossa enää kannattavaa.
Törnroos-Remes totesi, että ilmastonmuutos liittyy suoraan Itämereen. Ei voi keskustella toisesta ilman toista. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ekosysteemin toimintaan ja lajistoon, esimerkiksi meri on lämmennyt 3 astetta viime vuosisatojen aikana. Jatkossa lämpenee vielä lisää. Veden lämpeneminen kiihdyttää hapen kulutusta. Hän lisäsi kuitenkin, että ilmastonmuutos voi antaa meille uusiakin mahdollisuuksia. Esimerkiksi turismin uudet trendit, turistit voivat haluta tulla Itämeren rannikoille? Voi olla siis hyötyäkin, jos osaamme suojella Itämerta.
Ulvilan mukaan Green deal ei ole pelkästään ilmastoa, vaan myös ns. sinistä taloutta. Kestävä kehitys tulee huomioida myös valtamerissä, rannikoissa ja vesien suojelussa. Nykyhetken päätökset vaikuttavat siihen, millainen maailma on vuonna 2050. Positiivisia tekijöitä hän näki seuraavissa seikoissa: EU tukee Covenant of Mayors-hanketta (kuntien yhteistyöhanke ilmastonmuutoksen torjumiseksi Euroopassa). Yrityselämästä Goldman-Sachsilla on nostettu esiin ilmastonmuutos ja mitä he voivat tehdä asialle. Eurooppa kilpailee edelleen menestyksekkäästi, jos meillä on tekninen etumatka kilpailijoihin nähden. On yritettävä varmistaa, että se jatkuu. Uusien tuotteiden kehittäminen nähdään nykyään enemmän mahdollisuutena.
Kaiken kaikkiaan kolmas Eurooppa-foorumi oli varsin onnistunut tapahtuma, vaikka olosuhteet olivatkin hyvin haasteelliset. Toivottavasti ensi vuonna, 2021, olisi jo mahdollista palata normaalimpaan, myös tämän tapahtuman järjestämisessä!
Tommi Peuhkurinen
Kuvat: ePressi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti