 |
| Kuva: Anne Kakkonen |
Pohjoismaisten parlamenttikirjastojen johtajat ovat tavanneet tiedon, ajatusten ja kokemusten vaihdon merkeissä jo vuosikymmenten ajan vuoron perään eri pääkaupungeissa. Viime kesänä 66. tapaaminen oli kesäisessä Helsingissä juuri Suomen hallituksen muodostamisen aikaan. Esitellessäni eduskuntataloa tapasimme aivan juuri nimetyn pääministeri Antti Rinteen, jota pääsin ensimmäisten joukossa onnittelemaan kädestä pitäen.
Tänä vuonna kättely ei olisi tullut kyseeseen, vaikka olisimmekin päässeet tapaamaan toisiamme Reykjavikiin, jonka tänä vuonna oli määrä toimi isäntänä. Sen sijaan niin monien muiden tapaamisten ohella myös tämä kokoontuminen järjestyi etäyhteydellä. Normaalisti tapaamiset ovat 2-3 päivän mittaisia sisältäen monien keskustelujen ohella isäntäkirjaston esittelykierroksen, tapaamisia eri asiantuntijoiden kanssa ja sosiaalista ohjelmaa. Esimerkiksi viime vuonna esittelin vieraillemme Keskuskirjasto Oodia. Tällä kertaa moiseen ei ollut valitettavasti mahdollisuuksia vaan keskityimme puhtaasti asiaan.
Maaraporttien antia
Perinteisesti esittelemme toisillemme maaraportit eli katsauksen edustamiemme kirjastojen edellisen vuoden toimintaan. Omassa esityksessäni toin esille vaalivuoden vaikutukset eduskunnan kirjaston toimintaan, kuten uusien kansanedustajien perehdyttämiseen osallistumisen, vaalimainosnäyttelyn järjestämisen, uusien edustajien valokuvauksen ja äänestyspaikkana toimimisen. Lisäksi kerroin kirjaston kehittämishankkeista, kuten päätöksenteon tietotukihankkeesta sekä kirjastojärjestelmän ja hallinnon asiainkäsittelyjärjestelmän käyttöönottohankkeista.
Ruotsissa kirjaston ja parlamentin tutkimuspalveluiden yhteistyötä on syvennetty ja järjestetty tiedonhankinnan ja –arvioinnin työpajoja. Ruotsissa on useamman vuoden ajan sovellettua embedded librarianship –ajattelua ja kirjaston asiantuntijat ovat osallistuneet tutkimuspalveluiden toimintaan tarjoten tiedonhankintapalveluita. Järjestelystä on ollut hyviä kokemuksia ja se on mm. lisännyt kirjaston tietopalvelutoimeksiantojen määrää.
Norjassa on kehitetty edustajien käyttöön Library in Your Pocket -mobiilisovellusta, joka sisältää keskeisimmät parlamenttityössä tarvittavat tiedonhankinnan ja -käytön välineet mukaan lukien sanoma- ja aikakauslehtien mobiiliversiot, sanakirjat, tieteelliset tietokannat, tieteelliset lehdet ja uutispalvelut.
Tanskassa sanomalehtien verkkoversioiden parlamenttikäyttö on ratkaistu mielenkiintoisella tavalla. Maan suurimmat sanomalehtikustantajat perustivat yhtiön, jonka ainoana tuotteena on lehtipalvelu, johon on kerätty kaikki Tanskan tärkeimmät verkkolehdet. Vaikka tuotteelle toivottiin laajempaakin käyttäjäkuntaa, on Tanskan parlamentti toistaiseksi sen ainoa käyttäjä.
Islannissa on käynnissä monia rakenteellisia uudistuksia. Parlamenttikirjasto sulautui osaksi tutkimus ja tietopalveluita. Lisäksi parlamentin virkakunta on saamassa kokonaan uuden rakennuksen vuonna 2023, mistä seuraa mittavia järjestelytarpeita myös kirjasto- ja arkistoaineiston säilyttämisen osalta.
Parlamenttikirjastot pandemian aikana
Lopuksi vaihdoimme kokemuksia pandemia-ajalta. Pohjoismaisissa parlamenteissa otettiin keskenään hyvin saman kaltaisia varotoimia käyttöön. Esimerkiksi Ruotsin ”linnarauha” (borgfred) muistutti paljon Suomen herrasmiessopimusta, jonka eduskuntapuolueet keskenään tekivät eduskuntatyön turvaamiseksi. Missään maassa ei nähty järkevänä altistaa demokratiaa tilanteelle, jossa poliittiset voimasuhteet kääntyisivät yhtäkkiä päälaelleen viruksen aiheuttaminen sairaustapausten vuoksi.
Kaikissa maissa on otettu etäkokousmahdollisuudet käyttöön valiokuntien työskentelyssä. Täysistunnoissa on käytetty puolueiden keskenään sopimalla tavalla supistettuja kokoonpanoja, jolloin vain osa parlamenttiryhmien jäsenistä osallistu saman aikaisesti istuntoihin.
Pohjoismaisista parlamenttikirjatsoista Suomen ja Ruotsin kirjastot ovat avoimia kaikille. Koronaepidemian edetessä molemmat kirjastot suljettiin parlamentin ulkopuolisilta käyttäjiltä parlamenttityön turvaamiseksi.
Kaikissa maissa on virkamiehille annettu hyvin saman kaltaiset etätyösuositukset. Käytännössä kirjastoissa ovat työskennelleet paikan päällä ainoastaan ne, joiden läsnäoloa kulloinkin on tarvittu palveluiden ja esimerkiksi aineiston käsittelyn ylläpitämiseksi.
Reykjavik 2021
Tämän vuoden alkuperäinen isäntämaa Islanti toivotti meidät muut kirjastonjohtajat tervetulleiksi Reykjavikiin ensi kesänä. Isännät kuitenkin varoittivat, että kesäkuinen Islanti voi olla säiden puolesta varsin epävakainen. Yhteisesti kuitenkin totesimme, että kesäisten säiden epävakaisuus on yksi monista meitä kaikkia pohjoismaiden asukkaita yhdistävä kokemus. Nyt on enää jännitettävänä, missä vaiheessa meidän ihmisten yhteiselo maapallon virusten kanssa tuolloin on.
Sitä odotellessa vallan erinomaista ja lämmintä kesää kaikille!
Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti