EU-tallekirjastokoulutus Brysselissä 22.11-23.11.2018

Osallistuin Euroopan komission järjestämään koulutukseen Euroopan unionin tallekirjastoille (European Documentation Centres) Brysselissä marraskuun lopussa. Osallistujia oli 99 henkilöä eri EU-jäsenvaltioista. Ensimmäinen koulutuspäivä koostui luennoista ajankohtaisista EU-teemoista ja toisena päivänä jakaannuimme ryhmiin, joissa käsiteltiin sovittuja aiheita ja esiteltiin lopuksi ryhmätöiden tuloksia fläppitauluilla.


Euroopan parlamentin vaalit 2019
Sarah Shell ja Philipp Schulmeister Euroopan parlamentista kertoivat, mitä suunnitelmia EU:lla on tulevien Euroopan parlamentin vaalien varalle. Unioni julkaisee Eurobarometri-mielipidekyselyjä usean kerran vuodessa. Vaikka kaikkia kansalaisia ei voidakaan saavuttaa, niin luennoitsijat muistuttivat EP:n tärkeästä tehtävästä lähestyä EU-kansalaisia omalla viestinnällään, yhdessä puolueiden kanssa. Kampanjoinnin pääpaino suunnataan erityisesti kohti epävarmoja äänestäjiä, jotka kuitenkin suhtautuvat EU:hun myönteisesti. Heitä kutsuttiin termeillä pro-Europeans, soft Europeans eli häilyväiset, hyvän sään äänestäjät. Viimeisten Eurobarometrien mukaan 7/10 EU-kansalaisesta katsoo, että heidän maansa on hyötynyt Euroopan unionista. 17% kansalaisista haluaisi lähteä pois EU:sta. Suomessa EU-jäsenyyttä kannattaa 63% kansalaisista, kun taas esimerkiksi Ruotsissa korkeat 83%.

Yleisesti todettiin ongelmaksi, että nuoret kannattavat laajalti EU:ta, mutta eivät äänestä aktiivisesti. Heistä 68% aikoo äänestää tulevissa EU-vaaleissa. Samoin korkeasti koulutetut kannattavat yleisesti Euroopan unionia. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös se, että ilmastonmuutos on tärkeä vaaliaihe Bulgariassa 18%:lle, kun taas Ruotsissa 75%:lle kansalaisista.

What Europe does for me -verkkosivusto
Tässä yhteydessä Sarah Shell esitteli Euroopan parlamentin tutkimuspalveluiden marraskuussa julkaiseman verkkosivuston What Europe does for me. EP:n puhemies Antonio Tajani totesi sivuston lanseeraustilaisuudessa Strasbourgissa 14.11., ”eurooppalaiset usein kysyvät mitä EU on tehnyt heille, mitä hyötyä EU:sta on heille? Tämä sivusto pyrkii antamaan vastauksia näihin kysymyksiin ja tulee olemaan arvokas työkalu kansalaisten saamiseksi lähemmäksi EU:ta”. Palvelu on saatavana kaikilla 24 virallisella kielellä. Suomeksi se löytyy täältä. Alueellani-osiossa on 1400 lyhyttä tietopakettia, Elämässäni-osiossa 400 sekä Fokuksessa-osiossa 24 teemasta tietopaketit. Suosittelen lämpimästi siihen tutustumista!

Renaud Soufflot de Magny Euroopan komissiosta esitteli komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin syyskuussa pitämän Unionin tila-puheen pääkohtia. Juncker muistutti EU:ssa olevan 7% maailman väestöstä, 26% maailman bkt:stä ja 45 % sosiaaliturvasta. Tulevia vaaleja hän kuvasi vapaiksi ja rehellisiksi, free and fair elections. Hän korosti kansalaisten Eurooppaa; kansalaiset olisi saatava entistä enemmän osallistumaan Euroopan kehittämiseen, esimerkiksi Citizens for Europe-hankkeen kautta

Muina EU:n painopistealueina Juncker listasi yhdessä tekemisen (yhteistyöllä jokainen jäsenmaa tulee vahvemmaksi), yhtenäisen ja organisoidumman maahanmuuttopolitiikan, voimakkaan kv. toimijuuden (esim. Afrikan osalta), kellojen siirtelyn lopettamisen sekä Kansalaispaneelin EU:n tulevaisuudesta.

Tallekirjastojen hyvistä käytänteistä
Esimerkkeinä hyvistä käytänteistä esittelivät muutamien maiden EDC-kirjastot omia toimintojaan. Saksan Katrin Lück kertoi Saarlandissa tehdystä kouluprojektista, Europa in der Schule. Vuodesta 2014 on alueella kerrottu lapsille eurooppalaisista asioista, ongelmista, mitä EU tekee jne. Yhteistyökumppaneina projektissa ovat olleet mukana Jean Monnet-instituutti, European Direct Information Centre (EDIC), akateemiset yhteisöt.

Maltan Stefan Bezzina kertoi yhteistyöstä Maltan yliopiston EDICin kanssa. He järjestävät yhteistyössä koulutusseminaareja, julkaisutoimintaa sekä muita tilaisuuksia.  Espanjan Eva Ramon esitteli oman EDC-kirjastonsa aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa twitter on heidän aktiivisin ja nopein tapansa viestiä. Seminaarin aikana hän twiittaili hashtagilla #edc. Kyproksen Georgia Christodoulou korosti omassa puheenvuorossaan Citizens’ dialogue-hankkeen esille nostoa. Muuten hänkin mainitsi verkkosivut, sosiaalisen median ja sähköpostikampanjat viestimisen keinoina.

EDC-kirjastot toimivat tavallisesti yliopiston yhteydessä, siksi onkin ymmärrettävää, että lähimmät yhteistyökumppanit usein ovat paikallinen EDIC (Europe Direct-tietopiste), Euroopan komission edustusto sekä yliopiston rehtori.

Tommi Peuhkurinen