Olen kolmekymppinen – takana on luja putki: 433 haastattelua

Arkistojen päivän toimikunta valitsi veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston vuoden 2018 arkistoteoksi. Huomionosoitus juhlistaa komeasti arkiston kolmekymmenvuotista taivalta.

Entisten kansanedustajien muistitiedon kokoaminen aloitettiin Eduskunnan kirjastossa helmikuussa 1988 haastattelemalla Paavo Susitaivalta, joka toimi IKL:n kansanedustajana muutaman kuukauden ennen siirtymistä talvisodan rintamalle. Jo tätä ennen, vuosina 1984–1985 oli toteutettu pilottiprojekti, jossa haastateltiin parikymmentä kaikkein kokeneinta ja iäkkäintä veteraanikansanedustajaa.


Tällä hetkellä koossa on yhteensä 433 haastattelua ja uusia tehdään 12–15 haastattelun vuositahdilla. Keskimäärin kuusituntisten haastattelujen kesto vaihtelee muutamasta tunnista yli kymmenen tunnin maratoneihin. Pituusennätystä pitää hallussaan Kimmo Sasi, jota haastateltiin neljässä istunnossa yhteensä 18 tuntia. Tekstiksi purettuna haastattelua kertyi 464 sivua.

Mikä oli se teko, josta veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto palkittiin? Huomionosoituksen valinnut Arkistojen päivän toimikunta perusteli valintaansa seuraavasti:

Eduskunnassa toteutettu haastattelutoiminta tuo uusia lisiä poliittisen historian sekä politiikan tutkimuksen lähdeaineistoon ja kertynyt aineisto mahdollistaa muun henkilöhistoriallisen lähdeaineiston ohella henkilötason toimijoiden näkökulmien monipuolisemman analysoinnin. 

Haastatteluaineiston käyttäminen moninäkökulmaisen ja lähdekriittisen tutkimuksen lähteenä tarkentaa käsitystä suomalaisen parlamentarismin toiminnasta toisen maailmansodan jälkeisenä aikakautena. 

Haastattelut valottavat Eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon liittyviä vaiheita ja päätöksentekoilmapiiriä ja samalla ne avaavat näkyviin eri puolueryhmien sisäistä dynamiikkaa.

Aineiston käyttöön tarvittava tutkimuslupakäytäntö on pyritty tekemään selkeäksi.

Eduskunta on ollut edelläkävijä muistitiedon tallentamisessa myös kansainvälisesti vertaillen. Euroopassa Ruotsin ja Britannian parlamenteissa on kerätty muistitietoa entisiltä kansanedustajilta, mutta sikäläiset haastattelukokoelmat ovat suomalaista suppeampia.

Sekä eduskunnan veteraanit että istuvat kansanedustajat ovat suhtautuneet myönteisesti muistitietonsa tallentamiseen. Muistitietoarkiston työstä on keskusteltu täysistunnoissa etenkin kirjaston kertomusten käsittelyjen yhteydessä kuten 8. marraskuuta 2013. Ehdotus kokeneimpien istuvien kansanedustajien haastattelemisen käynnistämisestä on sittemmin toteutunut:

Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Kiitän
veteraanikansanedustaja Kanervaa evästyksestä
tämän veteraanikansanedustajamuistitietoprojektin
edelleen kehittämiseksi. Ihan vakavasti ottaen
tätä on syytä miettiä, onko syytä ulottaa tätä
myös vielä istuviin, todella pitkään valtiopäivillä
vaikuttaneisiin edustajiin. Voin viedä tätä viestiä
eteenpäin. Varmasti kaikki yhdymme siihen, että
on aihetta muistella silloin, kun muistia vielä on.

Jörn Donner /r: Arvoisa puhemies! Sanoisin
vain edustaja Kanervalle, että tulee haastatelluksi,
mikäli välillä häviää vaalit, kuten minä.
(Naurua) Minä kuulun siihen joukkoon, jota on
haastateltu tässä, niin että pienenä toiveena vain,
että jos haluat tulla mukaan, niin täytyy välillä
olla poissa. (Naurua)

Kansanedustajuushan on tunnetusti uusiutuva luonnonvara. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto jatkaa työtänsä demokratian historian tallentamiseksi tulevallakin vaalikaudella.

Joni Krekola

Veteraaniedustaja Olli Nepposen haastattelu Eduskunnan kirjastossa 24.8.2016.
 Haastattelija Mikko Laakso kuvassa oikealla.

Linkkejä:
Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto eduskunnan verkkosivuilla
Tiedote Vuoden arkistoteko 2018