 |
| * |
Isossa-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä 23.6.2016. Ison-Britannian eroa Euroopan unionin jäsenyydestä kannatti 51,9 % äänestäneistä ja pysymistä Euroopan unionissa 48,1 %. Äänestysprosentti oli 72,2 %.
Iso-Britannia jätti Sopimuksen Euroopan unionista 50. artiklan mukaisen eroilmoituksen unionin jäsenyydestä 29.3.2017. Varsinaiset Britannian EU-eroneuvottelut aloitettiin vasta brittien parlamenttivaalien jälkeen kesäkuussa 2017. Tuolloin Britannian EU-erosta vastaava ministeri David Davis aloitti viralliset eroneuvottelut EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin kanssa.
Ensimmäisen vaiheen neuvottelut Brexitistä käytiin syksyllä 2017. Niiden päätarkoituksena oli ratkaista EU-kansalaisten asema, Britannian taloudelliset velvoitteet sekä Pohjois-Irlannin asema.
Joulukuun alussa 2017 päästiinkin osittaiseen sopuun näistä asioista. Britanniassa asuvat EU-kansalaiset säilyttävät oikeutensa, jos ovat muuttaneet maahan ennen Brexit-päivää. Muissa EU-maissa asuvat britit saavat vastaavat oikeudet. Auki on kuitenkin yhä se, saako EU-maassa asuva britti muuttaa jatkossa täysin vapaasti toiseen EU-maahan.
Taloudellisten velvoitteiden osalta Britannia valmistautuu maksamaan 40–60 miljardia euroa, mutta summa ripotellaan useiden vuosikymmenien ajalle. Summa muodostuu Britannian osuudesta vuosien 2019 ja 2020 budjettiin, EU-virkamiesten eläkemaksuista ja monenlaisista suorittamattomista maksulupauksista teiden rakentamisesta pakolaisten auttamiseen.
Pohjois-Irlannin kysymyksessä EU:n ja Irlannin lähtökohta on ollut se, ettei saarelle synny niin sanottua ”kovaa rajaa”. Auki on kuitenkin yhä se, kuinka Britannia toteuttaa käytännössä avoimen rajan toimivuuden. Kyse tulee olemaan EU:n ulkorajasta. Todennäköisesti tulevissa kauppaneuvotteluissa täsmentyy, kuinka Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan avoimuuden käy.
Toisen vaiheen neuvottelut Brexitistä alkoivat vuoden 2018 alusta. Niissä tulee ratkaista Ison-Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet sekä eron siirtymäaika. Sopuun siirtymäajasta päästiin 19.3.2018 Brysselissä. Samoin tuolloin laadittiin sopimusluonnos (draft) Ison-Britannian erosta EU:sta. Siirtymäkausi kestää Britannian EU-eropäivästä eli 29. maaliskuusta 2019 vuoden 2020 loppuun.
Siirtymäkauden aikana Britannian jäsenyys EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa jatkuu kuten ennenkin. Britannia ei kuitenkaan saa enää osallistua EU:n päätöksentekoon. EU-maiden kansalaiset saavat muuttaa Britanniaan vapaasti myös siirtymäkauden aikana. Vastaava oikeus on myös briteillä koskien 27 EU-maata. Vajaan kahden vuoden siirtymäkauden on määrä antaa kaikille osapuolille aikaa sopeutua Brexitiin. Se on tärkeää myös yritysmaailmalle.
EU:n huippukokouksessa 23.3.2018 EU-maiden johtajat (EU27) hyväksyivät jo aiemmin saavutetun sovun Britannian siirtymäkaudesta eroprosessissa.
Tulevan vuoden keskeisin asia Brexitin osalta onkin päästä sopuun siitä, kuinka EU:n ja Ison-Britannian tulevat kauppasuhteet järjestetään. Kauppa on kuitenkin vain osa tulevaa suhdetta. Koko paketin rakentamisen uskotaan venyvän pitkälle siirtymäkauteen ja mahdollisesti ylikin. Pakettiin tulee todennäköisesti kuulumaan useita eri sopimuksia.
Lisätietoa Brexitin eri vaiheista löytyy kootusti Eduskunnan kirjastossa laaditussa tietopaketissa.
Tommi Peuhkurinen
* Kuva: Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti