Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa pohdittiin 15.3. datan visualisointia eri näkökulmista. Kulunut kielikuva näkökulmista muuttui kankeaksi, kun keskustelu siirtyi visualisoinnista kohti vaikuttamista kokonaisvaltaisena kokemuksena. Visualisointi on lähtökohtaisesti tilastollisen tai muun datan muokkaamista silmillä koettavaan muotoon niin, että näkijälle välittyy haluttu dataan piilotettu informaatiosisältö. Mutta graafinen esitys harvoin on itsellinen vaan toimii ja vaikuttaa nimenomaan kontekstissa.
Yhteiskunnallisen tiedon kirjastoverkoston järjestämässä tapahtumassa kuultiin neljä äärimmäisen mielenkiintoista puheenvuoroa. Tilaisuuden kärkenä aloitti monessa mukana ollut kirjastoalan monitoimiosaaja Päivi Litmanen-Peitsala, jonka näkökulmana oli tällä kertaa kirjastot.fi. Visualisoinnin tehtävänä hän näkee tunteen, näkökulman, vaikuttavuuden ja helpomman omaksuttavuuden tuomisen tietoon. Lisäksi Visualisointi antaa välineet tiedon ymmärtämiseksi halutulla tavalla. Esimerkkinä hän esitteli mm. yleisten kirjastojen tilastojen visualisointia.
Päivi Litmanen-Peitsalan jälkeen Erkka Rautio Lastensuojelun keskusliitosta esitteli oman organisaationsa infografiikkaa.
Seuraavaksi Pekka Vuori Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus- ja tilastot-yksikön kaupunkitiedosta toi esille, kuinka tilastojen visualisoinnin tavalla on merkitystä: tiedon voi piilottaa, tuoda esille tai jopa vääristää. Päivän päätteeksi Aalto-yliopiston Tomi Kauppinen johdatti näkijät ja kuulijat myös kaupallisiin informaatioverkostoihin ja niissä tapahtuvaan visuaaliseen vaikuttamiseen.
Loppukeskustelussa puhuttiin kokemuksellisuudesta ja yhtäkkiä keskustelu alkoi kuulostaa perin tutulta. Informaation perille menoa on vuosituhansien saatossa varmistettu erilaisin painotuksin ja teatraalisinkin keinoin. Kyse on siis eräänlaisesta modernista retoriikasta. On ehkä syytä kerrankin jättää googlaamatta ja luoda itselleen edes ohikiitävä illuusio omasta uudesta oivalluksesta.
Antti Virrankoski & Päivi Erkkilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti