Sadan vuoden sananvapaus

Tiellä sananvapauteen –verkkoteos on laajin tähän saakka ilmestynyt suomalaisen sananvapauden kehityskaarta kuvaava julkaisu. Kai Ekholm, Päivikki Karhula ja Tuomo Olkkonen ovat koostaneet yli 900 sananvapauteen liittyvää artikkelia, joiden taustatietona on käytetty lehtiartikkeleita, tutkimuksia, haastatteluja ja alkuperäisaineistoa 100 vuoden ajalta. Kirjoituksia täydentävät usean kymmenen asiantuntijan kirjoitukset omilta aihealueiltaan, kuten sanavapauteen liittyvästä lainsäädännöstä, sotasensuurista ja elokuvasensuurista.

Julkaisussa on pyritty sananvapauden juhlapuheita syvemmälle – erityisesti tuomaan keskusteluun niiden ääniä, jotka ovat omana aikanaan joutuneet kiistojen kohteeksi tai ajautuneet marginaaliin. Artikkeleiden teemat vaihtelevat politiikasta uskontoon, taiteen vapauteen ja puheeseen seksuaalisuudesta. Viime vuosikymmenien ajalta käsitellään myös teknologiaa, erityisesti massavalvontaa, terrorismia ja turvallisuutta, joiden kautta syntyy keskustelua hiljentäviä vaikutuksia.

Kipukohdat esillä

Kipukohtien ja kiistojen eri aikakausilta on annettu tulla esiin. Sananvapauden tilasta kertovat oman näkemyksensä myös 38 haastateltua toimittajaa, kirjailijaa, aktivistia ja poliittista vaikuttajaa.

Monet haastatelluista ovat joutuneet taistelemaan oikeuksistaan ja paikastaan julkisuudessa. Kustantaja Heikki Haavikko kävi läpi kivuliaan oikeusprosessin kohukirjan Minne hävisivät Soneran rahat? –julkaisemisesta. Europarlamentaarikko Esko Seppänen kuvaa kirjoittaneensa yli 30 kirjaa, joista monet jäivät vaille suurimpien päivälehtien arvosteluja. Toimittaja Jari Hanska joutui viemään oikeutensa saada ministeriöstä haastattelu oikeusasiamiehen arvioitavaksi.

Globaalit konfliktit tulivat

Sananvapaudesta tavoitetaan myös pitkän aikavälin kehityskaaria. Jo aikajanaa selatessa otsikoista on nähtävissä keskustelujen luonteen muutos. Erityisen hyvin tämä näkyy uskontoon ja seksuaalisuuteen liittyvissä kirjoituksissa. Kun varhaisella sensuurilla oli uskonpuhdistuksellinen luonne, 2000-luvun uskontoon liittyvissä sananvapauskiistoissa heijastuu globalisaation ja monikulttuuristen konfliktien vaikutus. Kristillisyyttä ei enää suojella vierailta tulkinnoilta, Muhammed-kuvakiistan jälkeisellä ajalla uskonnolliset sananvapauskiistat ovat laajentuneet islamin ja länsimaisten arvojen välinen vastakkainasetteluksi.

Seksuaalisuuteen liittyvän puheen rajat ovat muuttuneet radikaalisti. Kun 1960-luvun kulttuurivallankumoukseen saakka säädyllisyys oli riittävä perustelu esimerkiksi kirjallisuuden siirtämiseksi lukollisiin ”myrkkykaappeihin”, 2010-luvulla seksuaalivähemmistöistäkin tehtiin Tom of Finlandin nimissä vientituote.

Pitkässäkin aikajaksossa on kuitenkin joitakin pysyviä teemoja. Suomen geopoliittinen sijainti ja suhde suureen naapurimaahan on ollut pitkäaikaisesti sopivan puheen määrittäjänä, joskin asenneilmasto on kääntynyt lähes päinvastaiseksi. Kekkosen ajan suomettuminen ja ystävällishenkistä rinnakkaiseloa korostava puhe, joka toisinaan eteni melkoisiin syväkumarruksiin, on vaihtunut huoleen nyky-Venäjän liian voimallisesta vaikuttamisesta, disinformaatiosta ja hybridisodasta.

Avoimuutta ja uusia rajoja

Suomalaisen sananvapauden tila on kansainvälisten vertailujen pohjalta kiistämättä huipputasoa. Kanavia moniäänisyyden toteutumiselle on enemmän kuin koskaan. Suomessa sananvapauden tilaan on vaikutettu avoimuutta ja julkisuutta tukevalla lainsäädännöllä ja läpinäkyvyyden käytännöillä – perustellusti salaista tietoa on yhä vähemmän. Viime vuosikymmeninä lisääntyneellä kansalaiskeskustelulla ja tietovuotamisella on myös ollut vaikutuksensa yleiseen mielipiteeseen - korruptiota ja hyvä veli -järjestelyjä ei enää katsota hyvällä silmällä. Haasteitakin on edelleen: julkisuus on valikoivaa, media keskittyy jatkuvasti, keskustelukulttuuri on polarisoitunut ja sanomisen jäljet ja rajat verkossa voivat olla arvaamattomat.

Anders Chydeniuksen 250-vuotta sitten kehittämän painovapauslainsäädännön ja julkisuusperiaatteen jälkeinen muutos on huima. Vaikka asenteellinen ja poliittinen sananvapauden rajojen muutos näkyy selvästi eri aikoina käydyissä keskusteluissa, ehkä vähemmän huomiota saa se ajatus, että sopivan puheen rajat ovat jatkuvassa liikkeessä ja rajoja vedetään aina uudelleen. Avoimuus ja julkisuus ovat edelleen ajankohtaisia ja kiisteltyjä aiheita. Sanavapauden ja moniäänisyyden salliminen ja toisaalta perusteltujen laillisten rajojen asettaminen pysyvät edelleen haasteina.

  

Päivikki Karhula

Linkki: Ekholm, Kai, Karhula, Päivikki, Olkkonen, Tuomo (2016), Tiellä sananvapauteen. Helsinki: Kansalliskirjasto. Grafiikka: Maara Kinnermä.  Toteutus: FlowApps.