Suomessa Finlex on ollut julkinen ja maksuton oikeudellinen
verkkopalvelu vuodesta 1997. Finlex on oikeusministeriön omistama palvelu, jota
tuottaa ja ylläpitää Edita Publishing Oy. Finlexissä on yli kolmekymmentä eri
tietokantaa ja se muodostaa kattavan portaalin, joka sisältää lainsäädäntöä,
valtiosopimuksia, viranomaisnormeja, oikeuskäytäntöä ja hallituksen esityksiä. Finlexin
kaltaisia julkishallinnon ylläpitämiä ja monen eri aineistonkokonaisuuden
yhdistäviä multisource-palveluja on myös joissain muissa maissa, kuten esim.
Ranskassa Legifrance-palvelu.
Ruotsissa asia on järjestetty hieman toisin, sillä Ruotsissa Domstolsverket
(tuomioistuinlaitos) ylläpitää lagrummet.se
–sivustoa, johon on koottu eri julkishallinnon yksiköiden tuottamat
oikeudelliset tietokannat. Ruotsin Domstolsverket vastaa vain tästä lagrummet.se
–sivustosta, sen sijaan kukin julkishallinnon yksikkö vastaa puolestaan omista tuottamistaan
oikeudellisista tietokannoista.
Monessa maassa maksuttomia
oikeudellisia multisource-verkkopalveluja tarjoaa julkisen tahon sijasta
oikeudellisen tiedon instituutti (Legal Information Institute). Näiden
instituuttien juuret ovat usein yliopistoissa tehdyissä oikeudellisen aineiston
automaatiota koskevissa tutkimusprojekteissa. Ensimmäinen erillinen oikeudellisen
tiedon instituutti, the LegalInformation Institute, perustettiin vuonna 1992 Yhdysvalloissa Cornellin
yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Seuraavana vuonna alkoi Kanadassa Montrealin
yliopiston LexUM hanke, joka sittemmin oli perustana vuonna 2000 toimintansa
aloittaneelle Canadian Legal Information Institute:lle (CANLII). Australian ja sen
lähialueet kattavan Australiasian Legal Information Institute (AustLII) puolestaan perustettiin vuonna
1995 ja sen taustalla on kahden Sydneyssä sijaitsevan oikeudellisen yliopiston
tutkimusprojekti.
Free access to law movement
(FALM) liikkeellä tarkoitetaan eri maissa perustettujen vapaata oikeudellista
tietoa tarjoavien organisaatioiden yhteistyöverkostoa. Yhteistyöverkosto
perustettiin vuonna 2002 Montrealissa järjestettävän ”Law via Internet”
–konferenssin yhteydessä. Samalla hyväksyttiin myös oikeudellisen tiedon
saatavuutta koskeva julistus, Declarationon Free Access to Law.
Free access to law movement –yhteistyöverkoston
tavoite on erityisesti tukea organisaatioita tarjoamaan maksutonta
oikeudellista tietoa sellaisissa maissa joissa sitä ei vielä ole tarjoilla.
Yhteistyötä tehdään muun muassa tietotekniikan ja tietosuojakysymysten saralla.
FALM –verkostossa on tällä hetkellä yli 50
jäsenorganisaatiota. FALM järjestää vuosittain ”Law via Internet”
–konferenssin.
Virallisaineistoista oikeustapauskommentaareihin
CANLII
Canadian Legal Information Institutea (Kanadan oikeudellisen tiedon
instituuttia) tarjoaa FALM yhteistyöverkoston periaatteiden mukaan vapaata
oikeudellista tietoa koskien Kanadaa. Sitä pidetään edistyksellisenä toimijana vapaan
oikeudellisen tiedon tarjoamisessa. CANLII:n innovaatioihin kuuluu esimerkiksi
oman Reflex –siteeraus teknologian
kehittäminen. Tämä Reflex-teknologia auttaa tiedonhakijaa navigoimaan eri
aineistoiden välillä.
Luin vastikään artikkelin, jossa
kerrotaan Kanadan oikeudellisen tiedon instituutin viimeaikaisesta
kehityksestä. CANLII on vienyt oikeudellisen tiedon saatavuuden askeleen
eteenpäin tarjoamalla asiakkailleen virallisaineistojen lisäksi myös
maksuttomia oikeustapausten kommentaareja ja analyysejä. Tämän CANLII Connects –palvelun taustalla on
ajatus siitä, että pelkät virallisaineistot eivät yleensä riitä oikeuden
soveltamiseen ja oikeudellisen tutkimuksen tekemiseen. Tarvitaan myös
toissijaisia tiedonlähteitä, kuten oikeustapauskommentaareja ja oikeudellisia
artikkeleita. CANLII Connects –palvelun tavoite on helpottaa ja nopeuttaa
asiantuntijoiden ja kansalaisten pääsyä kanadalaisten oikeustapausten
kommentaareihin ja tapauksia koskeviin muihin kirjoituksiin.
CANLII-connects palvelu on toteutettu
hyödyntäen joukkoistamista (crowdsourcing). Oikeustieteen harjoittajat saavat rekisteröitymisen
kautta oikeuden tuottaa aineistoa sivustolle. CANLII:llä on oikeus päättää
myönnetäänkö tietylle henkilölle tai organisaatiolle oikeus tuottaa aineistoa
sivustolle. Järjestelmä mahdollistaa myös aineistojen arvostamisen siten, että
rekisteröidyt käyttäjät voivat kommentoida tiettyä artikkelia tai äänestää sitä
relevanssin perusteella. Palvelun aineisto on keskenään linkitettyä ja
artikkelin lopussa aina on viittauksia aiheeseen liittyviin muihin
artikkeleihin ja oikeustapauksiin.
Kanadan oikeudellisen tiedon
instituutin edellä kuvatut palvelut edustavat eturintamaa vapaan ja ilmaisen
oikeudellisen tiedon tarjoamisessa ja olikin mielenkiintoista tutustua uuteen CANLII
Connects –palveluun. Tulisi kuitenkin muistaa, että myös Finlex on ollut ja on edelleen
edelläkävijä maksuttoman ja luotettavan oikeudellisen Internet-tiedon
tarjoajana. Finlexin lähtökohta on puolueettomuus ja palvelu on haluttu pitää
virallisaineiston portaalina. Oikeustapauskommentaareja ja artikkeleita löytyy
meillä kaupallisista oikeudellisista palveluista, mutta Finlexissä niitä ei
varmaan ainakaan lähitulevaisuudessa nähdä.
Erika Bergström
Lisää aiheesta:
Greenleaf, G., “The Global development of freeaccess to legal information”, in European Journal of Law and Technology, Vol.
1, Issue 1, 2010.
Canada’s Colin Lachance is blazing a ‘newfrontier for free legal information’/Victor Li, ABA Journal 16 September 2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti