Digitointi edistää parlamenttihistorian tutkimusta

Eurooppalaisen parlamenttihistoriantutkimuksen verkosto EUparl.net piti kuluvan vuoden kesäkuussa Helsingissä ja Jyväskylässä kolmipäiväisen konferenssin Parliaments and methodology, johon osallistui 45 tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. EUparl.net yhdistää eurooppalaisia tutkimusyksiköitä, jotka tekevät kansallista tai vertailevaa parlamenttitutkimusta. Konferenssin pääjärjestäjänä toimi Jyväkylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Eduskunnasta varsinaiseen konferenssiin osallistui kolme parlamenttihistorian tutkijaa.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman avaaman konferenssin aluksi kuulimme esityksiä parlamenttiaineistojen digitoinnin etenemisestä Euroopan eri maissa. Historiallisten valtiopäiväasiakirjojen digitointi parantaa ratkaisevasti niiden tutkimuskäytön mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitointihankkeet ovat edenneet pisimmälle Norjan parlamentin ja kansalliskirjaston yhteisprojektissa, jolla juhlistettiin maan perustuslain säätämistä 200 vuotta sitten. Eduskunnassa on digitoitu hallituksen esityksiä sekä niihin liittyviä valiokuntien aineistoja alkaen 1960-luvulta. Valtiopäiväaineistot ovat laajemmin ja vapaasti selattavissa 1990-luvun alusta lähtien.

Parliaments and methodology -konferenssin muita lähestymistapoja historialliseen parlamenttitutkimukseen olivat antropologia, suullinen historia sekä politiikan teoria. Suomalaisen tutkimuksen valtavirta on keskittynyt politiikan teorian kysymyksiin kuten edustuksellisuuden kysymyksiin, parlamenttiretoriikkaan ja diskurssianalyysiin. Esimerkiksi Timo Turja kertoi esitelmässään siitä, millaisia viittauksia kirjallisuuteen kansanedustajat ovat eduskuntapuheissaan tehneet. Lingvisti Eero Voutilainen on puolestaan tutkinut, millä periaatteilla täysistuntokeskusteluita on litteroitu eduskunnassa. Kysymys tutkimuksen kohteena olevan painetun tekstin autenttisuudesta on yleispätevä parlamentista riippumatta, joten molemmat esitykset poikivat vilkkaan keskustelun.     

Professori Kari Palosen ja professori Pasi Ihalaisen ansiosta parlamenttihistorian tutkimusperinne on Suomessa vahvin Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen kohteena on eduskunnan lisäksi usein ollut Britannian parlamentti, ”Westminster”, mitä selittää sen asema edustuksellisen demokratian historiallisena ideaalityyppinä sekä tutkimusaineistojen käytettävyys, toisin sanoen Britannian parlamentin digitointihankkeiden edistyksellisyys.

Parlamenttihistoriaa tutkitaan myös Helsingin ja Turun yliopistoissa, mutta kansallisen parlamentin läheisyys ei välttämättä korreloi parlamenttitutkimuksen määrän kanssa. Turun yliopistoon kuuluva Eduskuntatutkimuksen keskus perustettiin reilut kymmenen vuotta sitten Suomen eduskunta 100 vuotta -tutkimus- ja julkaisuhankkeen tueksi. 12-osaisen kirjasarjan ilmestyttyä Eduskuntatutkimuksen keskus on profiloitunut etenkin politiikan ja median vuorovaikutuksen tutkimiseen sekä päivänpolitiikan kommentointiin.

Suomessa painetut valtiopäiväasiakirjat ovat yhä ohittamaton lähde parlamenttihistorian tutkijoille. Eduskunnan kirjastossa tehtiin tänä syksynä kädenojennus kansalaisille, jotka ovat kiinnostuneita kansankunnan dramaattisimmista vaiheista 70 vuotta sitten. Eduskunnalla oli merkittävä rooli rauhan solmimisessa Suomen ja Neuvostoliiton välille vuonna 1944. Hallituksen kannat rauhankysymykseen tuotiin eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantoina, jotka käsiteltiin suljetuin ovin. Tämä alkuperäisaineisto on nyt skannattu ja työstetty historia-aiheiseksi tietopaketiksi:

Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 : 

http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/eduskuntatieto/tietopaketti1944/default.htx

     

Joni Krekola

Lisätietoja:

EuropeanInformation and Research Network on Parliamentary History

Parliaments and Methodology: Anthropological, Discourse-Oriented and Digital Approaches to Parliamentary History (Conference report)

Eduskuntatutkimuksen keskus

Pommituksen jälkiä 21.3.1943 Eduskunnan kirjaston silloisen sisäänkäynnin edessä.

Kuvalähde: SA-kuva