Voihan Facebook!

Eduskunnan kirjaston Facebook-sivun ylläpitäjänä olen pitkään äimistellyt Facebookin antamia tilastoja päivitysten näkyvyydestä. Tilastojen mukaan jonkun päivityksen on nähnyt vain 33 ihmistä, vaikka kirjastolla on 854 tykkääjää. Miten tämä on mahdollista?  

Tavallisena Facebookin käyttäjänä olen tuskitellut sen asian kanssa, että en näe kaikkien kaverieni tai tykkäämieni sivujen päivitystä. Sen sijaan mainoksia näen enemmän kuin haluaisinkaan. 

Syy näihin molempiin ilmiöihin löytyy Facebookin käyttämästä News Feed -algoritmistä (tunnetaan myös EdgeRank-algoritminä). Algoritmi seuraa käyttäjien toimia jatkuvasti ja päättää, mitä kullekin käyttäjälle näytetään. Joten jos et ole käynyt kirjaston FB-sivulla tykkäämässä tai kommentoimassa päivityksiä, ei niitä sinulle myöskään vastaisuudessa näytetä. Mitään merkitystä ei ole sillä, että aloit tykätä Eduskunnan kirjastosta Facebookissa nähdäksesi kirjaston päivitykset.  

Aina voi toki käydä suoraan tykkäämänsä kohteen sivulla Facebookissa, mutta hei, kuinka moni tekee niin? 

Tiedän kaksi tapaa, jolla tykätyn sivun, esim Eduskunnan kirjaston, päivitykset saa näkyviin uutisvirrassa.

1. Mene kirjaston FB-sivulle https://www.facebook.com/Eduskunnankirjasto  ja tykkää jostain päivityksestä ja/tai kommentoi sitä. Tee tämä muutamana päivänä. Sen jälkeen kirjaston päivitykset alkavat näkyä uutisvirrassasi.  

2. Toinen asia, minkä voit tehdä, on huomattavasti monimutkaisempi.

 

 

• Aloita menemällä kirjaston FB-sivulle.
• Klikkaa Tykkkää/Tykätty –painiketta.
• Valikosta avautuvat vaihtoehdot Saa ilmoituksen, Lisää kiinnostuksesi kohteiden listaan ja En tykkääkään.
• Valitse Lisää kiinnostuksesi kohteiden listaan, jolloin FB tarjoaa mahdollisuuden luoda kiinnostuksen kohteiden listan tai lisätä tämä sivu jo olemassa olevaan listaan.

Ne sivut, jotka olet lisännyt kiinnostuksen kohteiden listaan, eivät välttämättä vieläkään näy uutisvirrassa. Uutisvirran vasemmassa palkissa on linkki kiinnostuksen kohteiden listaan (minulla Kaikki1 nimeltään) sekä linkki Sivut-syötteeseen. Näistä linkeistä pääset seuraamaan tykkäämiesi sivujen päivityksiä.  

Ei ihme, että Facebookin käytön hiipumisesta uutisoidaan lähes päivittäin.  

Myös Eduskunnan kirjasto voi parantaa päivitystensä näkyvyyttä. Pelkkää tekstiä sisältävien päivitysten näkyvyys on heikoin, joten koetamme välttää niitä. Facebookin käyttämä algoritmi luokittelee kuvallisen päivityksen korkeammalle, jolloin se mahdollisesti näytetään useammalle tykkääjälle. Linkin sisältävän päivityksen näkyvyys ei ole huono, mutta vielä parempi on jaetun linkin sisältävällä päivityksellä.   

Miksi Eduskunnan kirjaston Facebook-päivitykset kannattaa sitten nähdä? Julkaisemme sivulla tietoja kirjaston tapahtumista, aukioloajoista ja kirjauutuuksista. Kerromme uusista palveluista ja muistutamme vanhoista hyvistä palveluista. Linkitämme ajankohtaisiin tapahtumiin eduskunnassa, Suomessa ja maailmalla. Oikein hyvä syy nähdä kirjaston Facebook-päivitykset on lähestyvä muutto Postitalosta takaisin Aurorankatu 6:een.  

Tykkääjänä voit mm. tykätä ja kommentoida päivityksiä. Kirjaston FB-seinällä voit myös antaa palautetta kirjaston toiminnasta, vinkata hyvistä tiedonlähteistä tai vaikka suositella Eduskunnan kirjastoa.

 

Päivi Erkkilä

 

Lue lisää:

Facebook: Vain tekstiä sisältävät julkaisut eivät jatkossa näy http://someco.fi/blogi/facebook-vain-tekstia-sisaltavat-julkaisut-eivat-jatkossa-nay/  

Facebook To Page Admins: Link Share Posts Draw More Engagement Than Embedded Links http://allfacebook.com/link-share-posts-engagement_b128531

Blogi vuonna 2013

 

 

Näin vuoden alussa on tapana silmäillä taakse jäänyttä vuotta. Tässä tekstissä teen pintapuolista arviota vuodesta 2013 Parlamenttikirjasto -blogin osalta, joka perustettiin alkusyksystä 2007. Sivusto sisältää: "Eduskunnan kirjaston henkilökunnan epävirallisia ajatuksia, näkemyksiä, verkko- ja kirjavinkkejä..."

Blogilla on toimituskunta ja ja kirjoittajina periaatteessa koko henkilökunta. Blogitekstien viimevuotiset aiheet vaihtelivat matkaraportista erilaisten tapahtumien ja palveluiden esittelyyn. Blogissa on julkaistu keskimäärin kolmisenkymmentä tekstiä vuosittain. Viime vuonna tekstejä julkaistiin 25 kappaletta eli hieman jäätiin vuotuisesta keskiarvosta.

Numerollisen pika-analyysin perusteella vierailukäyntejä  blogissa oli viime vuonna lähes 5600, noin kaksi tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vierailuista yli kolmannes tuli eduskuntaverkon kautta suoraan tai välillisesti. Muita tunnistettuja "operaattoreita" olivat mm. Elisa, Helsingin yliopisto, Sonera, Helsingin kaupunki ja DNA. Verkkoliikenteen perusteella otaksun, että kirjaston oma väki, sekä ylipäätään eduskuntalaiset lienevät ahkerimpia lukijoitamme.

Kestoltaan keskimääräinen vierailuaika oli vain puolitoista minuuttia, eli varsin pikaista. Lisäksi blogisivustolle ei useinkaan jääty selailemaan muita postauksia vaan lukaistiin nopeasti yksittäinen teksti, jonka jälkeen siirryttiin muualle. Vierailijoiden ylivoimaisesti yleisin rautamalli oli tietokone, vain murto-osa käytti tablettia tai älypuhelinta.

Johtopäätösten teko vuodesta 2013 voi olla vielä ennen aikaista.  Kävijämäärien lasku voi osin selittyä myös sillä, että tekstejäkin oli vuonna 2013 edellistä vuotta vähemmän. Tämä johtunee osittain kuluneen vuoden muista kiireistä - esim. Avoimuuden juhlavuosi. Henkilökunta taitaa myös potea muuttoväsymystä - ja muutot jatkuvat tänäkin vuonna.

Toivotan kaikille lukijoillemme parempaa loppuvuotta!

Heikki Rajala

Jouluisiin lukuhetkiin

Joulu on perinteisesti kirjojen aikaa. Kirjakaupoissa asiakkaita riittää tungokseen saakka ja uutuuksia kääritään paketteihin. Hyvä niin - monelle taitavat kirjalahjat olla niitä kaikkein mieluisimpia. Itsekin olen esittänyt kirjalahjatoiveen, toivottavasti vanha joulupukki muistaa sen.

Jouluisiin lukuhetkiin voi varustautua myös suuntaamalla askeleensa Eduskunnan kirjaston hyllyille vaikkapa luokan 43 ääreen. Tuohon luokkaan on sijoitettu kirjallisuutta aiheesta ”historia”. EKS:in, Eduskunnan kirjaston asiasanaston, aiheluokituksen mukaan historian luokka jakautuu alaluokkiin: Teoria ja tutkimus, Suomen historia, Ruotsin ja Venäjän vallan aika, itsenäisyyden aika, aatesuunnat sekä Euroopan ja maailman historia. Jokaisen alaluokan alta löytyvät siihen sisältyvät asiasanat.

Historialuokan hyllyistä löydät esimerkiksi poliitikkojen ja merkittävien vaikuttajien muistelmia ja elämäkertoja sekä kotimaasta että ympäri maailmaa.

Jokaiselle näistä kiinnostuneelle voi EKS voi olla avuksi.

Kun napautat asiasanaston sanaa ”elämäkerrat”, avautuu alla oleva näkymä:

Napauttamalla kohdasta ”Hae Selmasta”, pääset Eduskunnan kirjaston kokoelmaluettelon, SELMA:n, viitteisiin. Avaamalla viitteet saat tietoja kirjaston kokoelmiin kuuluvista elämäkerroista ja niiden saatavuudesta. EKS ohjaa lisäksi katsomaan, mitä tuloksia saat asiasanalla ”muistelmat”.

Hyllyjen ääressä on mukavaa tutkia kirjoja ja tehdä löytöjä. EKS:in ja SELMA:n kautta voit kuitenkin selailla vaikka kotisohvalta, mitä lukemista löytyy. Sen jälkeen voitkin suunnata Eduskunnan kirjastoon Postitaloon.

Kirjasto on avoinna  maanantaina aatonaattona klo 16:een, tapaninpäivän jälkeen perjantaina klo 18:aan ja lauantaina 28.12.2013 klo 9 – 16. Tervetuloa!

Rauhallista Joulua!

Mirja Pakarinen

Brittiläisten säädöslähteiden jäljillä

Kävimme kollegan kanssa lyhyellä opintomatkalla Lontoossa viime viikolla. Tavoitteena oli selvittää brittiläisiä oikeudellisen tiedon lähteitä, erityisesti lainsäädäntöä. Iso-Britannia on common law –maa, jonka oikeusjärjestelmä itsessäänkin jo eroaa suuresti suomalaisesta järjestelmästä. Siinä missä meidän tärkeimpänä oikeuslähteenämme ovat säädökset, Britanniassa säädettyjen lakien lisäksi oikeustapaukset ovat keskeisessä asemassa oikeuden sisältöä selvitettäessä ja tulkittaessa. Myös Brittein saarten pitkä ja monipolvinen historia antaa oman haastavan lisämausteensa oikeusjärjestelmän hahmottamiseen.

Ajatuksen opintomatkasta kirvoitti konkreettinen tarve. Saamme kirjaston tietopalveluun säännöllisesti kysymyksiä ja tiedonhakupyyntöjä brittiläisestä lainsäädännöstä. Opinnäytteiden tekijät, tutkijat ja muut asiakkaamme tarvitsevat tietoa siitä, miten jokin asia on lainsäädännöllä järjestetty muissa maissa. Tarkoituksenamme oli saada kokonaiskäsitys siitä, mitä ja millaisia työkaluja Ison-Britannian osalta on tarjolla.

Institute of AdvancedLegal Studies (IALS) on osa University of Londonia. Instituutti on tarkoitettu vain jatko-opiskelijoille, ja sen erityisaloja ovat muun muassa kansainvälinen oikeus ja vertaileva oikeustiede. Instituutin kirjaston asiantunteva henkilökunta piti meille tiiviin kaksipäiväisen koulutuksen. Aluksi saimme lyhyen historiakylvyn, josta etenimme säädöksiin, lain esitöihin ja parlamenttiasiakirjoihin. Tutustuimme sekä maksuttomiin että kaupallisiin tiedonlähteisiin. Pääpaino oli sähköisissä palveluissa, joiden avulla pääasiallisesti teemme oikeusvertailevia tiedonhakuja Eduskunnan kirjastossa.

Vierailulla selvisi lopullisesti se, mitä olimme jo osanneet epäilläkin, eli että pelkästään maksuttomia internetlähteitä käyttämällä on haastavaa muodostaa luotettavaa käsitystä voimassaolevan oikeuden sisällöstä tai lainsäädännön muutoksista. Mitään suomalaista Finlexiä vastaavaa oikeudellista tiedonlähdettä Isossa-Britanniassa ei ole. Kaupallisilla kustantajilla sen sijaan on tarjolla ajantasaista lainsäädäntöä, koosteita ja selostuksia oikeustapauksista ja oikeudellisia kausijulkaisuja eri formaateissa. Esimerkiksi Westlaw ja Lexis ovat laajoja (ja hintavia) palveluita, joissa on monipuoliset hakuominaisuudet.

Kahden intensiivisen päivän aikana saamamme hyödyllisen opastuksen korvasimme brittikollegoillemme esittelemällä vuorostamme heille suomalaista oikeusjärjestelmää ja oikeudellisia tiedonlähteitä - niiltä osin kuin se kielimuuri huomioon ottaen oli mielekästä. Lopuksi tutustuimme lyhyesti instituutin kirjaston mittaviin kokoelmiin, myös sen pieneen Suomea käsittelevään hyllylliseen, ja sovimme vaihtavamme tietoja käyttökelpoisista tiedonlähteistä, puolin ja toisin.

 
Marja Autio

Opi perusasiat

Tänä syksynä koulutusohjelmassamme on ollut yhdeksän kaikille avointa koulutustilaisuutta Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Vielä kaksi on jäljellä.

Tiistaina 3.12. klo 9–10.30 aiheena on Eduskunnan kirjaston ja arkiston palvelut. Viimeisellä kerralla, tiistaina 10.12. klo 9–10.30, aiheena on kirjojen käyttö eduskunnassa. Saat tietää, miten kirjoja käytetään poliittisessa retoriikassa. Tämä Timo Turjan mielenkiintoinen esitys ”Kirjat ja politiikka” on uusi koulutusohjelmassamme.

Koulutuksemme Kansalaisinfossa ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kannattaa ilmoittautua etukäteen verkkosivuillamme olevalla lomakkeella.

Järjestämme koulutusta Kansalaisinfossa myös ensi keväänä. Muokkaamme ja päivitämme koulutusohjelmaamme lukukausittain ja todennäköisesti tarjoamme keväällä jotain uutta mutta varmasti myös jotain vanhaa, sillä koulutustemme perusaiheet pysyvät: valtiopäiväasiakirjat, oikeudelliset säädöslähteet ja EU-tiedonlähteet. Tietojasi näistä aiheista voit kernaasti tulla säännöllisesti päivittämään.

Keräämme palautetta koulutuksistamme ja toivomme ehdotuksia koulutusaiheista. Voit esittää niitä esimerkiksi verkkolomakkeella.

 

Tutustu koulutusohjelmaamme ja tervetuloa koulutuksiimme myös ensi keväänä!

Ilmoitamme halukkaille tarjoamastamme kaikille avoimesta koulutuksesta. Pääset tälle sähköpostilistalle ruksaamalla kyseisen kohdan ilmoittautumislomakkeella.

Pidämme myös räätälöityjä koulutuksia keskeisille käyttäjäryhmillemme, ja asiantuntijoitamme voi pyytää kouluttajiksi muihin organisaatioihin.

Sirkka-Liisa Korkeila

 

 

 

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa

Esko Ahoa, Gustav Björkstrandia, Tarja Halosta, Erkki Pulliaista, Marjatta Stenius-Kaukosta, Riitta Uosukaista ja Pekka Vennamoa yhdistää kansanedustajuuden kokemus. He olivat kuluvana syksynä kukin vuorollaan Pikkuparlamentissa toimittaja Hannu Lehtilän haastateltavana sarjassa Kansanedustajana politiikan käännekohdissa. Suorina lähetyksinä radioidut haastattelut kuuluivat eduskunnan 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa -merkkivuoden ohjelmaan.

Miksi juuri nämä entiset kansanedustajat haastateltiin ja minkälaisia politiikan käännekohtia haastattelujen perusteella hahmottui? Haastateltavia valittaessa pyrittiin noudattamaan puolueperusteista tasapainoa: mukaan saatiin edustajat kaikista viime vuosituhannen lopun merkittävimmistä puolueista (vanhat ”neljä suurta” SDP, KOK, KESK ja SKDL sekä RKP, SMP ja vihreät). Sukupuolten tasa-arvo toteutui kiintiöperiaatteen mukaisesti. Haastateltavien joukossa oli entinen presidentti, pääministeri, eduskunnan puhemies, ministereitä sekä kansanedustajia, joiden arvostus perustuu pitkään parlamentaariseen uraan.

Haastateltavien kaudet kansanedustajina ulottuivat 1970-luvun alusta (Vennamo 1972) ja vuoteen 2011, jolloin Erkki Pulliainen tippui eduskunnasta. Jokaisessa haastattelussa käytiin läpi ryhtyminen politiikkaan ja päätyminen kansanedustajaksi, yleensä myös siirtyminen muihin tehtäviin parlamentaarisen uran päätyttyä. Politiikan käännekohdiksi nousivat Kekkosen kauden päättyminen, kylmän sodan loppu Neuvostoliiton hajoamiseen, Suomen Eurooppa-integraatio ja 90-luvun lama. Puoluekartan muutoksista valaistiin vihreyden kehitystä liikkeestä puolueeksi, laitavasemmiston hajaannusta ja uutta alkua vasemmistoliittona sekä SMP:n nousuja ja laskuja. 

Aktiivipoliitikot elävät miltei ympärivuorokautisessa ”haastatteluyhteiskunnassa” ja ovat siksi sanavalmiita haastateltavia myöhemminkin. Mieleeni jäi erityisesti Tarja Halosen salaviisas kiteytys joistakin kansanedustajakollegoista, jotka poukkoilivat vaalien väliaikoinakin äänten perässä lepakoiden lailla. Esko Aho oli vastauksissaan analyyttisin, mediajulkisuuden hän on hallinnut aina. ”Madame” Uosukaisen säkenöivä esiintyminen oli haastattelijankin mielestä ”ilotulitusta, yhtä juhlaa”. Entinen presidentti, pääministeri ja puhemies esiintyvät yhä melko usein julkisuudessa, mutta näin ei välttämättä käy entisen ministerin kohdalla. Esimerkiksi Sorsan IV hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Gustav Björkstrand ihmetteli Jumalan teatteri -kohusta kertoessaan, miksei hänen seikkaperäinen näkemyksensä ole kiinnostanut edes aiheen tutkijoita.

Kuuntelin haastattelusarjaa myös Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta vastaavana tutkijana. Erkki Pulliainen jäi radioidun haastattelunsa jälkeen yöksi Helsinkiin ja täydensi seuraavana päivänä muistitietokokoelmaa miltei seitsentuntisella veteraanihaastattelullaan. Pekka Vennamosta, Marjatta Stenius-Kaukosesta ja Esko Ahosta on tehty vastaava veteraanikansanedustajahaastattelu jo aikaisemmin. Erityyppisistä poliitikkomuisteluista voi esimerkiksi tutkia, miten haastattelun päätyminen suorana julkisuuteen vaikuttaa sen sisältöön.   

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa -radiolähetysten päätyttyä yleisö sai aina esittää haastateltavalle kysymyksiä. Viimeinen tilaisuus päättyi kysymykseen: ”Voitaisiinko näitä haastatteluja järjestää pian lisää?”.

 

Joni Krekola

 

Kuuntele koko seitsenosainen haastattelusarja Kansanedustajana politiikan käännekohdissa:

http://yle.fi/radio1/asia/kansanedustajana_politiikan_kaannekohdissa/

 

Tietoa veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta:

http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/veteraanit.htx