Eduskunnan arkisto on toiminut Eduskunnan kirjaston yhteydessä vuodesta 1872 asti, jolloin säädyt perustivat arkiston ja kirjaston huolehtimaan asiakirjoistaan. Yksikamarisen eduskunnan aloitettua toimintansa vuonna 1907 Valtiopäiväkirjasto ja -arkisto nimettiin Eduskunnan kirjastoksi. Koska juhlimme tänä vuonna Eduskunnan kirjaston ja arkiston 150-vuotista taivalta, halusimme valita näyttelyyn aineistoja noilta varhaisemmilta vuosilta.
Ensimmäiseksi asiakirjaksi valitsimme vitriinimme kuvan patsasluonnoksesta, joka liittyy Keisari Aleksanteri II:n patsaan suunnittelukilpailuun, jonka Suomen säätyvaltiopäivät järjestivät vuonna 1884. Tähän kilpailuun kutsuttiin kaikki tuon ajan tunnetuimmat suomalaiset kuvanveistäjät ja säädyt valitsivat kilpailun voittajiksi kuvanveistäjät Johannes Takasen ja Walter Runebergin.Vitriinistämme on myös kaksi valtakirjaa säätyvaltiopäiviltä. Valtiopäiville valituille edustajille kirjoitettiin valtiopäivämiehen valtakirja, joita löytyy arkiston kokoelmista paljon. Vitriiniimme valitsimme porvoolaisen pappissäätyyn kuuluvan valtiopäämiehen, Lappeenrannan ja Lappeen kirkkoherra Johan Mattias Hackzellin (1816-1882) sekä Lapinjärven kirkkoherra Alexander Ferdinand Boreniuksen (1807-1881) valtakirjat.
Tämän lisäksi valitsimme vitriiniimme asiakirjoja, joissa käsitellään 1800-luvun loppupuolen paloviinakysymystä. Vuoden 1885 valtiopäivillä keskusteltiinkin aiheesta paljon. Eduskunnan arkiston kokoelmat sisältävätkin eri puolilta Suomea kerättyjä ja valtiopäivämiehille toimitettuja adresseja, nimilistoja ja anomuksia, joilla kannatettiin väkijuomien valmistuksen ja myynnin rajoituksia ja kieltoja. Vitriiniin valitsimme kaksi asiakirjaa, jotka sisältävät vuoden 1885 valtiopäiville osoitetun anomuksen ja nimilistan tähän liittyen.
Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan Eduskunnan kirjaston näyttelyyn sekä kirjaston kokoelmiin ja palveluihin. Näyttelymme on avoinna vuoden 2022 loppuun asti.
Soili Lintunen
Lähteet
Eduskunnan kirjasto. Eduskunnan kirjaston historia.
Eduskunta. Demokratian polku 3. Senaatintori ja Aleksanteri II:n patsas.
Eduskunta. Järjestäytyminen. Valtiopäivien avajaiset.
Lindgren, Liisa 2000. Monumentum: muistomerkkien aatteita ja aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa.
J.V. Snellman. Alexander Ferdinand Borenius.
Kansallisbibliografia 2017. Johan Matias Hackzell.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti