 |
| **** |
Toimittaja Unto Hämäläinen kirjoitti 31.8.2019 Helsingin Sanomissa siitä, miten heikosti Suomen historian yleisesityksissä huomioidaan punaisen Karjalan suomalaisiin 1930-luvulla kohdistunut terrori. Karkean arvion mukaan jopa 20 000 suomalaista olisi menettänyt henkensä Stalinin kauden teloituksissa tai vankileireillä. Liian monet kohtalot ovat yhä jääneet hämärän peittoon.
Sekä tasavallan presidentti että pääministeri yhtyivät Hämäläisen vetoomukseen naapurivaltioiden välisen selvitystyön tarpeesta. Muutamat tutkijat huomauttivat julkisuudessa, että aihepiiriä on toki tutkittu, mikä ei poista perinpohjaisemman selvitystyön tarvetta.
Kansallisarkisto on nyt valtioneuvoston pyynnöstä aloittamassa esiselvitystyötä, jossa arvioidaan lisätutkimuksen tarvetta ja sen edellyttämiä resursseja. Tämä on erinomainen asia. Historiallisen tiedon tarpeeseen on reagoitu esimerkillisellä ripeydellä.
Selvitystyön tarve koskee myös Suomen eduskuntaa. Keväällä 1918 sisällissodan loppumelskeissä Neuvosto-Venäjälle pakeni SDP:n entisiä ja istuvia kansanedustajia. 1920-luvulla itärajan ylittäneet vasemmistolaiset kansanedustajat olivat yleensä kärsineet Suomessa poliittisen tuomion. Lapualaisvuosina muutamat entiset edustajat kyyditettiin itärajalle ja pakotettiin naapurin puolelle.
Tausta kansanedustajana Suomessa auttoi useimpia siirtolaisia sijoittumaan kohtuullisen merkittäviin tehtäviin joko punaisessa Karjalassa tai Moskovassa. Kansanedustajuus ei kuitenkaan suojellut vainolta 1930-luvun puolivälin jälkeen, kun bolševikkien kansallisuuspolitiikkaa kääntyi vähemmistökansallisuuksia vastaan.
Eduskunnan ylläpitämässä kansanedustajamatrikkelissa on yhä puutteelliset tiedot kuolinajasta ainakin 12 Neuvosto-Venäjälle jääneen henkilön kohdalla. Kaikki heistä eivät menehtyneet terrorin uhreina. Valppaat kansalaiset lähettävät aika ajoin täydennystä matrikkelitietoihin toki myös ihmetellen, että edes kansanedustajien kohtalot eivät ole selvillä. Yritetty on, mutta suomalaisilla lähteillä ei ole päästy tämän pidemmälle.
Joni Krekola
**** Tänä vuonna julkaistu Ossi Kamppisen tietokirja Palkkana pelko jakuolema on vaikuttanut historiaselvityksen käynnistämiseen. Teoksessa kerrotaan myös joidenkin Suomen eduskunnan entisten jäsenten kohtaloista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti