Ovatko vanhat radio- ja tv-ohjelmat hävinneet? Entä mistä löytyy vanhoja lehtiä digitaalisina?

Suomessa on tallennettu radio- ja televisio-ohjelmia ja digitoitu vanhoja lehtiä suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti ja lakiin perustuen jo melko pitkään. Digitaalisiin kansallisiin arkistoihin tallennettuja vanhoja radio-ohjelmia voi kuunnella, tv-ohjelmia katsoa ja lehtiä lukea tietyissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Eduskunnan kirjasto on yksi niistä.

Radio- ja televisio-ohjelmien arkisto, verkkoarkisto, Kansalliskirjaston digitoimat lehdet ja digitaaliset vapaakappaleet ovat Eduskunnan kirjastossa käytettävissä kansallisten kulttuuriaineistojen työasemalla. Nämä digitaaliset arkistot eivät siis ole Internetissä.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on lisätä kansallisten digitaalisten kulttuuriaineistojen tunnettuutta. Esittelen aluksi perusteita käytön rajoituksille ja kerron, miten ja missä työasemaa voi käyttää.

Kulttuuriaineistojen tallentaminen ja käyttö

Kulttuuriaineistojen kerääminen ja käyttöön saattaminen tutkijoille ja muille tarvitsijoille perustuu lakiin kulttuuriaineistojen säilyttämisestä ja tallettamisesta (1433/2007) sekä tekijänoikeuslakiin (404/1961).

Digiarkistojen sisällön keräämisestä ja käyttöön saattamisesta vastaavat Kansalliskirjasto sekä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Aineistojen käyttö on mahdollista myös kyseisten organisaatioiden asiakastiloissa ja Eduskunnan kirjastossa sekä ns. vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Turun yliopiston kirjasto, Åbo akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto sekä Oulun yliopiston kirjasto. Radio- ja tv-arkisto on käytettävissä lisäksi Tampereen yliopiston Viestinnän, journalismin ja teatterin yksikössä.

Eduskunnan kirjaston kulttuuriaineistojen työasema sijaitsee omassa huoneessaan. Sen voi varata asiakaspalvelusta joko paikan päällä tai puh. 09 432 3423 tai kirjasto.lainaus@eduskunta.fi.

Digitaaliset kulttuuriaineistot ovat tekijänoikeudella suojattuja eikä niistä sen takia voi ottaa digitaalisia kopioita, mutta tulostaminen ja näyttöruudun kuvaaminen on sallittua. Kulttuuriaineistojen työasemalla ei ole verkkoyhteyttä. Siksi on suositeltavaa ottaa mukaan omat muistiinpanovälineet.

Radio- ja tv-ohjelmien arkisto

Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa toimivan radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokanta koostuu suomalaisten radio- ja tv-kanavien ohjelmavirrasta. Siihen tallennetaan keskeisten kanavien sisällöt kokonaisuudessaan sekä näytteitä muilta noin 100 kanavalta. Digitaalista aineistoa on RITVAan tallennettu vuoden 2009 alusta lähtien. Myös teksti-tv:n sivuja on tallennettu. Tietokannassa on lisäksi Yleisradion tuottamia tv-ohjelmia vuosilta 1957–2008 omana kokoelmanaan.

Vanhat radio- ja tv-ohjelmat tarjoavat lukemattomia tutkimusmahdollisuuksia. Ohjelmat siirtyvät arkistoon parin päivän viiveellä, joten aineistoon kuuluu tuorettakin tutkittavaa.

Erityisesti mediatutkijoita hyödyttävät RITVA-tietokannan lähteet, kuten Finnpanel, jonka ansiosta voi tarkastella ohjelmien katsojalukuja, sekä Venetsia, joka on Yleisradion, MTV Oy:n, Nelonen Median, FOXin ja Discovery Finland Oy:n tarjoama ohjelmatiedotusjärjestelmä. Myös ohjelmien tekijä- ja yhtiötiedot ovat haettavissa RITVAssa.

RITVA-tietokannan ohjelmatiedot ovat saatavissa vapaasti verkossa, mutta ohjelmia voi katsoa ja kuunnella vain noilta tietyiltä työasemilta tietyissä kirjastoissa.

Digitaaliset lehdet

Kansalliskirjasto tallentaa suomalaista painettua kulttuuriperintöä mm. digitoimalla vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä. Mennyttä aikaa on kiinnostavaa tutkia lehtien kautta. Artikkeleista voi löytyä vaikkapa uutis- tai muuta tietoa tarkasteltavasta henkilöstä tai tapahtumasta.

Kaikki Suomessa vuosina 1771–1929 ilmestyneet sanomalehdet on digitoitu. Ne ja vuoteen 1929 asti digitoidut aikakauslehdet ovat luettavissa Internetissä osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi. Uudempia, noin vuoteen 1944 asti digitoituja lehtiä, voi kuitenkin lukea vain kulttuuriaineistojen työasemalla. Joistakin lehdistä on sillä saatavilla myös aivan tuoreita numeroita.

Digitoiduista lehdistä on lista Kansalliskirjaston verkkosivulla: sanomalehtilista ja aikakauslehtien lista.

Lehtiartikkelien hakuominaisuudet ovat monipuoliset. Haun voi esimerkiksi kohdistaa artikkelissa olevaan kuvaan.

Verkkoarkisto

Vuodesta 2006 Kansalliskirjasto on ottanut talteen ja arkistoinut suomalaisia verkkosivuja. Se on myös haravoinut teemakeräysten avulla Internetiä ja koonnut lisäksi uutisaineistoja verkkoarkistoon. Verkkoarkisto sisältää siis suomalaista ja suomenkielistä verkkoaineistoa, ei kuitenkaan yritysten ja yhteisöjen intranet-sivustoja eikä esimerkiksi keskustelupalstojen sisältöjä tai maksullista aineistoa.

Verkkoarkistoon on tulossa myös sosiaalisen median sisältöjä Twitteristä ja YouTubesta.

Teemakeräykset ovat keskittyneet erilaisiin tapahtumiin tai aiheisiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi vaalit.

Tavoitteena on saada talteen edustava ja monipuolinen otos tietoverkoissa olevasta aineistosta ja tarjota se tutkijoiden käyttöön.

Verkkoarkiston sisältöihin pääsee tutustumaan kulttuuriaineistojen työasemalla. Verkkoarkiston esittely ja hakemisto on verkossa. Palautelomakkeen kautta voi ehdottaa keräysaihetta tai sivua, jota ei ole otettu talteen.

Digitaaliset vapaakappaleet

Kulttuuriaineistojen työasemalla käytössä oleviin digitaalisiin vapaakappaleisiin kuuluu verkossa julkaistua aineistoa, jonka julkaisija on luovuttanut Kansalliskirjastolle säilytettäväksi. Näihin sisältyy kaupallisten kustantajien e- tai äänikirjoja, e-lehtiä sekä muita julkaisuja. Ne eivät tallennu verkkokeräyksellä verkkoarkistoon, koska ne ovat maksullista aineistoa.

Tähän kokoelmaan kuuluu myös erilaisia digitoituja julkaisuja, kuten karttoja, sekä äänitteitä, joita Kansalliskirjasto on saanut luovutuksina tai digitoinut itse.

OAI-Harava

Kulttuuriaineistojen työasemalla on myös Kansalliskirjaston ylläpitämä OAI-Harava -niminen julkaisuarkisto, jossa on korkeakoulujen tuottamaa sisältöä. Korkeakouluilla on samat sisällöt avoimesti saatavilla netissä omissa julkaisuarkistoissaan, mutta täällä Kansalliskirjaston palvelussa ne ovat pitkäaikaissäilytyksessä.

…

Ei siis huolta! Vanhat radio- ja tv-ohjelmat ovat tallessa ja katsottavissa lähes kymmenen viime vuoden ajalta ja YLEn tuottamat ohjelmat jopa 1950-luvun lopulta asti. Monipuolista verkkosisältöä ja digitaalista aineistoa on arkistoitu. Vanhoja lehtiä pääsee digitaalisina selaamaan 1940-luvun puoliväliin asti. Nämä kaikki Eduskunnan kirjaston lisäksi kaikissa vapaakappalekirjastoissa, Kansalliskirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa.



Sirkka-Liisa Korkeila