Kuolevatko kirjastot?

Viime vuosina on paljon tehty ennustuksia kirjastojen kuolemasta ja kirjastoammattien häviämisestä. Vuonna 1960 Suomessa oli yli 4000 yleistä kirjastoa, nyt niitä on enää 790. ETLA: n ammattiskenaarion mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kirjastotyöntekijän ammatti katoaa 97 prosentin todennäköisyydellä. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on hieman valoisampi tulevaisuus: nämä ammatit häviävät vain 52 prosentin todennäköisyydellä.

Vuonna 1404 ranskalainen pappi Jacques Legrand alkoi kirjoittaa kirjaa hyvistä tavoista - Le Livre de Bonnes Moeurs. Ennen kirjapainotaidon kehittymistä kirjat kopioitiin käsin. Työ oli hidasta ja kopioidut inkunaabelit olivat vihdoin valmiit vuonna 1410. Jokainen kappale koristeltiin käsityönä.



Tässä kirjassa on useita maalauksia. Eräs näistä maalauksista kuvaa 1400 – luvun alun kirjastoa. Tässä maalauksessa kaksi sen ajan oppinutta miestä lukee käsintehtyjä inkunaabeleita. He istuvat syventyneinä lukupaikalla, seinälle on kiinnitetty kirjahylly. Kirjat on kiinnitetty ketjuilla lukupulpettiin.

Maalauksessa on useita yksityiskohtia, jotka tuntuvat vieraalta: lukijoiden asusteet, metalliketjuilla kiinnitetyt kirjat, huoneen askeettisuus. Tästä kaikesta huolimatta jokainen tämän päivän ihminen tunnistaa paikan kirjastoksi.

Jos me pystymme tunnistamaan yli 600 vanhan maalauksen kirjastoksi, eikö samalla tavalla voi uskoa, että vuonna 2615 ihmiset tunnistavat nykyisistä kirjastoista otetut kuvat kirjastoiksi?

Muutokset tapahtuvat aina hitaammin kuin ihmiset uskovat. Vaikka kirjastot ovat vuosien aikana paljon muuttuneet, sen rakenteelliset muodot ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2615 ihmiset tulevat paikkaan, jossa voivat rauhassa lukea, oppia uutta tai virkistäytyä.

Kun keskustelin erään työkaverini kanssa kirjastojen tulevaisuudesta, hän sanoi viisaasti :  ”tiedätkö mitä, melkein kaikissa scifi –kirjoissa on kirjasto.”

Timo Turja

Kuva:Heikki Rajala,Copyright Eduskunnan kuva-arkisto 2015