Yöpöytäni päällimmäisin kirja on tänä keväänä ollut uusi Sosiaalisen median käsikirja -teos. Työtehtäviini sisältyy myös blogin,facebookin ja twitterin parissa työskentely ja olenkin kaipallut aiheesta tuoretta kirjaa, jota voi lukea vaikka sängyssä, eikä virta lopu kesken. Lyhyesti - tämä kirja antaa sujuvasti selkeän ja monipuolisen kokonaiskuvan aiheesta kiinnostuneille. Sosiaalinen media on ajassamme voimakkaasti vaikuttava ilmiö - tilastojen mukaan sen palveluilla on satoja miljoonia, miljardejakin käyttäjiä.
Sosiaalisen median eli somen eri palveluihin liittyviä tietoa löytyy tukuttain verkosta, mutta tähän teokseen on koottu kattavasti ja selkeästi yksiin kansiin monenlaista hyödyllistä tietoa mm. ilmiön historiasta, peruskäsitteistä, palveluista, käyttäjäryhmistä. Suora lainaus kirjan takakannesta: “Sosiaalisen median median käsikirja kertoo,mistä sosiaalisessa mediassa on kyse, mitä käsitteellä tarkoitetaan, millaisia vaiheita sillä on ollut, mitä sosiaalisen median palvelut ovat, miten somessa kannattaa toimia ja millaisia ilmiöitä sosiaalisissa verkostoissa esiintyy. Kirja on yleisteos kaikille sosiaalisesta mediasta kiinnostuneille. Aloittelevat somen käyttäjät voivat suhtautua kirjaan kuin matkaoppaaseen ja kokeneemmat löytävät siitä uusi vinkkejä sekä täydentävää tietoa.” (Pönkä, 2014)
Kirjassa käydään aluksi lyhyesti läpi internetin kehittymistä ja somen syntyhistoriaa. Mielenkiintoista saada tietää, että Suomen osalta ns verkkososiaalisuus käynnistyi jo 1980-luvulla BBS-järjestelmien myötä. Ensimmäiset www-pohjaiset keskustelufoorumit avautuivat jo 1996 ja 2000-luku onkin sitten ollut Suomessakin erityisesti YouTube:n, Facebook:in, Google+:n ja Twitter:in valtakautta. Esimerkiksi Facebook:ia käyttää yli 2,3 miljoonaa suomalaista ja Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2013 alle 35-vuotiaiden YouTube:n käyttöaste oli yli 90%.
Teoksen sosiaalisen median perusteissa -osiossa haetaan määrittelyä somelle, annetaan tietoa käyttäjätyypeistä, -säännöistä ja -profiileista, verkkoidentiteetistä ja hyödyllistä tietoa tekijänoikeuksista. Suomessa sosiaalisen median määritteli ensimmäisenä VTT vuonna 2007. Määritelmässä keskeistä tässä olivat sisällöt, yhteisöt ja Web 2.0 teknologia.
Pönkä esittelee myös Jussi-Pekka Erkkolan VTT:n vuonna 2007 tekemän sosiaalisen median määrittelyn pohjalta tekemään jatkomäärittelyn: "Hän (Erkkola) huomauttaa sosiaalisella medialla olevan toinenkin merkitys: se on tuotanto- ja jakelurakenteita muuttava ilmiö, jolla on vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin”. (Pönkä, s 35). Pöngän mukaan ns yhteisöllisyyden syvyys vaihtelee suuresti somessa. Siksi TSK Sanastokeskuksen määritelmä, jossa yhteisö sana on korvattu "jollakin tapaa yhteyksisssä olevia" sanoilla on kuvaavampi määrittely. Joka tapauksessa sosiaalinen media tyydyttää ihmisten tarvetta eriasteiseen yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja siksi siitä on tullut niin suosittua.
Pönkä esittelee myös Jussi-Pekka Erkkolan VTT:n vuonna 2007 tekemän sosiaalisen median määrittelyn pohjalta tekemään jatkomäärittelyn: "Hän (Erkkola) huomauttaa sosiaalisella medialla olevan toinenkin merkitys: se on tuotanto- ja jakelurakenteita muuttava ilmiö, jolla on vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin”. (Pönkä, s 35). Pöngän mukaan ns yhteisöllisyyden syvyys vaihtelee suuresti somessa. Siksi TSK Sanastokeskuksen määritelmä, jossa yhteisö sana on korvattu "jollakin tapaa yhteyksisssä olevia" sanoilla on kuvaavampi määrittely. Joka tapauksessa sosiaalinen media tyydyttää ihmisten tarvetta eriasteiseen yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja siksi siitä on tullut niin suosittua.
Kirjan Sosiaalisen median palveluita -osiossa esitellään jo edellä mainittujen lisäksi lukuisia muita yhteisö-,video-,kuvanjako-,pikaviesti-, wiki- ja keskustelufoorumipalveluita. Pöngän lista on pitkä, enkä käy niitä tässä tarkemmin esittelemään.
Teoksen pintaa syvemmältä osiosta löytyy mielenkiintoista luettavaa somen avoimuudesta, jakamisesta, yhteisöllisyydestä ja käyttäjien erilaisista rooleista. Someverkosto voi vaihdella täysin avoimesta jäsenyyteen perustuvaan suljettuun verkostoon. Jakaminen onkin yksi somen peruspiirre eli sillä tarkoitetaan erilaisten sisältöjen, kuten linkkien,kuvien,videoiden ja tekstien jakamista eri piireille/seuraajille. Pöngän mukaan somessa ideana on, että “Jakamisen kulttuuri edistää yhteistä etua”. (Pönkä,s 168). Perinteinen “Tieto ja tiedon välitys on valtaa ja harvojen käsissä”-asetelma muuntuu ja murtuu somessa jaetuksi tiedoksi ja informaatioksi, joka tavoittaa nopeasti somenyhteisön jäsenet ympäri maailman. Ilmiön kääntöpuolena on mahdollisuus jakaa nopeasti ja laajasti myös disinfomaatiota tai propagandaa.
Lopuksi Trendit ja tulevat muutokset -osiossa Pönkä listaa sosiaalisen median todennäköisiä tulevaisuuden kehityslinjoja. Mainitsen tässä niistä vain kaksi. Suuret ikäluokat löytävät somen ja somen käyttö monipuolistuu. Siinä ilmainen vinkki myös kaikille poliitikoille!
Suosittelen kirjaa kaikille ilmiöstä kiinnostuneille. Myös niille, jotka eivät siitä pidä, sillä tämä teos auttaa ainakin ymmärtämään mistä ilmiössä on kysymys. Kirja on kirjoitettu erittäin sujuvalla suomenkielellä, mukana myös runsaasti havainnollistavia tilastoja ja kuvioita.
Suosittelen kirjaa kaikille ilmiöstä kiinnostuneille. Myös niille, jotka eivät siitä pidä, sillä tämä teos auttaa ainakin ymmärtämään mistä ilmiössä on kysymys. Kirja on kirjoitettu erittäin sujuvalla suomenkielellä, mukana myös runsaasti havainnollistavia tilastoja ja kuvioita.
Heikki Rajala
Sosiaalinen media - Wikipedian määritelmä
Sosiaalisen median käsitteestä Jussi-Pekka Erkkola, 2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti