Oikeuden kuvallisuudesta

Minulle tarjoutui viime viikolla mahdollisuus osallistua ”Oikeuden näyttämöt – Kuvallisuus lainkäytössä” kirjan lehdistölle suunnattuun kirjoittajatapaamiseen Nykytaiteen museo Kiasmassa. Tilaisuudessa oli paikalla kirjan toimittaja taidehistorian dosentti FT Virpi Harju ja teoksen muut kirjoittajat ja asiantuntijat, joilla kaikilla oli tilaisuudessa oma puheenvuoronsa.

Oikeuden näyttämöt teos on syntynyt Valtion taidemuseon ja Suomen Lakimiesliiton välisenä yhteistyönä ja hankkeen suojelijana on toiminut Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Teos julkistettiin Lakimiespäivässä 4.10.2013.

Kirja tarjoaa upean matkan oikeuden visuaalisuuteen varhaisemmista ajoista nykypäivään. Siinä esitellään oikeuden kuvallista ja esineellistä kulttuuriamme. Kirjassa on muun muassa Virpi Harjun artikkeli, jossa käsitellään Suomen yleisten tuomio­istuinten rakennuksia ja arkkitehtuuria, oikeutta esittävää tai sitä symboloivaa taidetta sekä lainkäyttöön liittyvää esineistöä. Nämä ovat tärkeä osa oikeuslaitoksen julkikuvaa ja niiden tarkoituksena on kuvastaa oikeuden merkitystä ja arvomaailmaa.

Oikeuslingvistiikan emeritusprofessori Heikki E.S. Mattilan artikkeli ”Tuomarinviitasta banianpuun lehviin” valaisee eri maiden oikeuslaitosten visuaalista perintöä ja symboliikkaa antiikista nykypäivään. Kirjan muut kirjoittajat ja haastatellut asiantuntijat ovat Suomen rahakammion johtaja FT Tuukka Talvio, kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä, sekä taidegraafikko ja taidemaalari Kuutti Lavonen.

Kirja on kaunis, runsaasti kuvitettu teos. Sitä voi suositella kaikille oikeuden symboliikasta, oikeustaloarkkitehtuurista tai oikeuden kuvallisuuden historiasta kiinnostuneille. Kirja on lainattavissa kokoelmissamme.

Taide oikeuslaitoksessa

Miina Äkkijyrkkä, toinen kirjaprojektissa mukana olleista taiteilijoista, toi tilaisuudessa esille ajatuksen, että koska oikeudessa käsiteltävät asiat ovat osapuolien kannalta usein niin ankaria ja ahdistavia, niin oikeustiloissa tulisi olla esillä armollisia, lämminhenkisiä ja lohduttavia teoksia, jotka ohjaavat osapuolten ajatukset pois tuskasta.

Onko taiteen rooli tuoda osapuolille lohdutusta oikeusprosessin ankeuteen? Enpä ota tuohon itse kantaa. Selvää mielestäni kuitenkin on, että taide kaikissa yleisissä tiloissa luo viihtyvyyttä ja antaa tilalle inhimillisemmän olemuksen. Selvää on myös, että oikeustaloarkkitehtuuri ja -taide ovat osa kulttuuriperintöämme. Yksi perustelu Oikeuden näyttämöt kirjan tekemiselle on tekijöiden mukaan ollut pelko siitä, että arvokasta kuvallista ja esineellistä perintöä häviää Suomesta sitä myötä kuin tuomioistuimia yhdistetään ja tuomioistuinten toimitilat muuttuvat.

 

Visuaalisuus kirjastotyössä

Itse jäin tilaisuuden jälkeen pohtimaan visuaalisuuden merkitystä kirjastomme toiminnassa.
 

Omassa työssäni olen useimmiten keskittynyt enemmän sisältöön kuin ulkomuotoon. Tärkeää on ollut, että asiakas saa tarvitsemansa aineiston tai vastauksen kysymykseensä mahdollisemman nopeasti ja tehokkaasti. Osana tätä työtä kielen oikeellisuus ja ilmaisun selkeys on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, mutta muuten se, miten aineisto tai vastaus on ”paketoitu”, on ollut vähemmän tärkeää. Mutta onko tällainen visuaalinen ilmiasu sittenkin tärkeämpää kuin olen ajatellutkaan?

Visuaalisuuteen on Eduskunnan kirjastossa kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota. Visuaalisuus ilmenee esimerkiksi verkkosivuissa, opasteissa ja julkaisuissa. Kauniit palveluoppaamme saivat kehuja asiakkailtamme Lakimiespäivän messujen yhteydessä. Visuaalisuus on myös erittäin keskeinen elementti tulevan verkkosivu-uudistuksemme suunnittelussa. Tämä on luonnollista, sillä verkkosivun rakenteella ja visuaalisuudella on erittäin merkittävä rooli sivuston käytettävyydelle.

Vastaisin lopuksi esittämääni kysymykseen – kyllä visuaalisuus on kirjastotyössäkin erittäin tärkeä asia. Laadukkaat aineistot ja palvelut ovat toki toimintamme kivijalka. Visuaalisesti kaunis ja toimiva ulkoasu kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin ne saavuttavat asiakkaamme. Esimerkiksi. tietopaketti, joka on rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan selkeä ja hyvin jäsennelty on helpompi omaksua kuin yhteen pötköön tehty linkeillä höystetty tekstipätkä. Ja kyllä – kirjaston palveluista on varmasti paljon mukavampi lukea taitavasti taitetusta ja kauniisti kuvitetusta esitteestä kuin saman tiedon sisältävästä A4 monisteesta.

 

Erika Bergström

 

Oikeuden näyttämöt : kuvallisuus lain käytössä./toim. Virpi Harju. Helsinki : Valtion taidemuseo, Suomen Lakimiesliitto, 2013 (Helsinki : Lönnberg Print & Promo)