Järjestyksessään neljäs Eurooppa-foorumi järjestettiin 25.–27. elokuuta jo perinteisesti Turussa. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Tapahtuman seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa pyritään käymään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehityksestä.
Tapahtuma järjestettiin toista kertaa terveysturvallisena hybriditapahtumana, jossa suuri yleisö osallistui keskusteluihin verkon välityksellä. Itsekin osallistuin tapahtumaan viime vuoden tapaan etänä. Kaikki tapahtuman ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. Kolmen päivän aikana toteutettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana yli 2700 uniikkia kävijää.
Käsittelen tässä blogikirjoituksessani kolmea foorumissa käytyä tiedeaiheista keskustelutilaisuutta, jotka käsittelivät tekoälyä, rokotteita ja ilmastonmuutosta.
Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä?
Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly
olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä? -keskusteluun osallistuivat Turun
yliopiston professori Tapio Salakoski, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Elina
Kontio, Åbo Akademin professori Johan Lilius, Åbo Akademin lehtori Anna-Greta
Nyström sekä Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen.
Tilaisuuden aluksi professori Wendy Hall Ada Lovelace-instituutista
ja professori M.A.Girolami Alan Turing-instituutista lähettivät videotervehdyksensä
keskusteluun osallistujille. He pitivät tekoälyn kenties suurimpana riskinä,
että sen toimintaan vaikuttaa liiaksi omat ennakkoasenteemme. Tekoäly ei
ainakaan vielä kykene toimimaan objektiivisella tavalla. Arkielämäämme
miellyttävinä/helpottavina piirteinä Girolami mainitsi, että esimerkiksi Amazon
ohjaa meille mieltymystemme mukaisia tuotteita. Tai että voimme löytää vanhan
kaverin Facebookin avulla. He kuitenkin muistuttivat, että varsinainen tekoäly
on vielä kaukana tulevaisuudessa. Emme vieläkään tiedä esimerkiksi, mitä
tietoisuus on.
Elina Kontio totesi, että tekoäly mahdollistaa meille
tehokkaammat, paremmat päätökset terveydenhuollossa. Pystymme keräämään dataa
yhä useammasta paikasta sekä myös käsittelemään sitä. Esimerkiksi
kuvantamisdatan analysointi kehittyy tekoälyn myötä. Johan Lilius esitti, että
tekoälyn tuottamat tehokkuus- ja rahalliset hyödyt on punnittava huolella.
Meillä ei ole työkaluja arvioida datan riittävyyttä; keskeinen ongelma
yleensäkin tekoälyn käytössä. Emme siis tiedä, mikä on riittävä määrä dataa.
Yleensä yhteiskunta päättää, mikä on sovelias riskitaso; ”tämä on nyt ok” ja sen
mukaan toimitaan.
Anna-Greta Nyströmin mukaan olemme vielä alkutaipaleella tekoälyn
suhteen. Esimerkiksi tilanne, jossa huippukirurgi tekee työn New Yorkissa ja
joku robotti pystyisi kopioimaan sen ja tekemään saman työn Turussa. Siellä
emme vielä ole. Mika Viljanen esitti, että säädämme lakeja, jotka pyrkivät
ratkomaan jonkun tieteen paradigman. Esimerkkinä EU:n tietosuoja-asetus (GDPR),
joka tuli voimaan vuonna 2018. Viljasen mielestä se kehikko, jota asetus säänteli
oli peräisin jostain 1970-luvulta, eikä sitä oltu päivitetty tähän päivään. Salakoski
muistutti puolestaan, että Kiina on irrallaan läntisestä eettisestä kehikosta,
esimerkkinä heillä käytössä olevat kasvojentunnistusohjelmat.
Datan luotettavuudesta Kontio huomautti, että data on hyvin
validoitua, mikäli se tulee luotettavista lähteistä. Luotamme laitteisiin,
jotka tuottavat oikean tiedon. Terveydenhuollon tuottama tieto perustuu
näyttöön. Mutta voimmeko luottaa esimerkiksi kansalaisen itse ottamaan
verenpainemittaustulokseen? Se riippuu oleellisesti käytetystä laitteesta.
Mika Viljanen näki uhkana sen, että ihmiset eivät opi enää
asiantuntijoiksi, koska asiantuntijatyö katoaa tekoälyn myötä. Hän jatkoi
mainitsemalla pörssikurssiromahduksen USA:ssa, ongelma oli pieni häiriö ja
algoritmi lähti treidaamaan omaan suuntaansa. Algoritmien käyttö jo itsessään
johtaa ongelmiin, riskien toteutumiseen. Eli riskipotentiaalia tuo se, että
tekoälyjärjestelmä systematisoi toimintaa (kone tekee juuri sitä, mitä se on
ohjelmoitu tekemään) & kiihdyttää toiminnan vauhtia (varoventtiilit
häviävät). Hän jatkoi kysymällä vastaamisvelvollisuudesta (accountability)ja siitä
kuka maksaa (liability). Kuka vastaa, jos puhutaan vahingonkorvausvastuusta,
rikosoikeudellisesta vastuusta? Ei varmaan kukaan, Viljanen totesi.
Rokotteet ja infokuplat
Toisena keskustelun aiheena oli rokotteet ja infokuplat.
Keskustelijoina olivat Turun yliopiston tohtorikoulutettava Kristiina Makkonen,
psykologian dosentti Anna Soveri, tutkimusassistentti Rasmus Sirén,
valtiotieteen professori Kim Strandberg ja lääkäri, professori Juhani Knuuti.
Mikä aiheessa kiinnosti osanottajia? Juhani Knuuti kertoi,
että tiedeviestintä kiinnostaa. Lääketiede tutkitun tiedon alueella on vain 200
vuotta vanhaa. Rokotteet ovat yksi keskeisistä lääketieteen saavutuksista.
Sieltä se hänen halunsa vaikuttaa tulee, koska rokotteet kyseenalaistetaan.
Rokotevastaisia on ihmisissä vain muutama prosentti, epäröiviä on jo enemmän. Tämän
takia epäröivien tulee olla viestinnän kohde. Ilman luottamusta mikään viesti
ei mene perille. Jos ihminen ei luota terveydenhuoltojärjestelmään, ei hän luota
myöskään järjestelmän laatimiin viesteihin!
Kristiina Makkonen muistutti, että WHO:n mukaan
rokote-epäröinti on top 10:ssä terveysuhissa. Kouluissa voisi opettaa, miten
eri rokotteet toimivat. Anna Soveri kysyi, miksi osa ihmisistä ei halua ottaa
rokotetta? Tähän pitää yrittää vaikuttaa viestinnän parantamisella ja virheellisen
tiedon korjaamisella. Virheellinen tieto usein johtaa rokote-epäröintiin.
Korjaava tieto ei jää kuitenkaan yhtä hyvin ihmisen mieliin kuin alkuperäinen
virheellinen tieto. Jos päätän ottaa
rokotteen, luotan asiantuntijatietoon. Silloin hyödyt ovat suuremmat kuin
riskit/haitat. Soveri näki ongelmana sen, että nykyään tulee tieteellisiksi
kutsuttuja julkaisuja verkkoon, joita ei ole vertaisarvioitu. Hän jatkoi, että
pandemia on juuri tällainen tilanne, jossa syntyy rokotekriittisyyttä, jopa
salaliittoteorioita. Ihmiset etsivät kriisiin jotain kontrollia, joka auttaa
selviytymään tilanteesta.
Kim Strandberg kysyi, miksi ihminen joutuu infokuplaan? Nuoren
ihmisen on hankala tunnistaa oikea tieto, tutkittu tieto. Informaatiovirta on niin
suurta somessa. Knuuti lopetti tilaisuuden optimistisemmalla sävyllä ja totesi,
että suurin osa suomalaisista on fiksua, koulutettua porukkaa. Siksi väestö
pystyy ymmärtämään luotettavan tiedon.
Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa - miten Suomen tulisi suhtautua?
Kolmantena aiheena oli Fit for 55: EU:n ilmastopaketti
läpivalaisussa-miten Suomen tulisi suhtautua? Keskusteluun osallistuivat
europarlamentaarikko Ville Niinistö, Valtioneuvoston kanslian
EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen sekä
ST1- energiayhtiön johtaja Timo Huhtisaari.
Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 laajan
säädösehdotuspaketin (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n
kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden
1990 tasosta. Johanna Kentala-Lehtonen esitteli ilmastopaketin keskustelun
aluksi. Kyseessä on iso kokonaisuus, jolla on vaikutuksia kaikille talouden
sektoreille. Vuonna 2019 EU ilmoitti ilmastoneutraaliuden olevan tavoitteena
vuoteen 2050 mennessä. Green
deal-ohjelma toimii siihen keinona. Vuoteen 2030 mennessä tulee vähentää
päästöjä 55 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Fit for 55-Paketti sisältää keinot
tähän tavoitteeseen. 55-valmiuspaketti koostuu toimenpiteistä seuraaville
aloille: ilmastotoimet, päästökauppa, uusiutuva energia, energiaverotus,
liikennepäästöt, lento- ja meriliikenne sekä sosiaalinen ilmastorahasto.
Valtioneuvoston tiedotteessa
on esitelty tarkemmin lainsäädäntöpaketin sisältöä.
Ville Niinistö totesi, että olemme jo hukanneet
vuosikymmeniä, koska emme ole muuttaneet taloutta kestäväksi. Suomen
hiilineutraaliustavoite on vuosi 2035. EU:lla sama tavoite on vuosi 2050. Tämän
vuoksi kaikki investoinnit tulee olla jo tällä hetkellä päästöttömiä. Niinistön
mukaan energiantuotanto on helpompi puoli, vaikeampi on se kulutuspuoli. Tuuli-
ja aurinkoenergian kasvu jatkuu. Aurinkoenergia tulee olemaan globaalisti
johtava energiamuoto. Niinistö muistutti, että jäsenmaat ja parlamentti
neuvottelevat lopulliset ilmastolait; niitä ei ole vielä hyväksytty! Tämä on
vasta esitys. Seuraavat 1-2 vuotta neuvotellaan ja hiotaan pakettia. Hän
lisäsi, että kaikki ilmastoskenaariot lähtevät siitä, että energiateollisuus on
hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siksi Fitfor55-paketin toimeenpanon tulee
olla ripeää ja energiantuottajien päästöt on laskettava nopeasti.
Timo Huhtisaari kertoi, että kesällä tullut komission ilmastopaketti
ei ollut yllätys. Hän uskoi, että pääsemme kyllä näihin päästötavoitteisiin. Yhdeksän
vuotta eli vuosi 2030 on kyllä mahdottomuus. Sitä kohti on tietenkin mentävä.
Ehkä vuosi 2035 olisi realistisempi? Hän lisäsi, että sähkö tulee korvaamaan
henkilöliikenteessä nykyisiä energiamuotoja. Huhtisaari lopetti esityksensä
kehotukseen: ”Kääritään hihat ja aletaan hommiin!”
Tommi Peuhkurinen
Valokuvat: Turun kaupunki - ePressi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti