Tiedon saavutettavuus ja COVID-19

Kriisitilanteessa jos jossain tieto on arvossaan. Sitä on koko ajan liian vähän tai sitä saadaan liian myöhään. Tutkijoilla, viranomaisilla, päättäjillä, medialla ja kansalaisilla on ääretön tiedonjano. Vallitsevassa tilanteessa tiedon saatavuus, luotettavuus, käytettävyys ja saavutettavuus korostuvat. Monet kirjastot, virastot ja muut kansalaisen tiedontarpeita normaalisti tyydyttävät toimijat ovat joko sulkeneet ovensa tai rajoittaneet palveluitaan. Verkosta ja tiedotteista löytyy kyllä yllin kyllin tietoa, mutta monelle se ei yksinkertaisesti riitä. Tiedon tuottajat ja tarjoajat miettivät nyt kuumeisesti ratkaisuja ja monet ovatkin jo löytäneet uusia tapoja palvella kansalaisia.

Tiedon tai yleisemmin verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla käyttäjillä olisi mahdollisimman yhdenvertainen mahdollisuus käyttää palveluita. Tyypillinen esimerkki on verkkosivuston koneluettavuus, joka mahdollistaa palvelun käytön myös niille, joille tekstin lukeminen on vamman, sairauden, lukivaikeuden tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.

Saavutettavuus on kirjattu myös lainsäädäntöön, jota on kuvattu Eduskunnan kirjaston kokoelmassa tietopaketissa Saavutettavuusdirektiivin kansallisesta toimeenpanosta: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta.”

Suomessa eduskunta hyväksyi 12.2.2019 lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja lain sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta (307/2019). Lait tulivat voimaan viime vuoden huhtikuussa.

Kansalaisella on oikeus saada tietoa valtiopäivätoiminnasta ja heitä koskevista säädöksistä. Näin ollen valtiopäiväasiakirjojen saavutettavuus on tärkeätä taata kansalaisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Eduskunnan kirjasto luovutti kertomuksen vuoden 2019 toiminnasta eduskunnalle viime viikolla. Kirjaston kertomuksen verkkoversio oli samalla kaikkien aikojen ensimmäinen eduskuntakäsittelyyn tuleva direktiivin ja lain mukainen saavutettava valtiopäiväasiakirja. Erityisesti tänä suljettujen ovien aikana tämä on kirjastolle suuri ilon aihe. Kirjasto on suljettunakin avoimuuden asialla!

Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja

ps. Olin aavistuksen pettynyt, kun sain selville, mitä on koronaviruksen aiheuttaman taudin tämän kirjoituksen otsikossakin esiintyvän lyhenteen takana. Olin kuvitellut sen olevan jotain lääketieteellistä, latinaa ja maallikolle hankalaa – toisin sanoen mystistä ja hienoa. Mutta kävikin ilmi, että Covi on lyhenne sanoista Corona Virus ja kirjain D on Disease niin kuin tauti. Numerointi viittaa epidemian alkuvuoteen 2019. Suomeksi siis KOVIT-19, ruotsiksi suorastaan pahaenteisesti KOVIS-19 ja pohjoissaameksi KOVID-19.