Kiitos kun olet olemassa

Kuva:Thamizhpparithi Maari [CC BY-SA 4.0]

Virastopalvelut, tuttavallisemmin Vipa, on yksi eduskunnan sisäisistä palveluosastoista, joista ei yleensä lehtien sivuilla huudella, ja jonka virkamiehet eivät keiku verotilastojen kärkisijoilla. Vipa on kuitenkin talon tärkeä kivijalka, siinä missä kiinteistöpalvelutkin. Palvelu pelaa ”taustalla” ja osaltaan vastaa siitä, että korttipakka pyörii kakkosesta ässään.

Kun osa eduskuntaa toimi väistötiloissa Postitalossa, meidän lähi-Vipan osaava väki pysyi jokseenkin samana. He tunsivat tarpeemme ja tapamme, pitivät hyvin huolta asioista.

Kun sitten palasimme Arkadianmäelle, eräs vipalaisistamme sai muualta talosta pysyvän viran. Kysyin häneltä että saako onnitella ja ”lahjoa?” Lupa tuli. Pienen lahjan kera kiitin häntä hyvin tehdystä työstä. Hän on pidetty ja taitava virkamies. Hymy huulillaan hän vastasi – ja vastaus vähän hätkähdytti. Jotenkin näin se meni:

”Kiitos, kiitos! Moni muukin on kyllä kiitellyt. Joskus tosin olisi kiva niitä töitä tehdessä saada se palaute ja kiitokset, et on hyvin tehnyt työnsä, eikä sitten vasta jälkikäteen.”

Nuoren miehen viisaat sanat tuntuvat vieläkin jossain selkäytimessä. Kiitos on meillä edelleen liian harvinaista. Eikä kyse ole arkisesta ja ohimennen sanotusta sanasta ”Kiitos!” Itsekin siinä voi parantaa. Niinpä kiittelen nyt teitä, arvoisat entiset ja nykyiset kollegat!

Hyvä työkaveri on osa työhyvinvointia. Joskus se ainoa asia, joka saa päivän paistamaan synkkyyden keskelle, pään nousemaan pinnalle. Isossa mittakaavassa sillä on valtava merkitys:

Eräässä radiohaastattelussa todettiin, että Suomessa yhä liian moni syrjäytetään tahtomattaan työelämästä, eikä meillä ole siihen varaa. Se pitää saada loppumaan – työpaikkakiusaaminen. Totta!

Rakas hyvä työtoveri, et ehkä tiedäkään kuinka suuri merkitys sinulla on minulle…? Kuinka monesti juttusi saavat minut nauramaan…! Olen saanut sinulta apua monet kerrat, oppinut jotain uutta. Sinun ansiostasi palvelen entistä paremmin toisia. Annat ajattelemisen aihetta, laajennat näkemystäni ja tietämystäni. Näytät kädestä pitäen, selität juurta jaksaen, piirrät käppyrän, jaat kokemuksesi. Kenties juuri sinun sanasi saavat minut jaksamaan. En ole yksin!

Kiitos kun kannustat! Kiitos hyvästä seurasta! Kiitos kun hyväksyt minut. Kiitos kun hymyilet!

Erään kollegan kanssa jaoin yksityisen asian, joka sekä tuo iloa että samaan aikaan hämmentää. Helpottavilla sanoillasi oli suuri merkitys: ”Mutta lievittäähän se stressiä!”

Joidenkin kollegoiden kanssa voidaan olla halausväleissä. Halaushan tunnetusti laskee verenpainettakin. Lämmöllä edelleen muistan sitä esimiestä, joka aina silloin tällöin kysyi: 

”No mitä sulle noin muuten kuin työasioissa kuuluu?” Hänen pieni juttuhetkensä ja vilpitön halauksensa antoi valtavasti voimia, auttoi jaksamaan, kannatteli pinnalla.

Erään kerran joulukuun pimeydessä lähdimme töistä työkaverin kanssa yhtä matkaa. Erotessamme hän sanoi jotain, joka liikutti, lämmitti ja ilahdutti minua kovasti. Teitä on monta, joille haluan sanoa samat sanat: Kiitos kun olet olemassa!

Raija Hietala

Tietopalvelulta kysyttyä: Mistä Arkadianmäki on saanut nimensä?


Anna-Mari Hekkala, Sydän.fi: Halaaminen alentaa verenpainetta