Kukapa ei kirjaa ja kirjojen lukemista arvostaisi?

Mutta miten niitä luetaan? Ja mitä yleensä luetaan?

Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen tutkimushanke “Uudet lukemisyhteisöt - uudet lukemistavat” on valmistunut. Tutkimuksen tuloksena tiedämme enemmän nykypäivän lukijatyypeistä ja lukemisen mediaympäristöstä.

Internet on voimakkaasti vaikuttanut suomalaiseen lukemisympäristöön ja lukemistottumuksiin. Muutos on tullut esille kustannusalaa ja lukemista koskevissa tutkimuksissa 2000-luvun alusta lähtien. Tätä ei voi edes verrata edelliseen suureen mediamuutokseen, televisioiden tuloon suomalaisiin koteihin. Käänne on ollut selvästi suurempi.

Millaisia lukijoita 16–35-vuotiaat nuoret aikuiset ovat? Tutkimuksessa löydettiin viisi lukijatyyppiä.  Printterit (sanomalehtisukupolvi) ja kirja-hifistit arvostavat  kirjaa. Tuottajat tuottavat ja julkaisevat aktiivisesti tekstiä, kuvia, videoita verkkoon. Kommunikaattoreille on tärkeintä verkon henkilöviestintä. Mikserit osallistuvat verkkoyhteisöihin ja julkaisevat tekstejä.

Internet on tutkimuksen nuorille aikuisille tärkein media. Sosiaalisen median kanssa ollaan sinut, ja netinkäytössä korostui yhteisöviestintä ja viihde. Kolme suosituinta välinettä ovat Facebook, YouTube ja Wikit. Luetut ja kirjoitetut tekstit ovat lyhyitä: keskustelua, kommentointia ja kirjeenvaihtoa.

Digitaalinen media oli myös tärkein tiedonhaun väline. E-kirjat eivät ainakaan vielä olleet vapaa-ajan lukemistoa. Kaunokirjallisuutta arvostettiin, kaksi kolmesta luki painetuista kirjoista mieluummin fiktiota kuin faktaa. Puolet nuorista aikuisista tilasi kotiinsa sanomalehden. Lähes 80 % kertoi lainaavansa kirjoja yleisestä kirjastosta. Tosin tutkimusjoukon nuorempi osa oli diginatiiveina selvemmin siirtynyt verkkotuotteisiin.

Tutkimushankkeen vetäjä Mikko Lehtonen on todennut, että lukeminen ja tutkimustulosten tulkinnat herättävät kummasti tunteita. ”Kansalainen ei voi olla, ellei osaa lukea.” Tutkijoiden mielestä lukeminen ei ole kriisissä, itse asiassa meidän pitää olla entistä enemmän tekemisissä erilaisten tekstien kanssa, jotka koostuvat kuvista, videoista, äänestä, teksteistä – sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

On kannettu huolta siitä, että verkkoajan pikalukemista suosiva lukutapa haastaa analyyttisemmän, kokonaisuuksia hallitsevan ja arvioivan lukutavan. Suomalaiset nuoret pärjäävät kuitenkin vielä kansainvälisissä vertailuissa (esim. PISA), vaikka nuorten lukutaidoissa on 2000-luvulla tapahtunut heikentymistä.

Tutkijat toteavat: Kukapa ei kirjaa ja kirjojen lukemista arvostaisi? Toinen asia sitten on, kuinka tuo arvostus toteutuu käytännön lukemisessa. Verkkoyhteisön välineet, vaikkapa Facebook voi toimia ns. sisäänheittotuotteena lukemiseen.  ”Face, Book!”
 

Kaisa Paavilainen

Lue tutkimuksesta enemmän:

Herkman, Juha. ; Vainikka, Eliisa.
Lukemisen tavat : lukeminen sosiaalisen median aikakaudella / Juha Herkman & Eliisa Vainikka. Tampere : Tampere University Press, 2012.
ISBN 978-951-44-8925-9

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8925-9

Herkman, Juha. ; Vainikka, Eliisa

Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat / Juha Herkman & Eliisa Vainikka. [Tampere] : Tampereen yliopisto, 2012.
ISBN 978-951-44-8961-7

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8961-7 ;