30.4.1913 Eduskunnan kansliatoimikunta hyväksyi kirjaston ohjesäännön. Sen mukaan
"Eduskunnan kirjasto on myös muiden kuin eduskunnan jäsenten käytettävänä mikäli se voi tapahtua tuottamatta haittaa eduskuntatyölle."Nykyään kirjaston avoimuus muotoillaan näin:
"Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille. Palvelemme eduskunnan lisäksi jokaista, joka tarvitsee tietoa eduskunnasta, oikeudesta tai yhteiskunnasta."Eduskunnan kirjasto on kaikille avoimena kirjastona poikkeus parlamenttikirjastojen maailmassa, sillä usein parlamenttikirjasto on olemassa vain parlamenttia varten. Viimeksi eilen asiakas sanoi: "Minun maassani kansalaiset eivät voi käyttää parlamenttikirjastoa eivätkä vierailla parlamentissa".
Tähän on tulossa muutos.
Osallistuin syksyllä ECPRD:n (The European Centre for Parliamentary Research and Documentation) seminaariin "Libraries and Research Sevices Serving Openness and transparency of Parliamant". Esityksissä ja keskusteluissa tuli useasti esille avoimen parlamenttikirjaston merkitys demokratian ja kansalaisten tiedonsaannin kannalta. Kaikkiin parlamenttikirjastoihin ei kuitenkaan tuosta vain kävellä sisään kuten Eduskunnan kirjastoon voi kävellä. Avoimuuden tärkeänä lisääjänä nähdään mm. internetin tarjoamat mahdollisuudet jakaa tietoa parlamentin toiminnasta esim. digitoituina valtiopäiväasiakirjoina tai vaikkapa chat-palveluna.
Jotkut menneisyydessä toteutetut uudistukset ovat sellaisia, joita voi ihastella edelleen. Joista voi ajatella, että jos asiaa ei olisi tehty silloin, se pitäisi tehdä viimeistään nyt. Yksi tällanen on Eduskunnan kirjaston avoimuus.
Hauskaa vappua!
Avoimuuden aikajana Eduskunnan kirjaston historia -sivulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti