@EdariFi - ajankohtaista tausta-aineistoa oikeudesta, politiikasta ja yhteiskunnasta

Sosiaalisen median rytmi on jatkuvasti tiivistynyt. Viime aikoina tunnetummaksi verkossa tiedottamisen välineeksi on noussut Twitter. Väitetään, että innokkaimmat verkossa liikkujat ovat jo siirtyneet Facebookista Twitteriin. Eduskunnan kirjastossa teemme nyt oman avauksemme nopeampaan ja ajankohtaisempaan tiedonjakeluun avaamalla Twitterissä tilin tunnuksella @Edarifi.

EdariFi kokoaa oikeuteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyviä ajankohtaisia linkkivinkkejä. Kokoelmistamme löytyvien julkaisujen lisäksi nostamme esiin aiheisiin liittyviä lehtiartikkeleita, viranomaisten julkaisuja ja tapahtumia. Kokemuksemme mukaan Twitterissä voimme toimia muita tiedotuskanavia nopeammin ja kevyemmin ja laajentaa tarjontaa kirjastosta löytyvistä julkaisuista kiinnostaviin sisältöihin. 

 

Blogista pikavinkkeihin

Eduskunnan kirjastossa olemme olleet aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa jo vuosia. Parlamenttikirjasto –blogia olemme kirjoittaneet vuodesta 2007. Kirjoitettu on kirjastoaiheista, mutta myös oikeuteen, politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyvistä aiheista etenkin tiedonhaun näkökulmasta. Facebookissa kirjasto on kerännyt lähes 800 fania.

Twitter on kiinnostanut kirjaston verkkopalvelutiimiä jo pidempään. Palvelun käyttöönotto liittyy osittain aiemmin julkaistuun Ulkoisten asiakkaiden palvelustrategiaan 2011-2015. Siinä verkkopalvelujen tavoitteiksi nostettiin erityisesti kirjaston aineistojen tunnetuksi tekeminen ja asiantuntemuksen monipuolisempi hyödyntäminen. Twitterissä ajankohtaisia ja kiinnostavia sisältöjä voidaan nostaa esiin nopeammin, sisältöjä voidaan esitellä kirjaston aineistoja laajemmin ja julkaisuja voidaan esitellä valikoiden.

 

Ajankohtaisia vinkkejä oikeudesta, politiikasta ja yhteiskunnasta

Eduskunnalla on ollut jo pidempään yleinen tiedotuskanava Twitterissä. EdariFi täydentää osaltaan myös eduskuntaan liittyvää tiedotusta nostamalla esiin ajankohtaisiin teemoihin liittyvää tausta-aineistoa, kuten kirjallisuutta, artikkeleita, raportteja ja mietintöjä. Näin voimme toimia luontevana ja ajantasaisena tietotukena päättäjille, tutkijoille, opiskelijoille, virkamiehille - ja politiikasta kiinnostuneille kansalaisille.

Twitter-palvelu julkaistaan virallisesti tänään 26.4.2013. EdariFi:n julkaisemat vinkit löydät päivittäin myös kirjaston verkkosivuilta. Twitter-tiliin EdariFi ja sen vinkkien selailuun pääsee laajemmin myös esimerkiksi googlaamalla hakusanoilla ”Twitter Edarifi”.  Jos Twitterin uutistarjontaa haluaa seurata laajemmin, ohjeita aloittelijoille löytyy esimerkiksi seuraavasta osoitteesta: http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/

Käyttäjät voivat myös kommentoida vinkkejä ja otamme mielellään vastaan asiakkailtamme vihjeitä EdariFi:ssä jaettaviin vinkkeihin. Twitter-toimituksesta vastaavat Pauliina Ruusu ja Heikki Rajala. Heille palautetta ja sisältövinkkejä voi lähettää osoitteella:kirjasto@eduskunta.fi tai viestimällä Twitter -palvelun sisällä.
 

- Päivikki Karhula & Heikki Rajala

Linkkejä:

Twitter Wikipedian mukaan

@EdariFi - Eduskunnan kirjaston Twitter -palvelu

Kirjaston tiedote Twitter -palvelun käyttöönotosta

 

Oikeudelliset verkkopalvelut uudistuvat

Finlex-säädöstietopankki sekä kaupalliset toimijat Edita Publishing, Talentum ja Sanoma Pro kävivät kevään korvalla esittelemässä sähköisten juridisten palveluidensa uusia ominaisuuksia eduskunnan väelle. Palveluntarjoajat ovat tehneet ja tekemässä isompia ja pienempiä parannuksia palveluihinsa.

Oikeusministeriön ja Edita Publishingin ylläpitämä maksuton säädöstietopankki Finlex uudistui sekä ulkoasultaan että toiminnoiltaan viime syksynä. Haun voi nyt kohdistaa yhtä aikaa lähes kaikkiin Finlexin noin kolmeenkymmeneen tietokantaan. Lisäksi uudet sisällysluettelot helpottavat pitkien säädöstekstien hahmottamista ja pykälien selaamista. Finlex on vuodesta 2011 ollut Suomen säädöskokoelman ensisijainen virallinen julkaisukanava.

Kaupalliset toimijat ovat myös uudistaneet palveluidensa ulkoasuja ja toiminnallisuuksia eri tavoin. Sanoma Pron päivittyvällä onlinepalvelulla on nyt uusi nimi, Sanoma Pro Fokus. Talousfokuksen, Verotusfokuksen ja Juridiikkafokuksen rinnalle on tullut uusi aihealue, Esimiesfokus. Ensi syksynä palvelua tullaan täydentämään vielä terveydenhoitoalan juridiikkaan keskittyvällä Terveysfokuksella.

Sanoma Pro on tuonut markkinoille myös ammattikirjojen Verkkokirjahyllyn. Kun hankkii vuosilisenssin tietyn alan palveluun, saa rajattoman lukuoikeuden verkossa sijaitsevan kirjahyllyn sisältöön. Kirjahyllyn sisältämät yksittäiset kirjat eivät ilmestymisensä jälkeen päivity, toisin kuin onlinepalvelun teokset. Verkkokirjahyllyn yhtenäinen hakutoiminto tuo lisäarvoa printtikirjoihin verrattuna siinä, että haku on mahdollista kaikista hyllyn aineistoista yhtä aikaa.

Editan Edilex-lakitietopalvelu on niin ikään uudistamassa palveluaan sekä toiminnallisesti että ulkoasultaan. Hakukone uudistuu ja muutakin uutta on tiedossa lähiaikoina. Edilexhän sisältää kattavan lainsäädäntötietokannan lisäksi mm. oikeustieteellisiä opinnäytteitä ja muita kirjoituksia sekä runsaan uutistuotannon.

Talentumin Suomenlaki.com on lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden hakupalvelu, jonka uusimpia ominaisuuksia on Aikakone. Sen avulla voi kätevästi tarkastella keskeisten lakien aikaisempia sanamuotoja valitsemalla kalenterista päivämäärän menneisyydestä. Tällä hetkellä Aikakone toimii noin 10 vuotta taaksepäin. Jos tarvitsemasi lain aikaisempaa sanamuotoa ei löydy, Suomenlaki.comin toimitus lupaa lisätä sen palveluun. Hyödyllinen uusi lisäaineisto ovat myös vanhat hallituksen esitykset, jotka löytyvät nyt pdf-muodossa vuodesta 1978 eteenpäin.

Eri palvelut täydentävät sisällöiltään ja toiminnallisuuksiltaan toisiaan mukavasti. Kaikkia niitä voi käyttää maksutta Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilta. Henkilökunta neuvoo mielellään palveluiden käytössä.

Marja Autio
 

Linkki: Kuvia esittelytilaisuudesta

Neljännesvuosisata muistitietoa

Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) kansanedustajana vuodet 1939–1940 toiminut Paavo Susitaival haastateltiin Lappeenrannassa helmikuussa 1988. Kyse oli Eduskunnan kirjaston projektista, jonka puitteissa ryhdyttiin keräämään muistitietoa entisiltä kansanedustajilta. Nyt 25 vuotta myöhemmin Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistoon on tallennettu 355 keskimäärin noin kuuden tunnin pituista haastattelua. Uusia veteraanikansanedustajahaastatteluja kertyy tätä nykyä 12–15 haastattelun vuositahdilla.

 

Systemaattista muistitiedon keruuta edelsi vuosien 1984–1985 pilottiprojekti, jossa haastateltiin lyhyemmin 21 kokenutta kansanedustajaa. Sen tulokset arvioitiin niin lupaaviksi, että Suomen Historiallisen Seuran asiantuntijat suosittelivat pysyvämmän projektin aloittamista. Vuonna 1988 Eduskunnan kirjaston muistitietoprojektin koordinaattoriksi palkattiin tutkija, jonka tehtävä vakinaistettiin vuonna 1995. Projektin tai hankkeen sijasta 2000-luvulla on puhuttu Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta. Muistitietotyön jatkuvuus on joskus kyseenalaistettu taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta toistaiseksi istuvat kansanedustajat ovat ymmärtäneet demokratian historian tallentamisen arvon tutkimukselle ja tuleville sukupolville.

 

Eduskunnan kirjaston muistitietokokoelma ei ole julkinen. Jokainen haastatteluja hyödyntävä joutuu anomaan tutkimuslupaa, joita myönnetään vähintään pro gradu -tasoisille, eduskuntatutkimuksen piiriin kuuluville tutkimushankkeille. Tiukkaa lupakäytäntöä on perusteltu sillä, että haastateltavat puhuvat vapautuneemmin tietäessään, että heidän lausuntojaan ei väärinkäytetä. Kansanedustajien luottamus muistitietotyön laatuun voidaan menettää vain kerran. Toisaalta jatkuvasti voimistuvat tiedon avoimuuden vaatimukset luovat painetta julkisesti rahoitetun haastattelukokoelman asteittaiselle avaamiselle.

 

Euroopan parlamenteissa ei ole yhtä pitkäikäisiä, kattavia ja huolellisesti ylläpidettyjä muistitietokokoelmia. Eduskunnan kirjaston haastattelukokoelma lienee maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Miksi juuri Suomessa on panostettu entisten kansanedustajien muistitietoon? Miten muistitietotyö on muuttunut neljännesvuosisadan kuluessa? Näihinkin kysymyksiin etsitään vastauksia, kun veteraanikansanedustajien muistitietotyön tekijät kokoontuvat 23.4.2013 luotaamaan yhteistä taivaltaan:

 

NELJÄNNESVUOSISATA VETERAANIKANSANEDUSTAJIEN MUISTITIETOA

Seminaari veteraanikansanedustajien muistitiedon keruusta Eduskunnan kirjastossa vuodesta 1988 alkaen.

Tiistaina 23.4.2013 klo 12–16 Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3
 

OHJELMA

 

12.00–12.05  Seminaarin avaus

Jussi Niinistö, kansanedustaja, Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja 

12.05–12.30  Muistitiedon keruun käynnistäminen, esiprojekti vuosina 1984–1985
Professori Marjatta Hietala

12.30–13.00  Veteraanikansanedustajien muistitietoprojekti ja sen vakiinnuttaminen
Kristiina Graae, VTM

13.00–13.45 Haastattelijan näkökulma muistitietotyöhön
Dosentti Jorma Kallenautio ja tietokirjailija Tapani Kunttu, VTL

13.45–14.15 Iltapäiväkahvit

14.15–14.45 Haastateltavan ja haastatteluja hyödyntäneen tutkijan kokemuksia
Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa

14.45–15.15 Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto tänään ja huomenna

Tutkija Joni Krekola, VTT 

15.15–16.00 Loppukeskustelu

Kommenttipuheenvuoro professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta

 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.  

Tervetuloa!

Lisätietoja

Tutkija Joni Krekola
joni.krekola@eduskunta.fi

p. 09-4323464

Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto